Wizardry: Proving Grounds of the Mad Overlord

Games Beaten: 517/710

Genre: RPG

Goal: Defeat Werdna (Level 10)

Arvosana: 2/10

Vaikeusaste: 8/10

Eräänä aamuna, Trebor, hullu yliherra huomasi, että hänen hallussaan ollut tarunomainen amuletti on kadonnut. Tajuttuaan ultimaattisen pelkonsa tulleen toteen, hän mutisi itsekseen "amuletti on täytynyt varastaa kun olin nukkumassa." Tutkiessaan huonettaan siinä toivossa, että amuletti löytyisi, hän huomasi pöydällä olevan lapun. "Typerä Trebor, en olisi uskonut saavani amulettia haltuuni näin helposti. Sinusta on tullut seniili! Älä yritä saada amulettia takaisin. Sinun parhaat yrityksesi tulee epäonnistumaan. Mahtava velho Werdna."

Kun Trebor oli saanut kirjeen luettua, se syttyi tuleen ja paloi tuhkaksi. Vihastunut Trebor lähetti kutsuja maaseudulle ja saikin kerättyä sotilaita amuletin pelastamiseksi. "He ketkä saavat amuletin pelastettua, palkitaan rikkauksilla ja kunnialla," hän ilmoitti sotilaille.

Seikkailijat, ketkä olivat itsevarmoja taidoistaan, kerääntyivät Treborin alle ja astuivat sisään luolastoon joka sijaitsi linnan alapuolella tavoitteenaan tuhota Werdna.

Tämä pelin aloittamista olen vältellyt useita vuosia, mutta nyt viimein oli sen aika. Syy tähän välttelyn oli se, että näin pelistä pientä pelailupätkää jonka vuoksi nousi hieman oksennusta suuhun. Peli on tyyliltään Dungeon Crawler ja ensimmäisiä tämän tyylisiä pelejä joita julkaistiin 1980-luvun alkupuolella. Tästä syystä vaikeusaste ja alkeellisuus ovat huipussaan. Peli näyttää NESillä kurjalta, mutta ei se ole mitään verrattuna alkuperäisiin versioihin :D Olen kyllä jo useampia Dungeon Crawlereita pelaillut läpi, mutta tämän näkeminen puistatti. Vaikka en tämän tyylisistä peleistä hirveästi välitä, niin yleensä nämä ovat olleet graafisesti ihan näyttäviä. Toista on tämän pelin kanssa. Valkoisien tekstien tuijottelun lisäksi tässä tuijotellaan lähinnä ruskeita seiniä ja mustaa lattiaa/kattoa. 

Onneksi en vielä aloittaessa täysin tiennyt, miten sakeaan soppaan olen lusikkani tunkemassa, olisi saattanut aloitusajankohta siirtyä vielä jonkin verran :D

Peli on todella yksinkertainen ja se sisältää vain yhden linna-alueen sokkelon lisäksi. Linna-alueelta löytyy kaikki tarvittava hahmojen luontiin, parantamiseen, varustamiseen ynnä muuhun liittyen. Sokkelo on taas sitten pelin "pääalue" missä taistellaan monstereita vastaan ja etsitään reittiä pahan velho Werdnan luokse. Sokkelo on kymmenen kerroksinen ja jokainen kerroksista on samankokoinen. Tämä on niitä harvoja hyviä juttuja pelissä. Tykkäsin, että aina palataan samaan linnaan sokkelossa pyörimisen jälkeen. Selkeä rakenne toimii mainiosti. Jos tämä olisi ollut monimutkaisempi, tämä olisi ollut aivan järkyttävä peli...lähellä mennään jo nyt!

Seikkailu alkaa perinteisesti hahmojen luomisella. Peli tarjoilee valmiita hahmoja ja valitsinkin ensimmäisellä yrityksellä valmiin paketin. Otin mukaan seikkailuun mahdollisimman erilaisia hahmoluokkia kuten Fightereitä, Mageja ja Clericin. Valmiit hahmot osoittautuivat virheeksi ja niiden avulla ei oikein edennyt mihinkään. Peli näytti heti karvaan puolensa kun henki lähti todella nopeasti kun astui sisään sokkeloon. Kaikki hahmot kun kuolevat yhden taistelun aikana, he jäävät sokkelon uumeniin. Hahmot pystyy pelastamaan uusilla luoduilla hahmoilla, mutta hahmot ovat saattaneet menettää kaikenlaista tärkeää kuolemisen aikana. Uusilla hahmoilla täytyy selviytyä kuolleiden luokse jotta he saa pelastettua. En edes tajunnut, että hahmot pystyy pelastamaan ja loinkin vain uudet hahmot unohtaen vanhat. Tällä ei onneksi tässä vaiheessa peliä ollut mitään väliä, sillä eipä hahmoilla mitään varusteita edes ollut.

Omien hahmojen luonti osoittautui hyväksi tavaksi ja heillä olikin jo lähtötilanteessa enemmän energiaa kuin valmiiksi luoduilla. Tein kolme Fighteriä, kaksi Magea ja yhden Clericin. Tällä porukalla meno alkoi sujumaan ja onnistuin samaan expaa kasaan leveleitä varten. Levutus tapahtuu tässä pelissä niin, että täytyy käydä linna-alueella olevassa majatalossa yöpymässä ja jos on tarpeeksi expaa kasassa, saa levelin. Nukkuminen on onneksi ilmaista, mutta mikään muu ei harmillisesti ole. Jos hahmot ovat haavoittuneet, heitä täytyy parantaa majatalossa. Jos hahmo on kovinkin huonossa kunnossa, parantaminen saattoi kestää viikkotolkulla. Myös rahaa tähän prosessiin upposi hyvä määrä. Pelissä on sellainen ihana mekaniikka, että hahmot ikääntyvät. No, tämä on ihan tuttua muistakin tämän tyylisistä peleistä, mutta tässä se jotenkin ahdisti huomattavasti enemmän. Jos hahmon saavuttaa 50 ikävuotensa, alkaa osumatarkkuus heikentyä. Ilmeisesti tämän pisteen jälkeen ikä alkaa laskea ja jos se menee nollaan, hahmo kuolee lopullisesti. Kun yritin levuttaa ja jatkuvasti tuli osumaa, vierailin majatalossa useasti. Hahmojen iät nousivat uhkaavasti. Onneksi hahmot ovat nuoria teinejä aluksi, joten kaukana ollaan vielä keski-iästä. Tähän ikääntymiseen on olemassa jippo! Kun hahmoja parantaa Clericin taioilla ja sitten käy Clericillä nukkumassa majatalossa jotta taiat saa takaisin täyteen, ei ikääntymistä synny! Ilmeisesti tämä nukkuminen tuo snadisti ikääntymistä lisää, mutta ei todellakaan vaikuta mihinkään. Melko iso kivi vierähti sydämeltä kun selvisi, että pelissä on tälläinen mukava helpotus. Cleric oppii leveleiden myötä uusia parempia taikoja myös parantamiseen liittyen ja käyttömäärätkin lisääntyvät. Ei tarvinnut ihan joka välissä käydä majatalossa nukkumassa :)

Pelissä pystyy vaihtamaan hahmojen luokkia kunhan saa tietyt attribuutit kasaan. Esimerkiksi Fighterin voi muuttaa Lordiksi, Magen Wizardiksi ja Thiefin Ninjaksi. Jos hahmoluokanvaihdoksen haluaa tehdä, se tarkoittaa, että kerätyt levelit lähtevät pois. Tämän homman hylkäsin heti alkuunsa, koska levutus on melko aikaa vievää hommaa enkä halunnut aloittaa sitä enää uudelleen. Sellainen hyöty näistä toisenlaisista hahmoluokista olisi ollut, että ne yhdistelevät muiden hahmoluokkien juttuja. Esimerkiksi Lordi pystyy Fighterin hyökkäyksien lisäksi käyttämään taikoja. Onneksi yhdellä Clericillä ja kahdella Magella pärjäsi oikein mainiosti! Huomasin tuossa leveleiden saamisen ohessa, että hahmojen attribuutit voivat myös laskea mikä on itselle ennenkuulumaton juttu. Tämä peli se vaan jaksaa yllättää negatiivisesti :D

Tässä minä sitten linnaan johtavien portaiden lähimaastossa jumitin levuttamassa todella pitkän tovin ennen kuin uskalsin lähteä yhtään sen pidemmälle sokkelon uumeniin. Keräsin useamman levelin varmistaakseni etenemistäni. Tavoitteena oli leveleiden lisäksi kerätä rahaa jotta pystyisin linnassa olevasta kaupasta ostamaan parempia varusteita ja aseita. Parhaimmat varusteet olivat todella kalliita ja niihin joutui keräämään rahaa melkoisen summan. Kauppa myy vain tiettyjä kamoja ja joitain parhaimpia ei voi saada kuin tuurilla. Viholliset pudottavat arkkuja joiden sisältä saattoi löytää jonkin älyttömän tavaran! Itse en onnistunut pelin alkupuolella löytämään mitään mullistavaa, vaikka monia arkkuja availinkin. Arkut ovat monesti ansoitettuja ja varkaan avulla niitä pystyi yrittää neutralisoida. Tämä homma oli ihan herran haltuun -hommia, sillä välillä ansa vain laukesi päin näköä. Onneksi se ei tehnyt kuin hieman vahinkoa ja sisällön sai pitää. 

Peli on siitä julma, että ihan mitkä vaan perusviholliset saattoivat tehdä uskomatonta tuhoa. Viholliset tykkäsivät myös myrkyttää ja lamaannuttaa hahmoja ahkerasti. Onneksi Clericillä pystyi parantamaan näistä, mutta jos ei ollut enää taikoja jäljellä, henki lähti nopeasti. Tätä minulle kävikin alkuvaiheessa useasti, että minut piestiin henkihieveriin ja selviydyin takaisin linnaan juuri ja juuri. Kuolleet hahmot täytyy käydä temppelissä parantamassa ja se ei ole ihan halpaa lystiä. Peli vielä vittuilee niin, että aina hahmo ei parantamisen jälkeen herännytkään henkiin vaan on jossain tuhka -muodossa. Tähän tarvittiin sitten lisää rahaa jotta hahmon sai lopullisesti herätettyä henkiin. Kun viimein hahmo on taas elävien kirjoissa, se täytyy käydä lisäämässä takaisin kulkueeseen. Mutta mitäs ihmettä, hahmoa ei näy muiden valittavien joukossa? Tästä päästäänkin pelin ehdottomasti paskimpaan mekaniikkaan eli hahmojen mielialanvaihteluihin. Hahmoilla on erilaisia mielialoja jotka voivat olla hyvä, paha tai neutraali. Hahmo vaihtaa mielialaansa sen mukaan, miten käyttäytyy sokkelon uumenissa. Jos esimerkiksi tappaa paljon ystävällisiä mörköjä, muuttuu mieliala pahaksi. Jos taas säästää ystävälliset möröt ja juoksee karkuun, saattoi mieliala vaihtua hyväksi. Jokainen hahmoluokka voi muuttua vain kahdeksi mielialaksi, eli esimerkiksi Mage pystyy olemaan vain paha ja neutraali. Hyvä ja pahat eivät voi olla samaan aikaan ohjattavassa joukossa. Jos tämä muutos tapahtuu silloin, kun ollaan sokkelossa seikkailemassa ja ei ole tarkoitus lopettaa pelaamista, silloin ei haittaa millä tuulella kukakin on.

Tämä paska se pääsi sitten yllättämään todenteolla. Olin levuttanut hyvän tovin ja yksi Fightereistäni kuoli. Parantamisen jälkeen en saanut häntä enää mukaan kulkueeseen kun kaveri ei ollut samalla mielialalla kuin muut. Jouduin tekemään uuden Fighterin ja ottamaan hänet mukaan seikkailuun. Myöhemmin kävi vielä niin, että paras Fighterini kääntyi ja samantyylisen sattumuksen jälkeen jouduin hylkäämään hänet. Vielä kerran tämän samantyylisen jutun kanssa tuli ongelmia ennen kuin viimein tajusin mistä on kyse. Pelissä on vielä sellainen ihana mekaniikka, että kun käy tallentamassa, kaikki hahmot häviävät pois kulkueesta. Jos tallentamisen aikana eivät kaikki olleet samalla mielialalla, vituiksihan se meni. Tämä koitui kohtalokseni ja tämän jälkeen selvitin tarkasti, miten saan ongelman vältettyä, että ei enää hyviä levutettuja hahmoja menisi hukkaan. Yritin hetken myös sellaista, että otan korkealla tasolla olevan hahmoni ja käyn pienempi leveleisten hahmojen kanssa hakkaamassa vihollisia. Näin saisin käännettyä hahmoni takaisin samalle mielialalle kuin muut. Tämä ei kuitenkaan oikein onnistunut. Onneksi näiden muutamien sekoilujen jälkeen sain homman rullaamaan niin, että vahinkoja ei käynyt. Aina ennen tallentamista tarkistin, millä mielialalla porukka on. Kerran jouduin hakkaamaan vihollisia juuri ennen pelisession lopettamista kun yksi hahmoistani jostain syystä vaihtoi mielialaansa. Onneksi tässä ei kovin pitkään mennyt. On kyllä yksi paskimmista ideoista mitä tiedän - varsinkin, kun mielialaa ei voi helposti muuttaa takaisin. Muutenkin hankala peli, niin sitten vielä tälläistä vittuilua laitettu.

Kun viimein olin saavuttanut tavoitteeni leveleiden ja muiden tavaroiden osalta, lähdin etenemään pelissä. Sokkelo on aika kummallisesti toteutettu, sillä vain neljästä ensimmäisestä kerroksesta saa pelin etenemiseen tarvittavia juttuja. Ilman karttoja näiden kerrosten tutkiminen olisi ollut aivan järkyttävää puuhaa. Vaikka kerrokset ovat samankokoisia, kartan piirtämisen suhteen ne sisältävät monia ärsyttäviä juttuja. Esimerkiksi kerros saattaa loopata kun kävelee tarpeeksi reunaan. On myös yksisuuntaisia ovia, pimeitä osioita, rotkoja ja laattoja jotka kääntävät kulkusuunnan. En edes harkinnut pelaavani tätä peliä ilman läpimeno-opasta tai karttoja. Näiden avullakin pelikokemus oli todella kurja. Magella on taika, mikä näyttää koordinaatit missä on menossa, mutta tämähän olisi ollut hulvattoman hauskaa hommaa piirtää karttaa tällä tavalla!

 

Kolmesta ensimmäisestä kerroksesta löytyy avaimia jotka avaavat erilaisia reittejä näiden kerrosten välillä. Neljännessä kerroksessa on pelin viimeinen tärkeä tavara, Blue Ribbon. Tätä tavaraa vartio liuta hieman kovempia vihollisia jotka voi mieltää pieneksi pomotaisteluksi. Kävin testaamassa taistelua ja turpaan tuli sen verran pahasti, että täytyi painaa resettiä jotta koko kulkueen jäsenistö ei kuolisi. Peli toimii niin, että se periaatteessa tallentaa automaattisesti vaikka tässä erillinen tallennusmekaniikka onkin. Jos resettiä painaa, jää kulkue sokkelon uumeniin. Linnassa on sellainen toiminto jolla pystyy matkustamaan takaisin kulkueen luokse ja jatkamaan peliä siitä. Kun painoin resettiä taistelun aikana, jatkopiste on suoraan ennen taistelua. Nyt vain ei mennytkään taisteluun uudestaan vaan perääntyi häntä koipien välissä. Katselin vähän läpimeno-oppaasta, että tässä taistelussa hahmojen kannattaisi olla 11-12 levelisiä. No, minun hahmoni olivat levelillä kahdeksan :D Ei muuta kuin levuttamaan! Levutin nyt toisen kerroksen alkupuolella, koska siitä sai enemmän expaa kuin ensimmäisestä kerroksesta. Tätä tein aika hyvän tovin ja sitten kun olin saavuttanut tavoitelevelin, kävin hoitelemassa välipomon. Huomasin sitten, että toinen kerros ei ole se paras jatko-levuttamiseen, vaan ensimmäisestä kerroksesta löytyy ratkaisu!

Ensimmäisen kerroksen uumenissa on yksi huone, missä on vain yksi vihollinen Murphy's Ghost. En edes muista, saiko tämän kummituksen tappamisesta mitään erikoista, mutta expaa sai todella mukavasti! Murphy's Ghost on periaatteessa kertakäyttöinen vihollinen, mutta peli on hieman hassusti tehty ja kummitusta pystyi tappamaan niin monta kertaa kuin halusi. Kun painaa B-nappia, pääsee vierailemaan leirissä jossa sitten voi parantaa hahmoja, varustaa uudelleen ynnä muuta. Kun leiristä poistuu, kaikki tekemäsi jutut resetoituu, eli Murphyn kummituskin ilmestyy uudelleen! Tässä sitten vietin useamman päivän hakaten tätä samaa vihollista. Tapoin kummituksen rämpyttämällä nopeasti A:ta, kävin vierailemassa leirissä ja tein saman uudelleen. Tämä kummitus on siinäkin mielessä hyvä levutukseen, että se ei tee juurikaan mitään vahinkoa. Sen kuin vain mättää menemään ja välillä parantaa hahmoja Clericillä. Tässä meni niin pitkään kokonaisuudessaan, että kerkesin kuuntelemaan Mayhemin ja Emperorin discografiat sekä puolet Darkthronen tuotannosta :D Tätä levutusprojektia ei olisi kyllä kestänyt ilman ulkopuolisia musiikkeja. Levutin 13:sta levelistä 19:sta leveliin asti. Thief oli jo hieman edempänä levelillä 20:tä.

Läpimeno-oppaasta lukaisin, että 13-17 leveleillä kannattaa olla, että edes harkitsee lähtemistä viimeiseen kerrokseen. No, tapani mukaan levutin sitten reilusti yli tästä. Oppaasta selvisi myös, että viimeisessä kerroksessa on aivan upeasti suunniteltuja vampyyri -vihollisia, jotka imivät hahmoilta leveleitä! Ja minä kun luulin, että tämä peli ei enää hirveämmäksi voisi mennä. Viimeinen kerros on vielä sellainen, että täytyy voittaa kuusi pakollista vihollistaistelua ennen kuin pääsee Werdnan luokse. Tämä ajatuksena ahdisti sen verran, että levutin sitten reilusti tavoitteiden yli. Halusin saada homman ns. keralla purkkiin.

Peli on todella hämmentävästi suunniteltu, että Blue Ribbonin keräämisen jälkeen voi periaatteessa mennä suoraan viimeiseen taisteluun. Neljännestä kerroksesta löytyy hissi joka vie yhdeksänteen kerrokseen. Yhdeksättä kerrosta ei tarvitse juurikaan tukia, vaan reitti viimeiseen kerrokseen löytyy aivan hissin vierestä. Kerroksista 5-9 ei ilmeisesti löydy mitään kovin järkevää, ehkä olisi tuurilla voinut arkusta löytää parempia varusteita, mutta fuck that shit!

Hieman jännitti lähteä viimeistä kerrosta tutkimaan vaikka olinkin reilusti yli tavoiteleveleiden. Minulla ei ollut kuin kaupan parhaimmat varusteet enkä ollut muuttanut hahmojani esim. Lordeiksi tai Wizardeiksi. Onneksi tämä ei haitannut mitään ja viimeinen kerros lähti mukavasti liikkeelle. Ensimmäisenä viimeisessä kerroksessa pisti silmään, että grafiikat muuttuivat pykälän verran. Nyt oranssin-ruskeat tasaiset seinät ovat muuttuneet oranssin-ruskeiksi kiviseiniksi, vau!

Pakollisten taisteluiden päätteeksi saa arkun joka sisältää jotain hyvää kamaa. Ongelma tässä on se, että tavarat täytyy käydä linnassa olevassa kaupassa tunnistettavana, jotta niitä voi käyttää. Teinkin sitten niin, että kun olin hoitanut kaikki taistelut ja saanut tavarat haltuuni, palasin linnaan. Tästä viimeisestä kerroksesta pääsee linnaan takaisin todella helposti.

Linnareissu oli melkoisen turha, sillä minulla oli jo lähes kaikki saamani tavarat jo valmiina. Todella typerää, että samoja kaupasta ostettavia tavaroita löytyi näinkin syvältä sokkelon uumenista. Yksi ihan ok -tavara löytyi ja se oli tikarit varkaalle. Kun olin sitten matkalla takaisin viimeiseen kerrokseen, jouduin taisteluun yhdeksännessä kerroksessa. Hieman huolimattomasti luin vihollisten nimet ja eipä aikaakaan kun Thiefiltä hävisi kaksi leveliä. Nämä paskiaiset olivat nimeltään Lifestealereita ja sinne meni kaksi vaivalla ansaittua leveliä kuin tuhka tuuleen. Jälkeenpäin ajateltuna, tässähän olisi voinut painaa resettiä jolloin kaikki taistelun aikana tapahtuneet asiat olisivat jääneet tapahtumatta ja peli olisi jatkunut ennen taistelua olevasta kohdasta. 

Tästä vihastuneena jatkoin kuitenkin eteenpäin. Thief oli lähtökohtaisesti kuitenkin kovemmalla levelillä kuin muut, joten ei tämä täysi katastrofi ollut. Tällä kertaa viimeisessä kerroksessa tuli hieman ärsyttävämpiä vihollisia vastaan pakollisissa taisteluissa. Aloin käyttämään resettitaktiikkaa ja jos vastassa oli jotain älytöntä vahinkoa tekeviä vihollisia, otin resetin avulla uuden yrityksen. 

Kuuden pakollisen taistelun jälkeen saavuin viimein Werdnan huoneen ovelle ja olin hieman heikommassa kunnossa kuin ensimmäisellä reissullani. Lähes kaikki energiaa täyttävät loitsut oli käytetty, vain muutama jäljellä. Läpimeno-oppaasta huomasin, että Werdnan taistelussa mukana on aika ärsyttävää sakkia, kuten leveleitä imeviä vihollisia. Se, mitä vihollisia sattui olemaan taistelussa mukana, määräytyy randomilla. Tässä jumitinkin jonkun tovin, kun en millään saanut taistelua alkuun. Viimein sain hieman paremman yrityksen, mutta lähes kaikki hahmooni olivat kuolleet. Onneksi tajusin tämän ajoissa, sillä jos kaikki hahmoni olisivat kuolleet, olisi heidät joutunut hakemaan jollain toistella porukalla takaisin. Kun minulla ei pahemmin muita kovalevelisiä hahmoja ollut, olisi taas joutunut levuttamaan. Monia yrityksiä meni, mutta sain viimein itseni sellaiseen tilanteeseen, että hahmoni olivat kaikki elossa ja ylimääräiset viholliset taistelusta tuhottu. Werdna vastustaa taikoja aika hyvin, mutta satunnaiset osuivat perille asti. Thief oli kyllä melko turha hahmo ja jos olisin tämän tiennyt, olisin tehnyt hänen tilalleen kolmannen Fighterin. Thief lyö suurimman osan lyönneistään ohi. Onneksi Magen paras taika osui mukavasti Werdnaan tehden yli sata yksikköä vahinkoa. Kaksi hahmoa oli kuollut ja muutkin aika heikossa hapessa, taistelu näytti menetetyltä. Mutta onneksi olin kuitenkin saanut sen verran vahinkoa tehtyä, että Werdna viimein tuhoutui! 

Eikä tässä vielä kaikki, sillä peli ei lopu tähän, vaan joutuu vielä palaamaan takaisin linnaan. Onneksi pelissä on teleporttaus -loitsu, millä voi mennä mihin haluaa. Teleportilla voi teleportata sokkelon muurin sisään joka tarkoittaa kuolemaa. Eli, tässä täytyy tietää tarkkaan mihin teleporttaa...mahtavaa. Onneksi läpimeno-oppaassa sanottiin, että ei tarvitse teleportata kuin kymmenen tasoa ylöspäin ja homma on siinä. Teinkin näin ja kun saavuin linnan porttien sisäpuolelle, ruudulla komeili teksti, että olin hukkunut johonkin altaaseen. Hieman paniikki iski päälle, mutta tämä ei onneksi haitannut, seuraavana ruudulla komeili onnitteluteksti! Tässähän voisi halutessaan pelata pelin uudelleen läpi jos myisi Wernan tappamisesta saadun Amuletin, joka saa Werdnan ilmestymään uudelleen sokkelon loppuun, mutta sanoisin, että tämä riittää tätä peliä aivan mainiosti!

Aivan järkyttävä peli. Ahdistava ja ankea. Pisteet tämä saa linnan ja sokkelon suunnittelusta. Myös hyvä levutuspaikka ansaitsee maininnan. Eipä tässä sitten muuta hyvää ollutkaan. Jos joku tykkää tälläisistä HC Dungeon Crawlereista, tämä on varmaan mukavaa nannaa, mutta itselle aivan kamala pelikokemus. Onneksi tämä on nyt viimein pelattu läpi, joskus sitten toisen jatko-osan pariin.