StarTropics

Games Beaten: 9/710

Genre: Action/Adventure

Goal: Get the Last Magic Cube (Chapter 8)

Arvosana: 10/10

Vaikeusaste: 6/10

Moi. Nimeni on Michael Jones, mutta kaverini kutsuvat minua Mikeksi. Olen viisitoistavuotias ja asun Seattle Washingtonissa.

Oletko kuullut sedästäni Stevestä? No, yleensä ihmiset eivät kutsu häntä sillä nimellä vaan tohtori Jonesiksi. Hän on erittäin kuuluisa arkeologi kuka etsii kadonneita raunioita Korallimerellä. En ole oikeastaan koskaan tavannut häntä, mutta viime viikolla sain häneltä kirjeen jossa hän kutsui minut C-saarella olevaan laboratorioonsa vierailulle. Lähden sinne huomenna helikopterilla! En ehkä pysty nukkumaan koko yönä. Joka tapauksessa, hyvää yötä.

Tänään laskeuduin C-saarelle pitkän helikopterimatkan jälkeen. Asukkaat vaikuttavat ystävällisiltä ja he selvästi tuntevat setäni. Tykkään tästä kylästä, mutta en ole onnistunut paikantamaan setääni ja kukaan ei selkeästi tiedä missä hän on. 

Terve Mike! Olen päällikkö Coralcola, setäsi läheinen ystävä. Kuuntele! Yritä olla järkyttymättä... Sinun setäsi, tohtori Jones...hänet on...siepattu!! Mike, olet paras toivo tohtori Jonesin pelastamiseen. 

Olen Coralcolan Shamaani ja päällikön sisko. Sanotaan, että monia villejä hirviöitä odottaa pimeässä alapuolellamme. Mutta muista! Eteläisen Ristin taika on aina puolellasi. Katso taivaalle ja yritä paikantaa Eteläinen Risti, se auttaa sinua suunnan löytämisessä. Onnea matkaan! 

Hieman tavanomaisempaa RPG:tä, joita julkaistiin NESille kahden pelin verran. Tämä ensimmäinen vuonna 1990 ja jatko-osa melkein heti perään vuonna 1994. Sinänsä harmi, että näitä ei tullut enempää, sillä pelit ovat loistavia.

Tyyliltään nämä muistuttavat hieman Zelda -pelejä ja ymmärtäähän sen kun pelit ovat Nintendon omaa käsialaa. Hauskana nippelitietona, että tämä peli on yksi niistä muutamista NES-pelistä, mitä ei koskaan julkaistu Japanissa. Pelin kuitenkin suunnittelivat Amerikassa asuvat Japanilaiset. Tämän tarkoitus oli saada Amerikkalaiset ja Eurooppalaiset kiinnostumaan RPG/seikkailupeleistä. Pelin sisältö onkin hyvin tavanomaista ja enemmän arkista verrattuna muihin fantasiantäyteisiin seikkailupeleihin.

Muistan kun ala-asteella lainasin kaverilta tämän pelin ja minulla ollut hajuakaan miten peliä pelataan. En ollut tottunut tälläisiin monimutkaisempiin peleihin vielä tuolloin. Menin vahingossa poistamaan kaverin tekemän tallennuksen ja peli alkoi alusta. Luulin että rikoin koko pelin kun se ei enää alkanutkaan siitä kohdasta mihin kaveri oli sen viimeksi tallentanut. Englanti kun ei taipunut lainkaan joten oli todella vaikea ymmärtää mitään pelin alkuvalikosta. Itku kurkussa sitten porukoille kertomaan ja eihän he nyt asiasta mitään ymmärtäneet. Koulussa sitten kaveri selitti mitä oli käynyt ja neuvoi mitä minun pitää tehdä jotta pääsen taas pelaamaan. Aloitin sitten pelaamisen alusta ihan itsekseni :)

Peli on jaettu kahdeksaan eri lukuun. Jokainen luku sisältää paljon erilaisia asioita mitkä pitää hoitaa jotta seikkailu etenee. Välillä pitää selvittää kyläläisten ongelmia, välillä kahlata hirviöiden asuttamien luolien läpi.

Miken liikkuminen tapahtuu aina pelkästään neljään suuntaan, myös luolastoissa. Eli viistoon ei voi kävellä. Liikkuminen vaatii totuttelua, sillä vaikka vain neljään suuntaan käveleminen on tuttua muista peleistä, tässä se on tehty hieman erikoisemmalla tavalla. Kun on liikkunut johonkin suuntaan, ei voi välittömästi vaihtaa suuntaa, vaan joutuu odottamaan, että Mike on edennyt tietyn matkan. Eli Mike kulkee ikään kuin ruudukolla. Tämä vaatii aluksi totuttelua, mutta tottumisen jälkeen tuntuu ihan luontevalta.

Luolastoissa on myös perinteisen maaston lisäksi laattoja joiden päällä ei voi suoraan kävellä vaan laatalta toiselle joutuu hyppäämään. Aiheuttaa mukavia paniikkitilanteita kun huoneen lattia on kauttaaltaan laatoitettu ja täynnä vihollisia. Laatat ovat pelissä melkoisen isossa roolissa. Niiden päällä hyppimällä saadaan avattua ovia ja arkkuja. Sydämiä ja lisäaseita ilmestyy myös laattojen päälle hyppimällä.

Karttanäkymän kylissä kannattaa puhua lähes kaikille kyläläisille. Peli on rakennettu niin, että tiettyyn paikkaan pääsee vasta kun on jutellut osalle kyläläisistä. Karttanäkymässä on muutamia salaisuuksia joista saattoi löytyä juonta edistävä asia tai reitti oikeaan paikkaan. Muutamia salareittejä on joiden lopusta löytyy yleensä iso sydän joka antaa Zeldan -tyyliin yhden lisäsydämen energiamittariin. Lisäsydämet ovat jännästi toteutettu, että vaikka sellaista ei löytäisi, luvun lopussa saa myös tämän puuttuvan sydämen itselleen. Eli ne ovat vain tehty helpottamaan kyseisen luvun suorittamista. 

Mike käyttää luolastoissa aseenaan jojoa. Jojon avulla pystyy myös keräilemään vihollisten pudottamia hyödykkeitä jos niitä ei jaksanut kävellen käydä noutamassa. 

Luolastot on välillä melko haastavia ja joutuu pähkäilemään minne pitäisi mennä. Muutama trollauskin on saatu mukaan. Ruudusta seuraavaan edetessä ei aina tiedä onko vastassa oikea reitti vai suora kuolema.

Ehkä paras trollaus on ensimmäisessä luolassa. Loppupuolelta löytyy salapaikka joka antaa pelaajalle taikajuoman. No, tästä huoneesta löytyy vielä toinen salareitti joka antaa vielä toisen salajuoman, hienoa!

Kolmas salareittikin vielä on, mutta jos siitä menee kolmannen taikajuoman toivossa, tippuu vain veteen ja kuolee.

Pelistä löytyy monenlaisia aseita jojon lisäksi. Nämä muut aseet ovat kertakäyttöisiä ja toimivat vain kyseisessä luolastossa. Löytyy pesäpallomaila, soihtu, ritsa, bola-kuulat, pesäpallo, heittotähdet, piikkikengät ja taikapeili jonka avulla voi vihollisten ammuksia kimmottaa takaisin. Näiden lisäksi on vielä nippu erikoisempia tavaroita kuten lumiukko-nukke jonka avulla toisen luvun pääpahiksen voi jäädyttää paikalleen. Taikavaltikalla saa näkymättömät kummitukset esiin ja lyhdyllä pystyy valaisemaan pimeät alueet hetkeksi. Kellolla saa viholliset pysäyttämään tai hidastamaan heidän liikettään. Peli arpoo, kumpi vaihtoehto tulee. Nilkkarenkaalla pystyy hyppäämään pidemmälle ja vitamiini X:llä sai energiat täytettyä kokonaan. Nilkkarengasta ja vitamiinia löytyy pelin loppupuolelta. Joissain luolastoissa on myös kyltti, missä on Miken naama. Kyltin keräämisen jälkeen peli arpoo, saako lisäreitä vai menettäkö niitä. Jos hyvä tuuri kävi, tästä saattoi saada jopa kaksi lisäriä!

Pelin loppupuolelta löytyy vielä muutamia erikoisaseita, mitä ei ohjekirjassa mainita. Valkoinen ase, mikä ampuu nopeasti ja sisältää 50 ammusta. Löytyi myös tehokas sähköase, minkä kantomatka on todella lyhyt, mutta ase on erittäin tehokas. Tässä aseessa on 20 ammusta. 

Viholliset pudottavat pieniä sydämiä jotka antavat yhden sydämen energiamittariin. Viholliset pudottavat myös tähtiä joita keräämällä viisi kappaletta saa yhden energian takaisin. Aikaisemmin mainitsemani taikajuoma täyttää viisi sydäntä kerralla. Taikajuoma täytyy itse aktivoida kun sellaiselle tarvetta on. 

Myös pelin pääase jojo saa päivitystä pelin edetessä. Ensimmäinen päivitys on ketjun päässä oleva piikkipallo jota peli kutsuu Shooting-stariksi. Pelin loppupuolella saa vielä yhden päivityksen ja se on nimeltään Super Nova. Super Nova on todella hyvä ase, sillä jojo muuttuu lähitaisteluaseesta pitkän matkan aseeksi ja ammus kulkee koko ruudun halki. Näitä kahta päivitystä pystyy käyttämään vain kun energiaa on tarpeeksi. Mitä enemmän osumaa ottaa, sitä huonommaksi ase muuttuu. Loppupuolella vähillä energioilla pelkän jojon kanssa eteneminen on haastavaa.

Pelin lukujen pituudet vaihtelivat hieman mielenkiintoisesti. Esimerkiksi kolmas luku on huomattavasti pidempi kuin mikään muu tässä pelissä. Se sisälsi monia luolastoja ison saaren mitä tutkia. Sitten taas neljäs luku on vain kartan tutkimista ilman mitään luolastoa tai pomoa. Vaikka tässä ei edellä mainittuja juttuja olekaan, luku on silti erittäin mielenkiintoinen. Tässä seikkaillaan valaan sisällä etsien pakoreittiä. Paikka on kunnon sokkelo ja ensimmäisellä pelikerralla tähän saa aikaa kulumaan rutkasti. Valaan sisältä löytyy myös tohtori Jonesin apulainen, Baboo. Pelastusoperaation jälkeen Baboo käskee kastamaan tohtori Jonesin kirjeen veteen. Hetkinen, minkä ihmeen kirjeen? Tämä kohta oli ensimmäisellä pelikerralla melkoinen mysteeri. Kun yleensä kaverilta lainattiin vain pelikasetti jotta peliä pääsi pelaamaan, kirje jäi luonnollisesti näkemättä. Pelin mukana tuli ohjeiden lisäksi ihan oikea kirje jonka oli lähettänyt Dr. Jones. Kirje täytyi oikeasti kastaa veteen ja sen seurauksena salainen kolminumeroinen koodi paljastui. Todella nerokasta ja innovatiivista ajattelua Nintendolta! Huonona puolena tässä on kuitenkin se, että varmaan aika monesti nämä kirjeet heitettiin roskiin tai ne vain muuten hajosivat. Keräilyn kannalta hieman hankaloittaa kokonaisen paketin löytämistä. Itsellänikin peli löytyy hyllystä, mutta kirje puuttuu. Pitää se yrittää joskus metsästää kokoelmaani. Minulla kävi tämän koodin kanssa todella älytön tuuri, sillä sitkeän yrittämisen jälkeen arvasin koodin oikein :D Vaikka koodi on vain kolminumeroinen, vaihtoehtoja on reilusti. 

Viidennessä luvussa on hieman kyseenalainen kohta. Saaren tapahtumat sijoittuvat 1600-luvulla eläneeseen Bell-nimiseen merirosvoon. Hänen muistokappelissa pitää soittaa tietty sävelmä jotta pelissä etenee.

Saarelta löytyy papukaija joka antaa sävelmän mikä sitten pitää soittaa muistokappelissa olevilla uruilla. Do, Me, So, Far, Do, Me on sävelmä mikä siellä pitää soittaa. Ensimmäinen sävel eli "Do" näytetään missä se sijaitsee mutta loput urun koskettimet täytyi itse oivaltaa. En kyllä tajua miten tämä pitäisi mennä ilman musiikillista taustaa tai jäätävää tuuria. Jos soitti väärän sävelmän, täytyi käydä kappelin ulkopuolella jotta pääsee yrittämään uudelleen. Todella rasittavaa. Ensimmäisellä kerralla tämä hoitui faijan avustuksella kun hän tiesi, miten koskettimet suurin piirtein menevät. Kiitos faijalle, että peli jatkui!

Pelin loppupuolelta löytyy kadoksissa ollut Dr. Jones ja hän kertoo, että muukalaiset ovat koko homman takana ja viimeiset kentät sijoittuvatkin avaruusalukseen. Tohtori on liian arka astumaan itse tähän alukseen ja laittaakin nuoren Miken surman suuhun. Melkoinen setä!

Tykkään, että pelin tyyli pysyy samana, mutta musiikki sekä graafinen ulkoasu muuttuu avaruusalukseen sopivaksi.

Avaruusaluksen kentät ovat pelin hankalimpia, täynnä kestäviä vihollisia ja sokkeloisia reittejä. Pomotkin täällä ovat ihan omaa luokkaansa. Toisessa kentässä on hieman puzzlemainen pomotaistelu, sillä pomoa ei ole tarkoitus tappaa, vaan työntää ruudun oikeaan reunaan niin pitkälle, että sai reunassa olevaa painiketta painettua. Painike tuhoaa oikealla puolella olevaa siltaa ja nyt pomo täytyi työntää kuiluun ammusten avustuksella. Ilmeisesti pomon pystyy tuhoamaan myös ampumalla, mutta se vaatii todella paljon erikoisaseiden ammuksia. Pelin kaikki pomot ovat siitä brutaaleja, että yksi osuma heidän kehoonsa vie hengen kerrasta. Varsinkin tämän puzzlepomon kanssa sai olla tarkkana, sillä robotti kävelee jatkuvasti Miken lähelle. 

Avaruusaluksessa kerätään jotain mystisiä kuutioita. Kuutiota löytyy yhteensä kolme kappaletta ja ne saa automaattisesti kun on läpäissyt tietyn kentän. Kuutioiden keräämisestä palkitaan hienosti, sillä ensimmäisestä saa käyttöönsä Super Novan ja toisesta energiamittarin maksimiin. Pelin viimeinen kenttä alkaa aika rajusti, sillä heti kättelyssä vastassa on pomotaistelu. Eikä mikä tahansa pomo, vaan itse viimeinen vastus Zoda! Kenttä alkaa niin, että Mikellä on vain kolme sydäntä mittarissaan. Sehän tarkoittaa, että on vain perus jojo käytössä. Onneksi pomohuoneesta saa valkoisen aseen käyttöönsä mikä on varustettu 99 ammuksella! Tämä ensimmäinen kohtaaminen ei ole kovinkaan hankala ja se hoituu helposti kolmella sydämellä. Heti taistelun jälkeen saa vitamiini X:n joka täyttää kaikki energiat. Kenttä poikkeaa normaalista pelistä, sillä se on vain kapea käytävä jota pitkin kävellään. Näin ollen vihollisia ei voi väistellä normaaliin tyyliin vaan joutuu kaikki tappamaan ns. suorilta. Kentän loppupuolella odottaa avaruusaluksen "sydän" joka täytyy tuhota. Sydämen tuhoaminen ei ole mikään aivan helppo juttu. Sydän on aluksi kaltereiden takana suojassa ja tovin päästä kalterit väistyvät ja sydäntä pystyy tykittämään. Jotta sydämeen osuisi, täytyy hypätä keskellä olevien laattojen päälle. Liian kauaa ei saa laatan päällä seisoa, sillä ne avautuvat tietyn ajan kuluttua ja Mike putoaa syvyyksiin jos hidastelee. Ideana on ampua hetken aikaa sydäntä jonka jälkeen hypätä turvaan. Sydämen energiat palautuvat jatkuvasti, mutta kun sitä tasaiseen tahtiin onnistuu ampumaan, saa sen viimein tuhottua. Kalterit sulkeutuvat uudelleen taistelun aikana, mutta tällä välin ei sydän onneksi kerkeä palautumaan täysin ehjäksi. Taistelua häiritsee vielä syvyyksistä nousevat robotit ja jotkin maata pitkin kulkevat viholliset. Taistelu vaatii hyvää rytmitystä jotta se menee maaliin asti. Sydämen tuhoaminen hoituu hyvin ihan pelkällä Super Novalla. Jos rytmitys ei ole ihan niin hyvin hallussa, voi apuna käyttää sähköasetta tai valkoista asetta. Nämä molemmat löytyy kentän uumenista. Jos vahingossa putosi laatan luomaan kuiluun, sieltä sai energiaa ja aseita uutta yritystä varten. Täytyi vain kävellä takaisin sydämen luokse ja yrittää uudelleen. Kun viimein sydämen saa tuhottua, tuhoutuu myös alus osittain. 

Kenttä ei suinkaan ole vielä tässä, sillä Zoda odottaa pienen kävelymatkan päässä. Jos tässä vaiheessa on energiat vähissä, sai ne mukavasti kerättyä täyteen matkan varrelle ilmestyvistä Zodan elävistä "oksennuksista." Zoda on muuttanut muotoaan ja nyt näemme hänen todellisen ruman olemuksensa. Zodaa vastaan taistellaan hyppimällä laatalta toiselle. Tämä on erittäin kuumottava taistelu, sillä luonnollisesti yksi osuma Zodaan on kuolettava. Piti tarkkaan miettiä, mille laatalle hyppää, ettei joudu Zodan syleilyyn. Taisteluareenan reunoilla on myös isompia maakaistaleita, mutta siellä taisteleminen on todella riskialtista. Vähän turhan helposti osuu Zodaan jos päättää taistella jommalla kummalla puolella. Zoda oksentaa eläviä oksennuksia ja ampuu navastaan ammuksia. Oksennuksista saa tässäkin vaiheessa lisää energiaa jos sellaista on vailla jos vaikka on osunut liikaa Zodan ammuksiin. Kun Zodaa on tarpeeksi tykittänyt, alkaa hän oksentamaan kunnolla joka on merkki taisteluvoitosta. Tässä vaiheessa sai olla myös tarkkana, sillä jos Zodaan vahingossa osui oksennus-animaation aikana, henki lähti. Kenttä alkaa täysin alusta jos näin pääsi käymään :D 

Pelissä on mielenkiintoinen bugi jota speedrunaajat harrastavat. Törmäsin itsekin tähän bugiin kun aikoinaan tein pelistä Tool-assisted Speedruneja. Jos Zodaa tykittää tiettyä tahtia, saattoi peli siirtyä suoraan loppukuviin jostain syystä. En oikein tiedä mikä tämän aiheuttaa. Tämä ärsyttää jos kasuaalisti pelaa, sillä pelin loppujuoni jää näkemättä ja loppukuvat pyörivät ilman musiikkeja. Taisin olla ensimmäisten joukossa kuka keksi tämän skippauksen. En kuitenkaan hyödyntänyt sitä omassa Tool-assisted Speedrunissani, sillä halusin koko pelin pelata. Tässä kun on pröystäilyn makuun päästy, niin täytyy mainita, että keksin yhden toisenkin skippauksen pelin ensimmäiseen pomoon jota vielä tänäkin päivänä hyödynnetään Speedruneissa. Pelin ensimmäisen pomon, C-Snaken pystyy täysin ohittamaan kun osuu sen ammukseen oikeassa kohdassa ja sitten vain juoksee kuolemattomuusajan turvin pomon ohi. Jos tässä hidastelee, tappaa pomo kerrasta. 

Viimeisen taikakuution keräämisen jälkeen alus tuhoutuu lopullisesti ja Mike molskahtaa veteen. Onneksi pelin toisessa luvussa oleva delfiini hoitaa Miken takaisin kuivalle maalle. Ennen loppukuvia voi vielä käydä halutessaan juttelemassa C-saaren väelle. Kun tämä on hoideltu, alkavat loppukuvat ja ne ovat todella upeaa katseltavaa. Nintendo on todella panostanut loppukuvien pikseli taiteeseen joka kertoo pelin tarinan uudelleen kuvina. Yhdet hienoimmista loppukuvista mitä olen NESillä nähnyt :) Todella loistava peli joka hakkaa molemmat NESin Zeldat mennen tullen! Erittäin vahva suositus pelille jos tätä ei ole aikaisemmin pelannut.