perjantai 13. marraskuuta 2020

Friday the 13th


Games Beaten:
249/709
Genre: Action
Goal: Defeat Jason Three Days in a Row

Arvosana: 7/10
Vaikeusaste: 8/10

Vuonna 1958 Crystal Lake -nimisellä leirintäalueella murhataan kaksi leiriohjaajaa ja tämän vuoksi leiri suljetaan.
Monia vuosia myöhemmin leiri avataan jälleen. Paikka on erittäin kaunis ja se houkutteleekin nuoria leiriohjaajia töihin.
Leiriohjaajat pitävät leirille osallistuvista lapsista hyvää huolta parhaansa mukaan.

Käy kuitenkin niin, että leirillä alkaa tapahtumaan kummia ja Jason Voorhees -niminen henkilö rupeaa terrorisoimaan leirillä.
Jason on entinen leiriläinen joka joutui hänen oman äitinsä hukuttamaksi.

Tehtävänäsi on yrittää pitää kaikki kuusi leiriohjaajaa ja 15 lasta turvassa Jasonin hyökkäyksiltä...

Ajattelin kerrankin ottaa vuodenaikaan sopivan teemapelin, mutta läpäisy hieman venähti suunnitellusta.
Pelihän olikin vaikeampi kuin olin ajatellut :D
Huomasin kuitenkin, että tässähän on perjantai 13. päivä sopivasti tulossa, että oikeastaan ajoitus meni täysin nappiin :)

Monille varmaan tuttu AVGN:n alkupään arvostelusta missä se lyttää pelin aika pahasti.

Olihan tämä oudohko hieman kyseenalaisine ratkaisuineen, mutta kuitenkin ihan hauska peli!

Kieltämättä brutaali idea tehdä tälläisestä kauhuleffasta peli NESille ja vielä kun peleissä ei ollut pahemmin mitään ikärajoituksia :D

Pelissä ohjaillaan kuutta eri leiriohjaajaa joiden tehtävänä on suojella itseään ja leirillä olevia lapsia Jasonilta.
Jason pitää "tappaa" kolmena päivänä jotta peli menisi läpi. Jokaisena päivänä vaikeusaste on pykälän pahempi.

Jasonin tehtävä on yksinkertaisesti tappaa kaikki leirillä olijat :D
Ohjekirjassa mielenkiintoisesti lukee että Jason vain päihittää lapset (defeat), ehkäpä kirjoittaminen lasten tappamisesta olisi ollut liikaa.

Kun kaikki leiriohjaajat on kuolleet, tulee ehkä NESin hienoin Game Over ruutu. Tylyä meininkiä!



Pelin kun aloittaa, leiriohjaajat sijoitellaan randomisti ympäri Crystal Laken leirintäalueella sijaitseviin mökkeihin.
Lapset on aina sijoiteltu kolmeen mökkiin järven rannalle.



Idea on melkoisen simppeli mutta ei helppo toteuttaa, täytyy tappaa Jason tai ainakin yrittää sitä.

Kaikki kuusi leiriohjaajaa on ominaisuuksiltaan erilaisia. Esimerkiksi juoksemisessa, asioiden heittelemisessä, hyppäämisessä ja soutamisessa on eroja.
Nämä ovat kyllä aika pahasti epäbalanssissa, sillä Mark on suvereenisti parempi kuin muut ja sitä tulikin hyödynnettyä eniten.

George, Paul ja Deppie ovat lähes identtisiä ominaisuuksiltaan, lähes kehnoja jokaisessa osa-alueessa.



Pelissä on mekaniikka, että kun tappaa tietyn määrän vihollisia, ilmestyy kaikenlaisia hyödykkeitä ruutuun. 
Tämä määrä vaihtelee hahmojen mukaan ja se voi olla kahdesta viiteen tappoa.

Ilmestyviä tavaroita ovat sytkäri, puukko, avain ja vitamiinit.
Sytkärin saa aina ensimmäisenä ja sitten vasta jotain näistä muista tavaroista.

Sytkärillä sytytetään takkoihin tulia, puukolla pystyy tappamaan vihollisia paremmin, avaimella pääsee lukittuihin mökkeihin metsissä ja vitamiineista saa pienen siivun energiaa takaisin.
Vitamiinit toimii kuin keijut Zeldassa, ei tarvitse itse tehdä mitään :)

Aluksi näytti siltä, että peli valitsee randomilla mikä näistä tavaroista ilmestyy vihollisten tappamisen jälkeen.
Hommahan ei kuitenkaan ollut näin, vaan tietyt tavarat ilmestyvät tietyissä paikoissa karttaa.
Poikkeuksena luola ja metsät, siellä tavarat taisi ilmestyä ihan miten sattui.

Normaalien leiriohjaajien ja lasten mökkien lisäksi pelissä on seitsemän isompaa mökkiä sekä kolme piilomökkiä metsissä.
Näistä seitsemästä isosta mökistä löytyy vinkkejä mistä voisi löytää parempia aseita.
Lisäksi löytyy takat jotka pystyy sytyttämään sytkärin avulla. Jos onnistuu kaikki takat sytyttämään, saa palkinnoksi taskulampun minkä avulla pystyy pimeässä luolassa liikkumaan.

Näitä vinkkejä kannatti todellakin etsiä, sillä paremmat aseet tekivät huomattavasti enemmän vahinkoa Jasoniin kuin perus kivi tai puukko.
Vinkit olivat kyllä välillä ihan älyttömiä, sillä yhdessäkin sanottiin vain että "mene metsään".
Myös virheellisesti kerrottiin, että tuli vahingoittaa Jasonia eniten. Tämä ei pitänyt paikkaansa, vaan pelistä löytyi vielä pykälää tehokkaampi ase.

Mökit oli kuvattu 3D näkymästä. Yhtä ankeaa menoa kuin edellisessä läpäisyssä, Dungeon Magicissa. Onneksi mökit eivät olleet kovin isoja joten joka nurkan koluaminen meni suhteellisen helposti.



Heti pelin alussa kannatti ympäri Crystal Laken aluetta parannellen aseita ja keräillen muita tavaroita.
Ideana on saada kaikille leiriohjaajille paremmat aseet jotta jokainen tekisi mukavasti damagea Jasoniin. 
Aseita pystyi myös halutessaan siirtämään toisille mökkien sisäpuolella näkyvän valikon avulla.
Leiriohjaajaa pystyi myös vaihtamaan toiseen jos halusi lähteä seikkailemaan.
Vaihto tapahtui niin, että täytyi etsiä jokin pieni mökki ja mennä sen sisälle, siellä pystyi vaihtamaan ohjattavaa hahmoa.

Hetken pyörimisen jälkeen alkaa hälytin soimaan ja se on merkki, että Jason on jonkun kimpussa.
Kohteena voi olla lapset tai jokin leiriohjaaja. Vasemmasta yläkulmasta näki, kumpi oli kyseessä.

Ajastin alkoi rullaamaan ja jos ei tietyn ajan kuluessa kerinnyt mökkiin, Jason tappoi siellä olevan leiriohjaajan.
Jos Jason tappoi leiriohjaajan, sillä hahmolla ei voinut enää luonnollisesti pelata.
Jos hyökkäyksen kohteena oli leiriohjaaja, pystyi joko käytössä olevalla ohjaajalla menemään mökkiin apuun missä Jason riehui tai vaihtoehtoisesti vaihtaa leiriohjaajaan kenen mökissä Jason on ja pieksää sillä.

Lapsia pelissä on yhteensä 15 ja hälytyksen aikana hän pystyi tappamaan niistä viisi jos ei tehnyt mitään. Jos mökkiin meni heti tai jonkin ajan kuluessa, lapsia säästyi yhdestä neljään.



Mökkiin löytäminen olikin sitten ihan toinen juttu. Kartta oli jotenkin kustu että loogiessa ajattelulla ei päässyt aina oikeaan suuntaan.
Välillä ihan rehdisti oikealle kävellessä hahmo menikin kartassa vasemmalle :D Tätä tapahtui lähinnä kun vaihtoi polulta toiselle.
Täytyi jatkuvasti tarkistaa, että menin oikeaan suuntaan. Ehkä tekijät ovat ajatelleet jotain nerokasta tämän kanssa, mutta ainakaan itse en älynnyt.

Mökille saavuttaessa, Jason ei aina heti löytynyt mökistä vaan hänet piti etsiä. Joskus jopa vähän säpsähti kun hän yhtäkkiä ilmestyikin ruutuun :D
Taistelu Jasonin kanssa on kuin Punch Outista. Hän hakkaa nyrkeillä ja iskuja täytyy väistellä.
Myöhemmin Jason saa käyttöönsä aseita, mutta mielestäni ne tekivät saman verran vahinkoa kuin nyrkit, taisivat olla vain rekvisiittaa.
Kun on aikansa pieksänyt ja väistellyt Jasonia, se lähtee karkuun. Tilanne raukeaa toistaiseksi.



Joskus Jason hyökkäsi myös poluilla ja metsissä leiriohjaajan kimppuun. Tämä oli erittäin hyvä juttu, sillä tässä taistelussa Jasoniin sai huomattavasti nopeammin ja enemmän tehtyä vahinkoa.

Pelissä on mekaniikka, että jos on vain yksi leiriohjaaja elossa, Jason ei koskaan yritä karkuun vaan tappelee rehdisti loppuun asti. Aluksi yritin tätä taktiikkaa, mutta pitkään kestävä väistely osoittautui mahdottomaksi.
Tässä vaiheessa en edes ollut testannut viimeisen päivän Jasonia... :D
Jason pysyy taistelussa myös silloin kun sen energiat ovat vähissä. Tämä välillä unohtui ja sitten joutui epätoivoisesti taistelemaan jollain leiriohjaajalla heikon aseen turvin :D

Jasonin äitikin löytyy pelistä. Se on sijoitettu pimeään luolaan jonka valaisemiseksi tarvitaan taskulamppua.
Eipä mutsista ole jäljellä kuin leijuva pää jota täytyy sitten väistellä ja ampua.
Pamelan voi tappaa kaikkina kolmena päivänä ja jokaisena päivänä on erilaiset palkinnot.
Ensimmäisenä päivänä saa viidakkoveitsen, toisena Pamelan omistaman villapaidan joka nostaa defenceä puolella ja viimeisenä päivänä pelin parhaimman aseen, talikon.



Aluksi peli vaikutti niin kryptiselle ja vaikealle että ei siitä meinannut tulla mitään.
Pikku hiljaa homma rupesin etenemään ja rytmitys löytymään.

Pelin ensimmäinen päivä oli ehdottomasti vaikein. Oli hieman tuuristakin kiinni mihin mökkiin Jason hyökkäsi.
Välillä hahmojen energiat olivat kuluneet jo niin vähiin, että ei selvinnyt toiseen päivään.

Paras taktiikka oli pyöriä ympäriinsä Markilla keräillen aseita muille hahmoille.
Metsästä löytyi hyödyllinen kirves, tarpeeksi vihollisia tappamalla sai viidakkoveitsen.
Jasonin äidiltä kannatti käydä noutamassa toinen viidakkoveitsi.
Sitten täytyi vielä löytää yksi ase, soihtu.
Tämä on vain pelin toiseksi paras ase, mutta sen löytäminen on nopeaa ja se tekee melkein yhtä paljon vahinkoa kuin pelin paras ase, talikko joten tähän kannatti satsata.
Soihdun löytäminen olikin sitten melkoinen operaatio. Ensin piti etsiä vinkkejä että pitäisi mennä metsässä sijaitsevaan mökkiin. Täältä mökistä löytyi sitten uusi vinkki että "Jason pelkää eniten tulta".
Tämän jälkeen soihtu ilmestyy järven rannalla olevaan ylempään mökkiin. Hauskintahan tässä on se, että en millään muulla hahmolla saanut soihtua ilmestymään paitsi Markilla.
Aluksi tuntui, että se ilmestyy vain tuurilla mökkiin, mutta tämä idea tuli kuopattua kun se tapahtui Markilla joka kerta.

Soihdun löytäminen olisi ollut ilman apuja melkoinen operaatio.

Toinen päivä olikin sitten helpompi kun aseet jäivät ensimmäisestä päivästä hahmojen haltuun.
Myös kaikki energiat täyttyivät!
Haastavin osuus oli, että sai pidettyä mahdollisimman monta lasta hengissä ja tapettua Pamelan toistamiseen.
Tämä toinen taistelu oli paljon hankalampi kuin ensimmäinen, oli hankala rytmittää.
Jason oli myös paljon nopeampi kuin ensimmäisenä päivänä mutta soihdun ja Pamelalta saadun villapaidan avulla homma meni suhteellisen kivuttomasti.



Kolmas ja viimeinen päivä, voi veljet!
Jasonin tappaminen mökeissä ei tullut kysymykseenkään. Sen liikkeitä oli käytännössä mahdoton väistellä, ajoitukset piti tehdä täydellisesti.
Paras taktiikka oli yrittää tehdä siihen mahdollisimman paljon vahinkoa Markilla. Mark ei enää tässä vaiheessa ottanut niin paljoa osumaa kun oli puolustusta lisäävä villapaita päällä.
Tähän kun vielä lisäsi soihdun niin mahdollisuudet voittoon kasvoi huomattavasti.
Talikon hakemista Pamelalta ei kannattanut edes uneksia, väistely olisi ollut ihan liian tarkkaa hommaa eikä viitsinyt riskeerata että Mark sattuisi kuolemaan.

Peli vaati melkoiset kikka kolmoset jotta sen pääsi läpi. Tärkeää että toisena päivänä ei menettänyt liikaa energiaa täyttäviä vitamiineja. 
Pamela täytyi tappaa niin, että niitä ei kuluisi pahemmin. Läpi menneellä yrityksellä tämä onnistui, selvisin Pamelasta menettämättä yhtään vitamiinia.
Olin laatinut suunnitelman, että kolmantena päivänä yritän Markilla viimeiseen asti hakata Jasonia ja sitten vien soihdun jollekin muulle leiriohjaajalle.
Tätä ei tarvinnut edes toteuttaa, sillä tuuri kävi ja Jason hyökkäsi useamman kerran poluilla mökkien sijaan.
Kun Jasonin energiat olivat vähissä, se ei edes enää yrittänyt karkuun ja sain nujerrettua hänet polulle!



Peli on sen verran outo, että tästä oli hieman hankala kirjoittaa selkeästi ymmärrettävää tekstiä.
Pienillä parannuksilla tämä olisi ollut erittäin hyväkin peli, nyt kuitenkin ihan miellyttävä kokemus :)





maanantai 19. lokakuuta 2020

Dungeon Magic: Sword of the Elements


Games Beaten:
248/709
Genre: RPG
Goal: Defeat Overlord Darces the Dark

Arvosana: 3/10
Vaikeusaste: 9/10

500 vuotta sitten Grandvillen kuningaskunta soti mahtavaa Darces the Darkia vastaan.
Oli olemassa yksi sankari joka uskalsi haastaa Darcesin ja hän oli nimeltään Magi.
Hänellä oli hallussaan kuusi miekkaa ja haarniska jotka eivät olleet ihan perinteisiä luomuksia.
Miekat oli taottu syvällä maan uumenissa erikoisesta metallista ja ne sisälsivät erilaisia elementtejä.
Viimeinen miekka, Tores oli taottu mystisestä metallista ja se olikin voimakkain kaikista.
Haarniska oli niin vahvaa tekoa, että ainoastaan vahvimmat loitsut onnistuivat läpäisemään sen.
Näiden avulla Magi onnistui tuhoamaan Darcesin. Tämän sankarillisen teon vuoksi Magi vietti hyvän elämän ja kuoli vanhana miehenä.

Rauhaa oli jatkunut pitkään, mutta kävikin kuitenkin niin, että yhtenä myrskyisenä yönä Darces onnistui palaamaan takaisin maan päälle.
Nyt tarvitaan uusi sankari joka onnistuu haalimaan miekat ja haarniskan itselleen ja tuhoten Darcesin uudelleen...

Nyt oli ahdistava pelikokemus.

Olen vältellyt näitä NESin RPG pelejä missä pelimaailmaa kuvataan hahmon silmistä, mutta nyt oli aika rohkaistua ja ottaa tälläinen työn alle.

Aluksi ahdistus ja järkytys oli suuri, sillä kun näkymä on vain kahden ruudun päähän joten eksyin jatkuvasti.

Pelin rakenne on todella omituinen, sillä pelin pääsee läpi keräämättä lähes mitään tavaroita.
Periaatteessa riittää, kun kerää vain yhden miekan jonka avulla pääsee pelin viimeiseen vaiheeseen. Tätähän ei kuitenkaan pelaaja voi tietää.
Ihmispelaajan mahdoton tehdä tämä yhden tavaran läpäisy, se on mahdollista vain Tool-Assisted Speedrunissa, mutta kun kaveriksi käy hakemassa vielä yhden loitsun jolla pystyy parantamaan erilaisia haitallisia tiloja, pystyy näiden avulla pelin läpäisemään tähän tyyliin.
Tämä tarkoittaisi paikallaan levutusta tuntikaupalla.

Erilaiset alueet on tehty sitä varten jotta pelaaja kävisi niitä tutkimassa ja keräilemässä tavaroita ja tässä samalla sitten leveli nousee.
Itsekin skippasin yhden alueen kun en kokenut tarpeelliseksi mennä sinne.

Ihan pelin alussa pyöritään Grandville -nimisessä kylässä. Kyläläiseltä saa kompassin jonka avulla suunnistaminen on helpompaa. 
Kylässä on myös viisi velhoa jotka jokainen edustavat erilaisia elementtejä. Nämä elementit ovat vesi, tuli, ilma, maa ja keiju.
Kun vierailee velhon luona, saa häneltä elementin haltuunsa. Tämän jälkeen muut elementit tätyy kerätä löytämällä Magin legendaariset miekat ja viedä ne velhoille.


Alku oli hieman sekava ja kylässä pyöriessäni löysin tieni velhon luokse, keneltä sai vesi elementin käyttöönsä.
Jokaisessa elementissä on neljä erilaista symbolia ja näitä yhdistelemällä saa loitsuja käyttöönsä.
Vesi elementin loitsujen avulla sai mukavasti nostettua fyysisten iskujen ja taikaiskujen vastustuskykyä.

Ohjekirja neuvoo muutamien hyödyllisten loitsujen kombinaatiot, mutta ei kaikkea. Muutama pelin läpäisyn kannalta tärkeä loitsu loistaa poissaolollaan.
En tiedä miten nämä olisi löytänyt paitsi kokeilemalla jokaista erilaista yhdistelmää mikä kuulostaa todella hauskalta.
Velhot eivät kertoneet näitä yhdistelmiä vaan jaarittelivat jonnin joutavia.
Mikä parasta, jotkin loitsut tehdään yhdistelemällä symboleita eri elementeistä.

Ohjekirjan loitsu -osiossa on myös kartalle oma loitsunsa.
Jep, pelin kartta piti taikoa itselleen. Täysin järjetön ratkaisu.
Ainoastaan keiju loitsulla pystyi taikomaan kartan, mutta sen sai vasta paljon myöhemmin käyttöönsä jos ei tajunnut keiju elementtiä ottaa käyttöönsä.
Toki kun menin vahingossa ensimmäisen velhon luo jonka löysin ja sain vesi elementin haltuuni, en voinut enää perua valintaani.

Tämäkin on hieman kaksiteräinen miekka, sillä keiju loitsu on lähes hyödytön puolustuksen kannalta kun taas vedellä pystyi helpottamaan pelin kulkua ja nopeuttamaan levutusta. Kartta olisi ollut tärkeä...
Suurin osa loitsuista kulutti vielä hahmon energiaa. Jotkin voimakkaammat veivät kunnon siivun. Onneksi kartan taikominen oli ilmaista, sehän tästä olisi vielä puuttunutkin jos siitä olisi menettänyt energiaa.
Kartta on todella ikävä käyttää, se pysyy ruudulla muutaman sekunnin jonka jälkeen se pitää taikoa uudelleen.

Pelihän oli täyttä tuskaa ilman karttaa. Olin jatkuvasti eksyksissä ja eksyin jo ihan parin askeleen jälkeen :D
Ongelmana oli, että kaikki näytti liian samanlaiselta ja ei aina tullut vilkaistua kompassin suuntaa mistä päin lähti liikkeelle.

Pelin mukana tuli onneksi fyysinen kartta joka helpotti eri paikkojen löytämistä kompassin avulla.
Itse peli alue ei ollut kovinkaan suuri, sen käveli päästä päähän hetkessä.

Pelissä vihollisten tappaminen hoidetaan reaaliajassa. Ei ole mitään vuoropohjaista systeemiä.
Hieman kankea järjestelmä, sillä homma meni lähinnä siihen, että mätkitään vaan miekalla ja toivotaan parasta.
Vihollisten ammuksia pystyi väistelemään siirtymällä kauemmaksi vihollisista, mutta tässä tuli ongelmana suuntavaiston kadottaminen.
Parempi oli ottaa iskuja vastaan kuin olla täysin hukassa :D
Onneksi pelin sai kuitenkin pauselle kesken taistelun jotta pystyi valitsemaan erilaisia asioita valikosta kuten energiaa ja parantavia loitsuja.


Maailman tutkiminen pelin alkumetreillä oli täysin mahdotonta sillä perus vihollisetkin tappoivat nopeasti ja niitä oli joka puolella.
Vietinkin tunti tolkulla aikaa Grandvillen läheisyydessä tappaen käärmeitä leveleiden toivossa.

Tavoitteenani oli kerätä rahaa ja leveleitä jotta pääsisin hieman vapaammin liikkumaan.

Viholliset saattoivat kuollessaan pudottaa arkun mikä sisälsi rahaa. Arkkuahan ei voinut suoraan avata, vaan piti valita valikosta avain.
Nihkeää oli pompotella aseen ja avaimen välillä jos vihollisia sattui olemaan paljon kerralla.

Pelissä on kaksi erilaista kauppaa, ruokaa ja potioneja sisältävä sekä asekauppa.
On kyllä aivan mahtavaa että kaupoista ei edes tiedä mitä ostaa.
Asekaupassa tämä on ihan ok, sillä tuotteet menevät paremmuusjärjestyksessä, mutta ruokakaupassa tulee ongelmia.
Eipä tuotteen kohdalla ole kuin hinta, todella kiva :D Empä olisi halunnutkaan tietää, mitä milläkin tuotteella tehdään.
Ohjekirjakaan ei vaivaudu sen tarkemmin selittämään, on vain jaoteltu tuotteet kolmeen yleiseen ryhmään.

Asekaupan hinnat olivat ihan övereitä. Onneksi kaikkea ei tarvinnut ostaa vaan tuotteita saattoi löytää maastosta ja temppeleistä arkkuihin piilotettuna.
Myös vanhat kamat pystyi myymään ja niistä sai mukavan siivun rahaa.

Skippasin heti alkuunsa heikoimmat arsenaalit ja rupesin keräämään rahaa hieman parempiin.
Ehkä vähän yliampuvaa, mutta vitutti kun ei paikkoja voinut tutkia kunnolla kuolemisen pelon vuoksi.

Kuolema rankaisi periteiseen RPG -tyyliin eli homma alkaa täysin samasta milloin tallensit viimeksi.
Välillä kuoleminen ärsytti kun oli saanut tarvittavat rahat tai expat kasaan ja täytyi aloittaa kerääminen uudelleen.

Kun olin hieman saanut leveleitä ja varusteita paremmalle tasolle, lähdin seikkailemaan.
Nopeasti homma meni läpimeno-oppaan tutkiskeluksi. Hyvä niin, sillä eihän tästä olisi tullut mitään, varsinkin kun ei pelin sisäistä karttaa voinut heti katsella.
Tämän kartan avulla olisi mukavasti nähnyt kartalla olevat aarteetkin ja örkkien sijainnit.


Pelin ensimmäinen askel alkoi jo hieman nihkeästi, sillä ensimmäinen miekka joka pitää löytää uuden elementin saamiseksi, on piilotettu ulkomaailmaan yhden ruudun kokoiselle alueelle. 
Mikähän todennäköisyys tämän löytämiseen olisi ollut...ja vielä ilman karttaa :D

Viholliset pystyivät antamaan hahmolle jonkin ikävän tilan kuten myrkytyksen, kirouksen tai lamautumisen.
Inhottavasti kyseinen tila näkyy valikossa vain kun ei peli ole pausella. Hienosti teksti "stop" tulee tilan päälle ja välillä tiukassa tilanteessa pitää arpoa, onko hahmolla jonkin näistä ikävistä tiloista päällä.
Välillä tuli tehtyä niin, että nopeasti ottaa pausen pois, katsoo tilan ja sen jälkeen tekee oikean loitsun sen hävittämiseksi.

Seuraava ongelma oli pelin yksi pääpainoista; luolastot ja temppelit.
Nämä olivat järkyttäviä sokkeloita ja ilman karttaa toivottomia. Kapeita käytäviä pitkin edettiin ja joka paikka näyttää samalle. Umpikujia sekä turhia reittejä löytyi.
Onneksi läpimeno-opas sisälsi pohjapiirrokset näistä ja varovaisen etenemisen avulla onnistuin läpäisemään temppeleitä.


Temppeleissä ei ollut mitään pomoja, vaan paljon vihollisia ja jokin tärkeä tavara. Se saattoi olla itse elementtimiekka jonka avulla saa uuden elementin käyttöönsä velholta tai jotain tavaraa millä saa sitten myöhemmin elementtimiekan.

Temppeleihin meneminen pienellä levelillä olisi ollut sama kuin suden suuhun hyppääminen.
Välillä viholliset olivat niin pahoja, että ne eivät ottaneet lainkaan vahinkoa lyönneistä vaikka aseistus ja varustus oli kunnossa.
Yksi leveli paremmaksi ja homma rupesi toimimaan.

Temppeleissä huomasi, miten hirveä tavaravalikko oli käyttää. Siihen sai kerättyä lähinnä potioneja ja muutamia muita juttuja.
Aluksi ei auennut miten potionit edes käytetään.
Selvisi, että valikon ylin rivi on ne mitä pystyy käyttämään, muut rivit toimivat varastona.
Potionit piti itse manuaalisesti siirtää tähän ylimpään riviin.
Välillä taistelun tiimellyksessä tuli vahingossa käytettyä potioneja kun epähuomiossa olikin väärän valinnan kohdalla :D


Kyläläiset antavat pieniä vinkkejä mihin pelissä pitäisi mennä seuraavaksi. Ne ovat kuitenkin yleensä aika ympäripyöreitä.
Saatetaan neuvoa, että täytyy mennä seuraavaksi johonkin toiseen kylään josta saa uuden vinkin.
Siellä sitten sanottiin että "sinun täytyy löytää sormus" :D

Todella tahmeaa etenemistä oli koko peli. Paljon grindausta jotta eteni edes hieman pelissä.
Varmaan pelityylini ei ollut se optimaalisin, mutta tälläisissä peleissä tykkään olla hieman paremmalla levelillä kuin tarvitsi jotta ei tarvitsisi niin paljoa opetella mitään kikkoja.

Viimeiselle pelialueelle mentiin keiju loitsun avulla. Ei hajuakaan mistä tämän olisi saanut muuta kuin tuurilla kokeilemalla tai läpimeno-opasta vilkuilemalla.
Siellä oli niin övereitä lohikäärmeitä että ne tappoivat kahdesta iskusta ja niihin ei saanut tehtyä minkäänlaista vahinkoa.
Hauskintahan tässä oli se, että tässä vaiheessa peliä olin grindannut itseni levelille 19 ja 20 on maksimi. Silti ei mitään vahinkoa näihin vihollisiin.
No, onneksi niistä pääsi juoksemalla eroon.

Viimeinen temppeli oli kohtuullisen paha. Paljon hankalia ja kestäviä vihollisia. Onneksi täällä ei ollut lohikäärmeitä, en olisi tiennyt mitä olisin tehnyt niitä kohdatessani kapeilla käytävillä...
Muutama paha silmävihollinen löytyi jotka ampuivat taikoja, mutta niistä pääsi kivasti eroon tappamalla ne oven edessä.
Ovi sulkeutui aina kun otti askeleen taaksepäin. Vihollinen odotti kiltisti oven takana ja sen kun avasi uudelleen, sai siihen tehtyä iskun. Oikeaoppisesti tehtynä vihollinen ei edes osunut pelihahmoon.
Täältä viimeisestä temppelistä sai pelin ainoan tärkeän tavaran, Toreksen miekan. 
Sen saaminen olikin aika työn ja tuskan takana, viisi silmävihollista täytyi tappaa putkeen, onneksi oli ovi apuna :)

Tämän jälkeen suunnattiin vielä pelin alussa sijaitsevaan Grades linnaan joka nyt kuninkaan sijaan kuhisi vihollisia. Onneksi tämä paikka oli suhteellisen helppo, se sisälsi samoja vihollisia kuin viimeisessä temppelissä ja käytävät olivat paljon leveämpiä. Suurimman osan pystyi skippaamaan.
Täällä kohdattiinkin pelin viimeinen ja ainoa pomo, Darces the Dark!
Odotin paljon pahempaa taistelua, mutta se menikin suhteellisen kivuttomasti ovitaktiikalla läpi :D


Huh, onneksi tämä on nyt takanapäin!
Hyvä että tuli viimein pelattua tämän tyylinen pelikin läpi, kynnys ottaa uusi vastaavanlainen on paljon matalampi.
Tämä pelihän näytti ihan kivalle, mutta tässä oli todella paljon ärsyttäviä puolia.
Hyvä puoli oli, että tässä ei ollut musiikkia juuri lainkaan, sai kuunnella omia biisejä oikein olan takaa :D

Ilman apuja en olisi päässyt ikinä tätä läpi.
Liian kryptistä ja yksinkertaisesti ei olisi motivaatio riittänyt mitenkään koluta joka nurkkaa.



maanantai 28. syyskuuta 2020

Pin*Bot


Games Beaten:
247/709
Genre: Simulation
Goal: Beat the High Score (9,983,270 Points)

Arvosana: 8/10
Vaikeusaste: 7/10

Kylläpä oli mielenkiintoinen aloitus tämän flipperin kanssa!

Halusin pelata seuraavaksi jonkun simulaatiopelin ja tämä osui silmiini.
Huomasin, että TMR:n sivulla ollut läpäisytavoite oli maltillinen - vain miljoona pistettä joten tämä oli seuraava valintani.

Ihmettelin pelatessani, että tämähän meni ensimmäisellä yrityksellä läpi.
Rupesin tutkimaan asiaa koska helppous epäilytti, sillä kyseessä on kuitenkin vielä Raren peli :D

Hieman asiaa selvitellessäni, läpäisytavoite ei ollutkaan tuo miljoona pistettä vaan 10 miljoonaa!
Pieni typon pahalainen oli TMR:n sivustolle päässyt. Ymmärtäähän sen kun pelejä on 714 mihin täytyy tekstit kirjata.

Pelihän muuttui kerta heitolla lälly helposta erittäin vaikeaksi :D
Jos olisin tämän tiennyt, en olisi valinnut tätä juuri tähän hetkeen.

Eli, ihan perus flipperihän tämä on. Ilmeisesti pohjautuu ihan oikeassa elämässä olevaan aparaattiin.
Pisteitä kerätään osumalla erilaisiin asioihin ja menemällä tiettyihin reitteihin.
Pallon tippumisen jälkeen saa vielä kasan pisteitä kertoimista ynnä muusta.
Muutamia vihollisia tulee vastaan pelin edetessä, muuten ei mitään erikoisempaa.
Flipperiä voi heiluttaa, mutta ei kannata liikaa tehdä tai se tilttaa.



Toisin kuin NESin perus Pinball -pelissä, tässä flipperi on sen verran pitkä, että mailat eivät näkyisi ruudulla koko aikaa ilman pientä kikkaa.
Ruutu jakautuu poikki mailojen kohdalta kun pallo menee tarpeeksi ylös ja näin ne on saatu näkymään koko ajaksi ruudulle.
Aluksi tämä oli hyvin hämmentävää katsoa, mutta äkkiä tähän tottui.

Kolmen pallon verran saa yrittää ja niiden menettämisen jälkeen aloitetaan alusta.
Lisäreitä tässä saa lyömällä vasempaan reunaan, kohtaan missä on pisteitä.
Pisteet nousevat jokaisella lyöntikerralla ja viimein palkintona on lisäri.
Totta kai ei lisäriä saa heti, vaan pallo pitää pudottaa jomman kumman mailojen vieressä olevan reiän läpi jotta lisärin saa.
Lisäri vaihtelee vielä puolta, joten aika tuurilla sen onnistuu nappaamaan.

Toinen vaihtoehto saada lisäri on kerätä oikealle puolelle ilmestyviä planeettoja. Tarpeeksi kun näitä keräilee, sai lisärin.
Tätä en onnistunut kertaakaan toteuttamaan, sillä pallon saaminen tälle alueelle oli hankalaa.

Hyvin keskellä flipperiä on välkkyviä ruutuja. Jos nämä kaikki ruudut sai aktivoitua ja ammuttua pallon ilmestyviin kahteen slottiin, sai käyttöönsä kaksi palloa.
Kahdella pallolla sai tuplapisteet jos niitä molempia onnistui pitämään kentällä.
Haastavaa hommaa, varsinkin kun ne sattuivat kilkkaamaan toisiinsa ja lentelivät minne sattuu.

Oikeassa yläkulmassa sijaitsi Vortex -niminen alue. Heti kun pallon ampuu flipperiin, tälle alueelle mennään ensimmäisenä.
Vortex sisältää kolme erilaista reikää josta pallo voi mennä läpi ja ne kaikki ovat eriarvoisia.
Helpoimmasta alimmaisesta saa 10 000 pistettä. Seuraava on ylin reikä johon pääsee vaikka täysiä ampumalla ja sen arvo on 20 000 pistettä. Vaikeimmasta keskimmäisestä reiästä hurjat 100 000 pistettä.
Aloitusnuppia sai vetää juuri oikean määrän jotta pallo menisi oikealla nopeudella parhaaseen reikään.

Ihan vasemmalla ylhäällä on Solar -reitti joka saattaa kuljettaa pallon hyviin mestoihin.
Tähän Solariin oli yllättävän helppo ampua pallo ja se välillä muljahti oudostakin kulmasta tänne.

Solar -reitin jälkeen pallolla on neljä eri vaihtoehtoa mihin se päätyi:
Kaksi huonointa reittiä tiputtivat pallon vain suoraan takaisin pelikentälle.
Kolmas reitti johdatti pallon suoraa putkea pitkin takaisin oikealle mailalle ja tämän vuoksi on helppo yrittää saada pallo uudelleen Solariin.
Neljäs ja paras reitti vei pallon takaisin alkulyöntipaikkaan. Joka kerta kun tämän onnistui tehdä, nousi kerroin yhdellä.
Tätä pystyi tekemään aina kymmenkertaiseen kertoimeen asti joka on erittäin tärkeää pelin läpäisyn kannalta.
Tässä on vielä hyvänä puolena se, että pystyi yrittämään samalla Vortexin parasta reikää :)



Pelissä on erilaisia tasoja ja flipperi vaihtuu hieman erilaiseksi.
Tämä homma onnistuu kun on kaksi palloa käytössä.
Toinen pallo täytyy saada lukittua välkkyvän alueen slottiin ja toinen täytyy saada Solarin jompaan kumpaan paremmista reiteistä.

Näistä tasoista ei ole mitään hyötyä, pikemminkin haittaa. Tasoja on aina kuuteen asti ja itse onnistuin parhaimmillani pääsemään kolmanteen.
On näissä muutakin erilaista kuin värien vaihtuminen. Nämä ylemmät tasot sisältävät vihollisia.
Toisessa tasossa on inhottava sininen pilvi joka pystyy syömään pallon. Tästä onneksi pääsee pois rämpyttämällä Starttia ja Selectiä jotta flipperi heiluisi tarpeeksi.
Kolmannessa tasossa on jotain ohjuksia pudottavia ötököitä. Ötökät tiputtava ohjuksia mailoja kohti ja kaksi iskua tuhoaa mailan. Yritä siinä sitten yhdellä mailalla selviytyä :D
Onneksi ohjukset ja mailat saa tuhottua pallon avulla.
Muihin tasoihin en sitten onnistunut pääsemäänkään kun tasojen vaihtaminen on työläs projekti. Aina joutuu uudelleen välkkyvät ruudut aktivoimaan ja tekemään kahden pallon kikkailun.
Ilmeisesti joissain loppupään tasossa on käärmeitä, en halua edes tietää enempää...



Aluksihan tämä peli tuntui ihan mahdottomalle. Pisteitä ei tullut juuri mitään. Parhaimmillani onnistuin saamaan 5,6 miljoonaa, sekin meni jäätävällä tuurilla ja pitkällä pelisessiolla.
Olin tehnyt yhden ison virheen yrityksissäni. En tajunnut, että Vortexissa oli kolme reikää ja tästä parhaimmasta saa sen 100 000 pistettä :D
Tämä tieto helpotti hommaa huomattavasti.
Paras taktiikka oli pysytellä ensimmäisessä flipperissä kun siinä ei ollut vihollisia kiusaamassa.
Hommasi kaksi palloa ja yritti saada toisen alkulyöntipaikkaan. Kun tämä onnistui, iski toisenkin pallon Solar -reitille ja toivoi, että se menisi myös tänne alkulyöntipaikkaan.
Jos näin kävi, nopeasti löi jo siellä olleen pallon takaisin kentälle Vortexin kautta oikealla nopeudella, jotta sai 100 000 pistettä.
Tällä pallojen kierto menetelmällä kertoimet nousivat helposti kymmeneen asti ja jos onnistui tätä jatkamaan onnistuneesti, ei mennyt kovin pitkään kun oli 10 miljoonaa pistettä kasassa.
Toki tässäkin oli mahdollista feilata ja pudottaa molemmat pallot pois flipperistä. Täytyi taas hommata kaksi palloa ja kertoimet takaisin, mutta ompahan vielä kahden lisärin verran yritettävää.

Läpi menneellä yrityksellä rupesi todella kuumottamaan kun pisteet hipoivat 8 miljoonaa. Eihän tässä ollut mitään hätää edes, ensimmäinen elämä oli vielä menossa ja lisäreitäkin pari ylimääräistä.
Läppä oli vielä, että edes tuohon pistelaskuriin ei mahtunut 10 miljoonaa pistettä ja se jätti ensimmäisen numeron näyttämättä. Mielenkiintoinen ratkaisu :D
Loppusummaksi tuli loputa 12 miljoonaa ja rapiat päälle, olen erittäin tyytyväinen.
Yritin vielä lopussa päästä toisiin tasoihin pelin lopun kunniaksi, mutta ei siinä euforiassa onnistunut enää mikään :D



Erittäin hauska ja koukuttava peli! 
Tätä pelaili oikein mielellään.
Pieni pelko oli ilmassa, että tätä pelataan vuoden loppuun asti, mutta onneksi ei sentään :D




torstai 17. syyskuuta 2020

Rod Land


Ganes Beaten:
246/709
Genre: Platform
Goal: Defeat Monster (After Level 31)

Arvosana: 7/10
Vaikeusaste: 5/10

Hirviö on kaapannut Ritin ja Tamin äidin.
Hänet on lukittu korkean Maboots tornin huipulle.
Rit ja Tam ovat keijuja ja heillä on käytössään taikasauvat.
Näillä eväillä he lähtevät yhdessä pelastamaan äitiään.

Tämmöinen "never heard" PAL -peli tähän väliin.
Oikeastaan tiesin tästä vain sen, että tämä on tolkuttoman kallis jos haluaa aitona hyllyyn.
Selvisi, että tämä on alun perin Arcade peli, mutta jostain syystä sitten haluttu kääntää vain PAL -alueelle NESille.

Peli paljastuikin jonkinlaiseksi Bubble Bobble -variaatioksi.

Kenttiä on vain huomattavasti vähemmän, 31 kappaletta + neljä pomoa.

Pelissä on vain yksi continue, mutta lisäreitä tässä sai kiitettävään tahtiin.

Idea tässä on jotakuinkin sama; tapa kaikki viholliset yhden ruudun kokoiselta alueelta jotta pääsee siirtymään seuraavaan kenttään.
Vihollisia tapetaan luonnollisesti taikasauvalla, mutta ei taikomalla vaan vihu napataan taikasauvaan kiinni ja mäiskitään puolelta toiselle.
Vihollisia pystyy myös tainnuttamaan hetkeksi kun mäiskäyttää ne vain kerran kentän pintaan. 
Tämä voi kuulostaa hyödyttömältä, mutta myöhemmin selviää miksi tätä kannattaa hyödyntää!


Rit ja varmaan myöskään kakkospelaaja Tam ei osaa hyppiä lainkaan. Kenttiin onkin laitettu reilusti tikapuita jotta ylemmille tasoille pääsisi.
Alkuvalikosta pystyy kuitenkin muiden säätöjen ohessa valitsemaan että hahmot hyppisivät. Aika hämärä valintamahdollisuus.
En käyttänyt tätä kun se jotenkin olisi tuntunut huijaamiselta ja pelin idean rikkomiselta.

Taikasauvalla pystyy taikomaan myös ylimääräiset tikkaat mihin vain itse haluaa. 
Ruudulla pystyi olemaan vain yhdet taiotut tikkaat kerrallaan ja edelliset häviää kun uuden taikoo.
Aluksi en edes tajunnut tälläisen olemassa olosta kun pelin ohjeita ei löytynyt mistään PDF-muodossa.
Lopulta tätä tulikin sitten käytettyä jatkuvasti, erittäin hyödyllinen ja hauska ominaisuus.

Vihollisen taposta saattoi saada jonkin erikoisesineen jolla pystyi sitten muita vihollisia nujertamaan helpommin.
Löytyi rakettia, superpalloa, pommia, dynamiittia ja neljä pienempää superpalloa.
Ehdottomasti pienet superpallot olivat parhaat. Ne kimpoilivat ympäri huonetta ja tappoivat kaikki vastaan tulevat öttiäiset yhdestä iskusta.

Jokaisessa kentässä kasvaa kukkia ympäriinsä. Kukat keräämällä pääsee bonustasoon ja jäljellä olevat viholliset muuttavat muotoaan punaisiksi ukkeleiksi.
Näitä punaisia ukkeleita tappamalla saa punaisia palloja jotka sisältävät kirjaimia. Kirjaimet muodostavat sanan "EXTRA" ja kun sana on hallussa, saa lisärin.
Välillä vihollinen pudottaa saman kirjaimen joka on jo kerättynä sanaa varten. Mutta ei huolta, sillä kun odottelee hetken rupeaa kirjaimet rullaamaan ja voi valita puuttuvan kirjaimen.
Pois lukien viimeiseksi jäänyt vihollinen, siinä saa vaan odottaa rullausta kerran jonka jälkeen bonustaso loppuu.
Vaikka EXTRA -sanaa ei onnistuisikaan saamaan yhdellä yrityksellä niin se ei haittaa, kerätyt kirjaimet säilyvät kunnes onnistuu puuttuvat kirjaimet saamaan haltuunsa esimerkiksi seuraavassa bonustasossa.
Tämä on se syy miksi vihollisia ei välttämättä kannata tappaa, vaan mukiloida hieman. Saa enemmän kirjainmahdollisuuksia bonustasoon :)



Kentissä rullaa aika ja tämä sama aika on myös bonustasoissa. Jos kentässä hidasteli tarpeeksi, ei ollut niin paljoa aikaa haalia kirjaimia kasaan.
Tässä ei tule mitään valkoista kummitusta jahtaamaan kun aika loppuu vaan viholliset muuttuvat sinisiksi karvapalloiksi jotka ovat todella nopeita liikkeissään.
Aika helppohan ne oli tappaa, elleivät ne olleet pakkautuneet samaan läjään.

Tässä on siistit pomot ja kaikki niistä ovat hyvin erilaisia. Vähän epäjohdonmukaisuuttakin niissä oli, sillä kaikista muista pomoista kuoli jos niihin osui paitsi valaasta.
Aluksi väistelin valasta ja sen ison spriten takia se oli kovin hankalaa. Ruudulla vilisi vielä muitakin vihollisia joten elämä poikineen kului. 
Homma muuttui todella helpoksi kun huomasi, että vain valaan ampumista palleroista ottaa osumaa.


Loppupään kentät sijoittuivat tähän Maboots -torniin. Haastavia vihollisia ja niitä oli ruudun täydeltä.
Eniten hankaluuksia tuotti puput, apinat sekä jo aikaisemmista kentistä tutut ampiaiset.
Puput ja apinat lähtivät juoksemaan kuin raketit kun ne huomasivat Ritin. Jos näitä tuli useampi samaan aikaan, hyvin todennäköisesti kuolema koitti.
Ampiaiset aiheuttivat harmaita hiuksia trollaavien liikkeidensä takia.


Ennen kahta viimeistä pomoa joutui pienen kentän pelaamaan. Tai viimeisen pomon kenttä ei ollut enää edes kovin pieni vaan ihan täysimittainen.
Todella omituinen ratkaisu jo senkin takia, että pelin mekaniikat ja tyyli muuttui näissä täysin. 
Yhtäkkiä hahmo osasikin hyppiä ja ampua sekä kentät oli enemmänkin normaalia tasoloikkaa kuin Bubble Bobblemaista suorittamista.
Kuitenkaan hahmo ei osannut ampua hypystä minkä takia tuli kuoltua monesti :D
Ilmeisesti nämä pomokentät on lisätty vain tähän NES-versioon.

Tämä pelihän yllätti hankaluudellaan, ajattelin tämän olevan ihan läpihuutojuttu.
Ei tässä elämiä kuitenkaan niin paljoa ollut tuhlattavana vaikka niitä saikin bonustasoista kerättyä pelin edetessä.
Monesti matka loppui kentän 25 jälkeiseen norsupomoon. 
Elämät olivat kuluneet typeriin virheisiin ja ei norsua pystynyt oikein kunnolla harjoittelemaan.
Ja kun kyseessä oli toka vika pomo, myös yllättävä pelityylin vaihtuminen sekoitti pakkaa.

Viimeinen kenttä oli hankala. Täytyi tasoloikkaa harrastaa pelissä, missä ei voi normaalisti hyppiä :D
Löytyi myös trollikohtia joihin kuoli lähes poikkeuksetta ekalla yrityksellä.
Tätä täytyi monta kertaa treenata jotta se onnistui menemään läpi.


Viimeinen pomo, upean mielikuvituksellisesti nimetty Hirviö ei ollut kovinkaan paha. Onneksi minulla oli muutama elämä jäljellä jotta pystyi tutkimaan miten se toimii.
Se ampui panoksia jonka jälkeen laskeutui maahan. Joskus se saattoi pudottaa pääkallosateen, mutta tätä ei kovin monesti tapahtunut ainakaan omalla yrityksellä.
Onneksi tämä oli suhteellisen helppo, ei tarvinnut monia kertoja pelata uudestaan treenaamaan. Pari elämää riitti ja ekalla kerralla läpi :)


Ei tämä yhtään hullumpi ollut, hieman parempia kontrolleja olisi noihin erikoiskenttiin kaivannut, mutta eipä ne paljoa häirinnyt :)



tiistai 15. syyskuuta 2020

Mappy-Land


Games Beaten: 245/709
Genre: Platform
Goal: Defeat Guchi Gang and Get the Gifts Back

Arvosana: 7/10
Vaikeusaste: 4/10

Mappy on yleensä kiireinen poliisihiiri, mutta nyt hän on lomailemassa.
Mappy haluaa mennä naimisiin tyttöystävänsä, Macipon kanssa, mutta tässä on kuitenkin ongelma!
Kissojen hallitsema jengi, Guchi on varastanut sormuksen ja myös muita Macipolle tarkoitettuja lahjoja ja piilottanut ne ympäri Mappylandiaa.
Mappyn täytyy saada lahjat sekä sormus takaisin tai muuten Macipo ei lepy ja ei mene koskaan hänen kanssaan naimisiin.

Olin koko ajan siinä uskossa, että tämä on lapsuudestani tuttu Mappy -peli :D
Yllätyksekseni huomasin, että tämähän olikin ihan roimasti erilainen.
Se mitä olin pelannut on julkaistu vain Famicomille.

Hyvä sinänsä, sillä tässä oli paljon enemmän sisältöä ja mielenkiintoa :)

Mappyn kanssa seikkaillaan neljässä eri alueessa jotka jokainen sisältävät kahdeksan kenttää.
Alueiden kentät tulevat aina samassa järjestyksessä, ne vain muuttavat muotoaan ja niihin tulee pieniä lisäyksiä.

Helppohan tämä oli loputtomien continuejen takia ja tässä sai vielä valita kentänkin jos jostain syystä pelisessio jäi kesken.
Itse halusin välttää tätä kentän valintaa ja pelasin suoraan läpi.
Game Overin jälkeen sai olla kuitenkin tarkkana, sillä kursori oli aina aluksi "New Game" -valinnan kohdalla.

Kentät ovat pieniä sokkeloisia alueita joissa jokaisessa kerätään kuusi Macipolle tarvittavaa lahjaa.
Kun lahjat ovat hallussa, kävellään maaliin.
Aina kuitenkaan maaliin ei suoraan pääse ja reitti on tukittu. Lahjojen keräämisen jälkeen täytyykin lähteä tutkimaan kenttää uudelleen löytääkseen salaisen huoneen.
Täältä huoneesta löytyy etenemiseen tarvittava asia kuten vaikka junalippu tai kartta jonka avulla sitten kentän pääsee läpi.


Pelin logiikka toimii niin, että Mappy ei osaa hypätä kovin korkealle ja hänen täytyy käyttää trampoliineja hyödykseen päästäkseen koreammille tasoille.
Jos Mappy tippui korkealta tasolta, henki lähti. Mutta jos tämä tapahtui trampoliinin kautta, henki säilyi. Tässä logiikassa ei ollut mitään järkeä ja alkusi tätä tulikin unohdettua :D
Trampoliinit olivat vielä sellaisia, että jos niissä liian monta kertaa pomppi putkeen, ne menivät rikki.
Kissoista kuoli normaalisti yhdestä iskusta, mutta jos niiden kanssa pomppi trampoliinilla samaan aikaan, ei käynyt mitään. Tämä mekaniikka pelasti monia tilanteita.

Mappylla on käytössään muutamia kissojen leluja ynnä muita herkkuja. Näitä löytyi myös kentistä. Kun tälläisen jätti kissan luokse, sen huomio kiinnittyi leluun ja Mappy sai temmeltää rauhassa.
Iso kissa tosin ei näistä kiinnostunut ja se jatkoi Mappyn jahtaamista päättäväisesti.
Kentistä löytyy myös muutamia aseita, kuten keilapalloja ja nyrkkeilysäkkejä joilla voi kissoja nujertaa lopullisesti. Näillä saa myös ison kissan hengiltä.


Kentät olivat pääosin samaa sokkeloista lahjojen etsintää, mutta muutamassa oli hieman eroavaisuutta.

Neljännessä kentässä ei sokkeloa ollut, vaan siinä oli jopa pienimuotoista tasoloikkaa. Tässä täytyi trampoliinien avulla hyppiä liaaneihin kiinni joka oli toteutettu hieman kyseenalaisesti.
Peliä ei ollut selvästikään suunniteltu tälläistä varten ja liikkuminen oli erittäin kankeaa.
Hahmo lukittui kun ei hetkeen painanut vasemmalle tai oikealle ja tämän takia monesti tippui veteen.
Tämän kentän salainen huone oli vielä todella inhottava. Aikaisemman kentän salahuoneesta sai soihduin, joka sitten valaisi tämän kentän salahuonetta.
Jos meni kuolemaan, soihtu hävisi ja tasoista sekä tikapuista tuli näkymättömiä :D Trampoliinit sentään näkyivät.
Luulin aluksi että tämä oli joku bugi, mutta rupesin tajuamaan homman jujun kun tämä kävi kahdessa tämän tyylisessä kentässä putkeen.
Onneksi nämä eivät olleet kovinkaan pahoja selvittää ilman soihtuakin, hieman vaan testaili reittejä.


Kuudes kenttä poikkesi muista sillä siinä pystyi lentelemään ilmapallolla ja ampumaan vihollisia loputtomilla säteillä. Tässä kentässä ei myöskään kerätty lahjoja, vaan avaimia joiden avulla pääsee sitten salaiseen huoneeseen.
Tämä kuudes kenttä oli myös ainoa missä ei suoraan maaliin päässyt. Välillä täytyi etsiä risti vampyyrin karkoittamista varten ja välillä pääsi pelaamaan klassista Mappya!
Tykkäsin tästä ideasta, muistot tulvivat mieleen kun alkuperäinen biisi lähti soimaan :)
Tämä klassinen Mappy -huone oli kuin pieni pomotaistelu vaikka vampyyrikissaa ei tarvinnutkaan tuhota, riitti kun löysi oikean oven.


Kahdeksannen kentän lopuksi täytyi vielä kerran kerätä kyseisellä kierroksella etsittävät lahjat tietyn aikarajan puitteissa.
Tämä ei ollut ihan helppo homma, reittiä täytyi miettiä jotta aika riitti.
Tässä huoneessa ei ollut lainkaan vihollisia ja tätä pystyi yrittämään loputtomasti ilman Game Over -ruutua.
Kun lahjat oli saanut haltuun, täytyi Macipon luokse ennättää. Jos epäonnistui, sai kuulla kunniansa. Onnistuneesta suorituksesta pääsi sitten nauttimaan muistakin kuin vain pelkistä lahjoista, ainakin reaktiosta päätellen.
Tämän jälkeen siirryttiin seuraavalle kierrokselle.


Homma totta kai vaikeutui kierros kierrokselta. Kissoista tuli paljon nopeampia ja sokkeloista haastavampia.
Sai kyllä todella käyttää kissojen leluja sekä kentistä löytyviä aseita hyödykseen jotta kissoista pääsi eroon.

Tässähän ei virallista loppua ole, vaan peli looppaa tuon 4-8 kentän jälkeen. Viimeisenä ei viedäkään lahjaa Macipolle, vaan heidän lapselleen. Lahjojen kerääminen siis selkeästi kannatti!


Hauska nopea läpäisy, loputtomien continuejen kanssa täysin ilmainen :D
Ainut pieni haaste tuli neljännessä alueessa kissojen nopeuden ja pahempien sokkeloiden vuoksi.

maanantai 14. syyskuuta 2020

Gumshoe


Games Beaten: 244/709
Genre: Shooter
Goal: Defeat Zulie (Stage 4)

Arvosana: 7/10
Vaikeusaste: 7/10

King Dom on kaapannut Mr. Stevensonin tyttären, Jenniferin ja vienyt hänet piilopaikkaansa.
King Dom vaatii lunnaiksi viittä timanttia.
Mr. Stevenson lähtee oitis matkaan etsimään timantteja ja pelastamaan tytärtään.

Viime Zapper pelistä oppineena, hoidin varusteeni hieman mukavammiksi.
Hieman tuli "tuunattua" Zapperia ja liimasin siihen pehmustetta.
Sattui löytymään kaappien alle/pöydän jalkoihin kiinnitettävää pehmustenauhaa ja se sopi täydellisesti tähän hommaan.
Zapperin peräpäässä on inhottava kulma ja sitä kun pitää tarpeeksi pitkään poskea vasten, rupeaa poski olemaan hellänä :D

Tämän lisäksi vielä teippasin pahvinpalan silmälasieni vasemman linssin päälle.
Näin pystyi pitämään molempia silmiä auki ja se ei häirinnyt tähtäämistä.
Ainakin itselle tuli viime Zapper pelin kanssa kasvot kipeäksi kun piti pitkään toista silmää kiinni.

Myös kuvien ottaminen oli melkoinen operaatio tämän kanssa, sillä peliä ei saanut pauselle ja Mr. Stevenson tykkäsi tepastella itsestään eteenpäin.
Jouduin uudestaan pelaamaan vikaan kenttään, että sai muutaman kohtalaisen kuvan siitäkin :D

Nyt kun nämä hullut operaatiot on suoritettu, pääsee itse pelin pariin!

Eli Mr. Stevensonin kanssa seikkaillaan neljässä eri kentässä.
Teemoina toimii kaupunki, taivas, meri ja viidakko.

Jokaisesta kentästä täytyi löytää yksi timantti, pois lukien neljäs kenttä, se sisälsi kaksi timanttia.
Timantit olivat ihan selkeillä paikoilla ja musiikki muuttui kun timantti oli lähistöllä joten missaaminen oli mahdotonta.

Onneksi tässä oli jatkomahdollisuus. Ilman sitä viimeisen kentän opettelu olisi ollut tuskallista. Ohjekirja kertoi, että kun Game Over teksti ilmestyi, piti ampua ruutua.
Näin pääsi jatkamaan siitä mihin jäi, mahtavaa!

Mr. Stevenson kävelee itsestään eteenpäin ja tehtävänä on ampua ympärillä olevia vihollisia jotta hän ei osu niihin sekä ampua itse Stevensonia jotta mies tajuaisi hypätä.
Ehkä Stevensonilla on luotiliivit päällä tai jotain kun kestää samat kudit kuin viholliset.

Kentät ovat täynnä tasoloikkaa ja saakin olla nopea jotta onnistuu tuhoamaan viholliset ja hyppimään rotkojen yli.
Kenttien rakenne oli vähän omituinen, sillä välillä ne olivat pidempiä normaalisti.
Esimerkiksi ensimmäisessä kentässä on aavikko -osuus, mutta monesti peli skippasi sen ja kentän läpäisy nopeutui huomattavasti.
Jotenkin tämä tuntui bugilta, mutta se tapahtui niin usein ja parissakin kentässä että en sitten tiedä.
Ehkäpä tietynlaisialla toiminnoilla pidempi reitti aktivoitui.


Kenttiin on ripoteltu paljon ilmapalloja. Ilmapallot edustavat Zapperin ammuksia jostain kumman syystä.
Niitä kannattikin kerätä. Aluksi hämäsi, kun pallot täytyy napata Mr. Stevensonilla eikä vain ampumalla niitä rikki Zapperilla :D
Ensimmäisessä Zapper läpäisyssä, Barker Bill's Trick Shootingissa ammuttiin juuri ilmapalloja Zapperilla, taisi olla vielä tämä mielessä :)

Panokset eivät olleet missään muussa kentässä ongelma kuin viimeisessä. Tässäkin tapahtui kentän osion skippaamista ja sai aika tarkkaan keräillä kaikki pallot jotta ne riittäisivät viimeiseen pomoon.
Ammukset kyllä säilyivät kentästä toiseen, mutta tässä viimeisessä tuli monen monta Game Overia ja tämän jälkeen kentän alussa oli vain 50 ammusta.


Pelissä on muutamia helpottavia tavaroita. Tietynlaiset linnut pudottivat näitä, mutta ne olivat äärimmäisen harvinaisia.
Löytyi voimajuoma, joka antoi yhden osuman lisää. Muuten tässä kuoli yhdestä iskusta.
Pelissä olisi pitänyt olla vielä kypärä ja super kengät. Ilmeisesti kypärän avulla pystyy suojautumaan taivaalta tippuvaa rojua vastaan ja kengillä pystyi hyppäämään korkeammalle.
Kumpaakaan näistä en saanut missään vaiheessa peliä :D


Kolme ensimmäistä kenttää meni suhteellisen näppärästi läpi, hieman muutamat kohdat vaativat opettelua, mutta ei mitään ihmeellistä.
Kolmannessa kentässä oli ärsyttäviä merisiili vihollisia joiden hitboxit olivat vähän mitä sattuu. Niihin oli hankala osua, mutta muuten aika simppeliä menoa.

Neljäs ja viimeinen kenttä oli täynnä vihollisia. Taivaalta tippui myös ärsyttäviä pommeja ja jos niitä ei tuhonnut tarpeeksi nopeasti, ne räjähtivät levittäen sirpaleita ympäriinsä.
Välillä pommit saattoivat spawnata suoraan Stevensonin päälle, joten tarkkana sai olla.
Kyllähän kenttä rupesi sujumaan kun tarpeeksi toisti samaa.


Kentän loppupuolella Stevenson saa käteensä aseen jonka avulla viimeinen pomo, Zulie täytyy nitistää.
Idea oli ihan hauska, itse joutui hyppyyttämään Stevensonia ja ampumaan Zulien ammukset hajalle.
Tässä täytyi olla vähintään 50 Zapperin ammusta jäljellä, ellei sitten käynyt jäätävää tuuria osumien kanssa.
Zulieta täytyi osua sen silmään ja kun Stevenson ampui koko ajan, osumat eivät aina menneet perille.
Tämän kaatamiseen meni melko pitkään. Kävi niin, että joko ei panokset riittäneet tai tuli tehtyä jokin typerä Zapperilla ohi ampuminen ja Zulien ammus osui Stevensoniin.


Ei hullumpi peli vaikka hitboxit olisi voinut olla hieman paremmat.
En vihannut tätä, mutta en nyt suoranaisesti rakastanutkaan :D