Power Blade 2

Games Beaten: 542/710

Genre: Platform

Goal: Defeat Alien (Stage 6)

Arvosana: 7/10

Vaikeusaste: 6/10 

"Mitä on meneillään?" kysyi Nova kun hän astui sisään SP:n päämajaan. Hänen pomonsa vastasi, "Delta säätiö--" Nova huokaisi, "voi ei, taasko he!" Hänen pomonsa jatkoi, "--on rakentanut linjastollisen lähes täydellisiä taistelu-kyborgeja. He haluavat, että meidän hallituksemme ostaisi kyborgit, tai muuten he myisivät ne epäystävällisille naapureille. Joten viimein presidentti päätti, että on aika lopettaa Deltan liiketoiminta. Ja hän haluaa, että sinä teet sen. Nova nyökkäsi, "haluan todellakin puhdistaa tuon paikan! Ketkä ovat tiimissäni?" Hänen pomonsa hymyili, "sinä." 

Nova tuijotti pomoaan, "vain minä, huh? Miksi et joskus yllättäisi minua?" Hänen pomonsa puisteli päätään, "se on palkka siitä koska olet paras. Nyt kiinnitä tarkasti huomiota ja seuraa mitä sinun täytyy tehdä. Deltalla on neljä toimintatasoa. Lähellä jokaisen tason keskivaihetta on jonkinlainen mekaaninen lohikäärmepomo. Tällä otuksella on hallussaan puku joka sinun TÄYTYY kerätä. Tämän jälkeen mene tason loppuun ja tuhoa loppupomo. Voit mennä tasoihin siinä järjestyksessä kuin haluat. Näiden neljän ensimmäisen tason jälkeen löydät vielä viidennen tason. Onnea matkaan--tämä tulee olemaan hankala tehtävä."

Ystäväni Jomppa kysyi, että olenko pelannut jo tätä Power Bladen jatko-osaa läpi ja vastasin kieltävästi. Ajatus jäi muhimaan päähäni ja päätin ottaa pelin työnalle. Kyseinen teos on näitä NESin myöhäisempiä julkaisuja ja peli pyörii aivan törkeän kovissa hinnoissa nykypäivänä. Pelkästä kasetista saa pulittaa tonnin verran ja jos CIB:iä itselleen halajaa, täytyy siitä pulittaa 2000-4000 dollaria. 

Pelintekijät ovat selkeästi pelailleet Mega Maneja, sillä tässä oli yhtäläisyyksiä kyseiseen pelisarjaan. Pelihahmo pystyy liukumaan ja kentissä on ovia, mitkä pysäyttävät toiminnan, aivan kuin Mega Manissa. Myös pelin lopussa odottaa Boss Rush. Tämä jatko-osa ei pääse lähellekään ensimmäistä Power Bladea oikein millään akselilla. Grafiikat ovat kyllä upeat, mutta siihen se oikeastaan jääkin. Musiikit ovat aika keskinkertaista kamaa verrattuna ensimmäisen osan upeaan Soundtrackiin ja koko pelin rytmitys on todella töksähtelevää - paljon autoscroller -kohtia ja odottelua.

Tässä saa ensimmäisen osan tyyliin valita mieleisensä aloituskentän, mutta tällä kertaa valittavana on vain neljä kenttää. Itse pelasin kentät järjestyksessä kun en nähnyt tarvetta alkaa valitsemaan kenttiä. Ykkösen pelityyliä mukaillaan paljon ja tässä keräillään samaan tyyliin Power-uppeja jotta sai pelihahmo Novan heittelemää bumerangi -asetta paranneltua. Viholliset pudottivat satunnaisesti näitä hyödykkeitä ja kuoleman jälkeen ne täytyy kerätä uudelleen. Erikoisuutena tässä on erilaiset puvut mitä sai kerättyä kentistä. Ensimmäisessä pelissä on käytössä vain Power Blade -puku, mutta tähän on haluttu hieman enemmän vaihtelua. 

Kenttien varrelta löytyy ovi, minkä takana odottaa jokin lohikäärme pomovastus. Jos lohikäärmeen saa mukiloitua hengiltä, palkittiin uudella puvulla! Puku jäi vakituiseksi käyttökapistukseksi ja näitä pystyi käyttämään missä halusi. Löytyy neljä erilaista; Newt Suit, Wet Suit, Rocket Suit ja Patriot Suit. Newt Suitilla pystyi kiipeilemään seinillä ja katossa. Puvun avulla sai hankalissa paikoissa olevia hyödykkeitä kerättyä. Wet Suitilla uiminen onnistui huomattavasti mukavammin kuin muilla puvuilla. Rocket Suitilla pystyi lentelemään minne halusi. Patriot Suit luo kaksi suojapalloa Novan ympärille ja ne torjuivat vihollisten ammuksia. Minä jotenkin onnistuin missaamaan tämän viimeisen puvun, mutta ei se peliä pahemmin hankaloittanut. Kakki puvut käyttävät samanlaista tehokasta sirppimäistä ammusta jolla on helppo osua vihollisiin. 

Ensimmäisessä Power Blade -pelissä puvulla pystyi ottamaan vain kolme osumaa ennen sen tuhoutumista, tässä energiapalkki on sama kuin Novalla. Puvuilla on oma voimamittari ja kun se menee nolliin, pukuja ei voi käyttää. Viholliset pudottavat energiapakkauksia jolla voi puvun käyttöaikaa lisätä. Kentistä löytyy myös isoja energiapakkauksia jotka täyttävät käyttöaikamittarin täysin. Tästä ei tarvinnut edes itse huolehtia, sillä homma toimi automaattisesti kun energiavaraus oli tarpeeksi alhaalla. Normi energioillekin on oma energiatankkinsa ja näitäkin löytyy kenttien varrelta. Kun Select -nappia painaa pohjassa, energiatäytön sai käytettyä. Tämä täyttäminen kannatti tehdä hyvissä ajoin, sillä sen aktivoituminen otti pienen tovin. 

Jo heti pelin alkumetreiltä asti huomasi, miten töksähtelevää pelin pelaaminen on. Tässä on todella paljon kohtia missä täytyy vain odotella, että pääsee liikkumaan eteenpäin. Hieman tuntuu, että pelin pituutta on venytetty näillä autoscroller -ratkaisuilla ynnä muilla odotteluilla. Pelissä on myös todella huonosti suunnitellut jatkopaikat ja välillä joutui kentän aloittaa alusta vaikka olisikin päässyt todella pitkälle. Monissa tapauksissa tuli yllätyksenä pitkän etenemisen jälkeen, että joutuikin kentän alkuun. Käytettävänä on kolme elämää joiden avulla täytyisi kenttä suorittaa loppuun. Loputtomat continuet pelistä löytyy ja myöskin salasana, mutta ei ne auttaneet kenttien läpäisyn kanssa. Lisäreitä peli ei jakele paitsi kun on päässyt jonkin pomon läpi. Musiikeista täytyy sanoa, että ne ovat todella mitäänsanomatonta kamaa yhtä biisiä lukuun ottamatta. Jos tässä olisi ollut todella tiukka Soundtrack, se olisi pelastanut hieman typeriä odottelukohtia. 

Pelin pomot ovat ihan siistejä ja haastavia. Näissä kannatti käyttää erilaisia pukuja apunaan jos vain käyttöaikamittarissa oli paukkuja jäljellä. Esimerkiksi toisen kentän pomohuoneessa on vettä, joten Wet Suit oli oivallinen apu pomoa vastaan. Yleensä pomotaistelussa täytyi käyttää ainakin yksi energiantäyttö, sen verran haastavia ne olivat. Jo ensimmäisen kentän pomo otti luulot pois ja sitä saikin yrittää useamman kerran ennen kuin se meni läpi. Jos pomossa meni kuolemaan, ei siitä päässyt suoraan jatkamaan vaan joutui jonkin matkaa taaksepäin. Jos oli energiatäytöt mennyt tuhlaamaan, toinen kohtaaminen pomon kanssa muuttui hankalaksi. Yleensä matkalla pomohuoneelle otti pakostikin muutaman osuman.

Kun neljä ensimmäistä kenttää on suoritettu, aukeaa viides kenttä pelattavaksi. Kenttä on ihan ok -tasoa, mutta tässä on yksi todella ärsyttävä ja hieman hutiloiden koodattu huone. Super Mario Worldista ja Bart VS. Worldista tutut "palikkakäärmeet" ovat tehneet paluun. Mariosta ja Bartista poiketen, tässä on useampia palikkakäärmeitä samanaikaisesti joiden päällä täytyi kulkea. Tietysti tähän kohtaan on pitänyt laittaa ihanaa Trial 'n' Error -settiä, sillä ensimmäisellä kerralla ei voi tietää minkä käärmeen päällä täytyisi kulkea. Koodaus on mennyt hieman mönkään, sillä Nova välillä uppoaa palikoiden sisään, varsinkin siinä tapauksessa kun palikkakäärme kulkee ylöspäin. Aivan tuskallisen kauan meni, ennen kuin opin miten tämä ärsyttävä huone suoritetaan. Onneksi kentän pomo on poikkeuksellisesti aika helppo tapaus. Aluksi luulin, että tämä kenttä on pelin viimeinen kun siihen ei pääse heti pelin alussa, mutta pomon tuhoamisen jälkeen pudotaankin lattian läpi todelliseen viimeiseen kenttään.

Viimeinen kenttä onkin sitten todella ärsyttävä paikka. Pitkiä osuuksia täytyi selvittää ilman jatkopaikkaa ja nuo perhanan palikkakäärmeet tekivät paluun. Täytyy sanoa, että aika laiskaa pelisuunnittelua tehdä samanlaiset mekaniikat kahteen perättäiseen kenttään. Ehkä he olivat kovin ylpeitä tästä peli-ideasta. Haistatin ns. vitut tälle nihkeälle huoneelle ja käytin Rocket Suittia helpottamaan huoneen läpäisyä. Vihollisten pudottamien pienien energiapakkauksien avulla puvun käyttöaikamittari riitti juuri tämän kohdan hoitelemiseen. 

Kentän puolessa välissä on pukujen täyttävä energiantäyttö ja normaali energiantäyttö hieman omituisissa paikoissa perättäisissä huoneissa. Rako on todella kapea ja näyttäisi siltä, että sinne pitäisi mennä liukumisen avulla. Tämähän ei ollut mitenkään mahdollista kun maata ei ollut alapuolella mistä liukua. Jälkimmäisessä huoneessa, missä energiantäyttö sijaitsee, on onneksi loputtomasti spawnaavia kalavihollisia. Näin sai kerättyä energiat sekä pukujen käyttämän energiamittarin täyteen. Tämä homma ei kuitenkaan kauaksi kantanut, sillä läpäisyn kannalta oli tärkeää kerätä nämä molemmat energiantäytöt. Viimein keksin miten energiantäytöt keräillään kun aikani raavin päätäni. Homma hoitui Newt Suitilla, mitä en ollut juurikaan käyttänyt hyödykseni. Tällä puvulla pystyi kiipeilemään seinillä ja katossa ja näin kapeaan rakoon onnistui sujahtamaan saaden hyödykkeet itselleen. Kun sitten on jotenkin selvinnyt kentän loppuun, vastassa odottaa Boss Rush. Onneksi jos kentän onnistui selvittämään ilman suurempia virheitä läpi, käytössä oli yksi energiantäyttö näitä pomoja varten. Sentään pomon tuhoamisen jälkeen sai energiat täyteen ja pienen siivun pukujen energiamittariin. Näin pystyi pukuja käyttämään hyödyksi jokaisessa taistelussa. Tovin se otti, että opin kentän kaikki niksit ja sain Boss Rushin hoideltua onnistuneesti maaliin asti.

Kun Boss Rush on suoritettu, on viimeisen taistelun aika. Presidentti paljastuu muukalaiseksi ja hän on valmis tuhoamaan sinut! Pomon sprite näytti erehdyttävästi viidennen kentän vihreältä muukalaiselta vain pienillä eroilla. Ehkä pieni laiskuus paistaa tästäkin. Onneksi viimeisen pomon kanssa kävi pieni tuuri, sillä minulla ei ollut enää energiantäyttöjä käytettävänä koska jouduin tuhlaamaan sen Boss Rushin aikana. Ei ollut mitään hajua miten pomoa pitäisi väistellä ja tykitin vain menemään armottomasti. Tarkalle taistelu meni, sain juuri muukalaisen tapettua ennen kuin itse kuolin :D Onneksi taistelu onnistui ensimmäisellä yrityksellä, sillä pelin tyylin tuntien tuskin jatkopaikka olisi ollut tämän taistelun alussa.

Kyllähän tämä pienoinen pettymys oli. Vähän joka osa-alueella oli ongelmia jotka latistivat pelinautintoa. Ensimmäinen peli on legendaarinen ja sen pariin tuleekin silloin tällöin palattua, mutta tälle jatko-osalle riitti kertaläpäisy. Ei tämä nyt kuitenkaan sitä surkeinta osastoa ole NESin pelikirjastossa.

M.U.L.E.

Games Beaten: 541/710

Genre: Strategy

Goal: Have the Most Total Points and Save Your Colony (Any Difficulty)

Arvosana: 5/10

Vaikeusaste: 3/10

M.U.L.E. on tutkimispeli, missä kehitetään resursseja toisella planeetalla. Maksimi pelaajamäärä on neljä ihmistä samanaikaisesti. Jos on käytössäsi vähemmän kuin neljä ihmistä, Nintendo pelaa muilla hahmoilla. M.U.L.E.:sta on olemassa kolme erilaista versiota, aloittelija, normaali ja turnaus. Kaikissa näissä on hieman erilaiset säännöt. Pelaaja, kellä on eniten varallisuutta pelin lopussa, on voittaja.

Nyt oli taas sellaista osastoa, että joutui ihan kunnolla paneutumaan mitä tässä pitäisi edes tehdä. Luin ohjekirjaa ja katsoin hieman läpäisyvideota Youtubesta, kyllä tästä hieman sai kiinni miten peliä pelataan. Täytyy myöntää, että kuitenkin homma meni välillä "tehdään nyt jotain" -osastolle :D TMR:n läpäisytavoite oli taas erittäin kummallinen ja siinä luki, että peli menee läpi kun kerää tarpeeksi rahaa. Katselin TMR:n suoritusta ja en oikein tiedä onko tuo se validi tavoite. Pelissä on useampia eri juttuja mitkä lasketaan kokonaispisteisiin mukaan ja minusta tuo kokonaispistemäärä on se tärkein juttu. Tässä ei edes täysinäisesti pelata pelkästä voitosta, vaan yhdyskunnan asiat täytyy olla hyvällä tasolla. Eli neljä pelaajaa kilpailee toisiaan vastaan ja samanaikaisesti täytyi yhdyskunta pitää kunnossa. Jos pelin lopussa jotkin asiat mättää, ruudun alareunaan tulee siitä ilmoitus. TMR:lle tuli teksti, että yhdyskunta selvisi niukin naukin ja he elävät teltoissa. Tämä sama teksti tulee ilmeisesti, vaikka miten paljon keräisi rahaa ynnä muita juttuja. Minulle ei tullut minkäänlaista tekstiä, ei valitusta tai teltoissa asumista. Katsoin vielä varmistukseksi Speedrunia ja tällä pelaajalla oli sama tilanne kun minulla - ei tekstiä. Eli itse ainakin lasken homman onnistuneeksi kun ei mitään valitusta tullut. Tuo överi rahankerääminen on vain turhaa pröystäilyä. Ohjekirjassa sanotaan, että kellä on eniten varallisuutta pelin lopussa, on voittaja. Että aika selkeä peli tämä on.

Pelissä on kolme eri vaikeusastetta ja onneksi kursori on suoraan Beginnerin kohdalla :D Ei vaatinut niin raakaa opettelutyötä tämän vuoksi. Ennen aloittamista valitaan oma muukalainen itselleen millä haluaa pelata. Muukalaisilla on erilaisia arvoja, joillain on aloittaessa vähemmän rahaa, mutta on sitten muunlaisia helpotuksia. Itse valkkasin kyrvän-näköisen Gollumer muukalaisen ihan pelkän viihdearvon vuoksi.

Pelin ideana on ottaa haltuun alueita ja laittaa ne tuottamaan. Aikaa tähän on kuusi kuukautta ja yksi kuukausi on yksi vuoro. Kaikki neljä pelaajaa tekevät omat juttunsa vuorotellen ja sen jälkeen käydään huutokauppaa. Kun huutokauppa on ohi, siirrytään uuteen kuukauteen. Ruudulla näkyvällä kartalla on erilaisia maastonvaihteluita ja tämä vaikuttaa siihen, mitä kyseiseen alueeseen kannatti lähteä rakentamaan. Valittavana on kolme erilaista juttua; ruoka, kaivuu hommat ja sähköntuotanto. Ruokaan liittyvä tuotanto kannatti asettaa joen läheisyyteen, sähköntuotanto tasamaalle ja kaivuu hommat vuoristoon. Kun on valinnut haluamansa alueen, siirrytään pääalueelle josta löytyy pelin nimessäkin mainittavia muuleja. Tälläinen muuli täytyi asettaa juuri valitsemalleen alueelle joka toimii sitten työjuhtana. Yksi muuli maksaa 100 dollaria jonka jälkeen käydään valitsemassa muulille työtehtävä, mitä muuli alkaa harjoittaa. Jos sattui asettamaan työtehtävän jollekin "väärälle" maastolle, sen tuottavuus ei ollut niin hyvää. Kun on valintansa tehnyt ja kävelee pääalueesta takaisin karttanäkymään, täytyi muuli käydä asettamassa tähän valitsemaansa alueeseen. Tarkkana täytyi olla, sillä jos muuli oli pikselin verran alueen rajojen ulkopuolella, mokoma metallinen kaakki lähti karkuun.

Kun muuli on asetettu, vuoro ei pääty siihen. Tässä on aikaraja ja sen ajan sai tehdä mitä halusi. Välillä kartalla välkkyy jokin musta möhkäle äänimerkin kera ja jos sen käy nappaamassa, sai ylimääräiset 100 dollaria taskuunsa! Peli tietää kertoa, että olet napannut vuori-Wampuksen, ja hän antaa sinulle aarrearkkunsa, jotta päästäisit hänet vapaaksi. Tämä on täysin vapaaehtoista toimintaa, mutta kannatti ylimääräinen saturainen käydä nappaamassa. Jos aikaa on vielä reilusti jäljellä, halutessaan pystyi kokeilemaan, saisiko toisenkin Wampuksen satimeen. Tämän jälkeen vuoro kannatti päättää pääalueella sijaitsevaan pubiin, missä pystyi uhkapelata tuopin nauttimisen lomassa. Uhkapelissä ei voinut hävitä, tai ainakaan näin ei kertaakaan käynyt. Aina tuli 50-200 dollaria taskuun!

Pelissä on satunnaisia muuttujia jotka saattavat pilata joidenkin pelaajien tuotantoja. Esimerkiksi jonkin alueen tuottava muuli saattoi lähteä lätkimään ja sen tilalle täytyi ostaa uusi. Minun pelaamisen aikana myös avaruus-merirosvot kävivät ryöstämässä kaivoksia. Onneksi itselläni ei ollut sillä hetkellä yhtään kaivosta hallussani joten selvisin tältä katastrofilta :)

Kun jokainen on tehnyt valintansa, siirryttiin huutokauppaan. Myytiin sellaista mitä itsellä oli reilusti ja halutessaan pystyi ostamaan tarvittavia juttuja. Minä keskityin enemmän ruoan- ja sähköntuotantoon joten myin niitä. Tässä ei kuitenkaan liian röyhkeä kannattanut olla, sillä kun kyseessä on kaikkien pelaajien tavoittelema yhdyskunnan etu, pyynnit kannatti pitää maltillisena. Tämä huutokauppa meni vähän miten meni, en tiedä oliko ostoilla mitään merkitystä, ostin välillä vähän jotain ja välillä annoin olla. 

Kun huutokauppa on ohi, siirrytään seuraavaan kuukauteen ja tätä samaa kaavaa jatketaan sitten loppupelin ajan. Onnistuin keikkumaan kärjessä koko läpäisyn ajan, ilmeisesti sen vuoksi, koska olin panostanut ruoka-osastoon. En myöskään tehnyt mitään övereitä huutokauppaostoksia, sekin todennäköisesti vaikutti. Kun viimeinen kuukausi oli taputeltu, olin kokonaispisteissä yli tuhat pistettä johdossa. Yhdyskunnalla oli yhteensä 22650 pistettä, mutta en osaa sanoa mitään onko tämä hyvä vai huono - ei ainakaan mitään valitustekstiä tullut!

Peli meni puoleen tuntiin läpi, eikä tästä oikein enempää sanottavaa ole, kun en tässä ajassa aivan kaikkea saanut sisäistettyä. Eikä tarvitsekaan, kertaläpäisy riitti mainiosti! Tämä on ilmeisesti jonkinlainen klassikko vanhemmille kotitietokoneille, mutta itselläni ei tästä ollut mitään hajua. Ihan mielenkiintoinen peli ja on varmaan aikoinaan ollut strategia-nörttien keskuudessa hauskaa hupia.

Gyromite

Games Beaten: 540/710

Genre: Puzzle

Goal: Game A: Complete 40 Phases

          Game B: Complete 25 Phases

Arvosana: 10/10

Vaikeusaste: 5/10 

Ehdottomasti kallein investointini tätä projektia varten. Kuvetta joutui kaivamaan oikein urakalla jotta sain R.O.B. -robotin ja Gyromite -pelin kaikkine hilppeineen hommattua. Aivan ongelmitta pelin aloittaminen ei mennyt, sillä yllätyksekseni R.O.B. ei toiminutkaan nykytelkkarilla. Olisihan tämä tietysti pitänyt tajuta, että R.O.B. hyödyntää samantyylistä tekniikkaa kuin Zapper-valopyssy, mutta ei jotenkaan tullut mieleeni. Oma kuvaputkitelkkarini on edelleen hajalla, mutta onneksi ystäväni Jomppa lainasi minulle kuvaputkitelevision omasta useamman telkkarin kokoelmastaan. Ongelmat eivät aivan vielä olleet selätetty, sillä televisio ei tue 60Hz taajuutta ja minun versioni Gyromitesta on rapakon takaa hommattu NTSC -versio. Onneksi tästä ei muodostunut isompaa ongelmaa, sillä peli toimi virheettömästi modatulla PAL-NESilläni! Muussa tapauksessa minun olisi pitänyt ostaa PAL-versio pelistä tai lainata sellainen joltain.

R.O.B. sekä Gyromite -peli saattaa olla monelle aika tuntemattomia, varsinkin jos ei ole katsonut AVGN:n jaksoa aiheesta. R.O.B. on siis yksi NESin laajasta lisälaitteiden joukosta ja sille julkaistiin kaksi peliä, Gyromite sekä Stack Up. R.O.B. on samanikäinen kuin minä, eli vuonna 1985 markkinoille tullut kapistus. Hieman pientä rutinaa ja pauketta piti tämä kaveri kun sitä ohjaili, mutta muutoin hienosti toimi yli 40 vuotta vanhaksi muovihärpäkkeeksi :) Samaistun kyllä tähän rutinaan ja paukkeeseen, sillä kun neljäkymmentä tuli mittariin, alkoi kaikenlaisia rutinoita kuulua allekirjoittaneeltakin. Olen erittäin pettynyt TMR:n suoritukseen, sillä hän pelasi pelin läpi ilman R.O.B.:ia. Kerta peli on tehty pelkästään robottia silmällä pitäen, ei tässä ole muuta mahdollisuutta kuin pelata R.O.B.:n kanssa. Jäi kyllä erittäin paljon TMR:ltä kokematta!

Aluksi hieman pelonsekaisin tuntein mietin, että mitähän tämänkin pelaamisesta tulee, koska R.O.B. ei ole liikkeissään sitä nopeinta sorttia. Kuitenkin robotti sekä peli lumosi minut täysin. Olin äimistynyt, miten upeasti homma toimi. Nintendo on näemmä jo alusta lähtien kehittänyt upeita innovaatioita mitkä vielä toimivat erittäin varmoin ottein. Aluksi asetin R.O.B.:n pöydän päälle, mutta hylkäsin idean aika nopeasti. Ajattelin, että pelaamisessa käytettävät Gyro -hyrrät saattavat lennellä minne sattuu ja pahimmassa tapauksessa hajota jos putoavat pöydältä lattialle. R.O.B.:n laittaminen lattialle olikin viisas päätös, sillä kyllähän hyrrät välillä pyörivät pitkin lattiaa :D Gyromite -pelin mukana tuli paljon erilaisia härpäkkeitä jotka kaikki täytyi kiinnittää R.O.B.:ssa oleviin numeroituihin kohtiin. Onneksi ohjekirjassa kerrotaan tarkasti, mikä palikka täytyy laittaa mihinkin kohtaan.

Gyromite -peli on periaatteessa vain kaksinpeli missä R.O.B.:ia käytetään kakkospelaajan roolissa. Eipähän kerrankin tarvinnut pelata yksin! R.O.B. painelee kakkosohjaimen A ja B -painikkeita robottiin liitettävän vivuston avulla. Nämä painikkeet avaavat sekä sulkevat erivärisiä putkia pelissä. A-napilla liikutellaan sinisiä putkia ja B-napilla punaisia. Jotta R.O.B.:n saa painamaan haluamansa väristä putkea, täytyy R.O.B.:n kourien väliin asettaa Gyro-hyrrä. R.O.B. ei osaa itsekseen tehdä mitään, vaan itse pelaaja ohjailee robotin liikkeitä omalla ohjaimellaan. Kun painaa Start -näppäintä, ruutu muuttuu siniseksi jolloin ollaan R.O.B. -moodissa. Nyt sai itse valita, miten R.O.B.:ia lähtee liikuttelemaan. R.O.B.:ia pystyi liikuttamaan pystysuunnassa eri korkeuksille ja sivuttaissuunnassa muutamiin fiksattuihin kohtiin. A ja B -napeista avattiin ja suljettiin R.O.B:n kouria. Muutamissa pelin pulmahuoneissa on tilanteita, missä täytyi molemmat A sekä B -nappi saada pohjaan samanaikaisesti. Miten tämä onnistuu kun R.O.B. pystyy pitämään vain yhtä hyrrää kerrallaan kourissaan? No, R.O.B.:iin asetetaan kiinni hyrränpyörittäjä joka toimii pattereilla. Melkoista haipakkaa hyrrä alkaa pyöriä kun sitä hetken pitää pyörittäjässä :D Pyörittämisen jälkeen pyörivä hyrrä pudotetaan B-napin aktivoivalle vivustolle jonka jälkeen käydään noutamassa toinen hyrrä jolla sitten painetaan A-nappia. Hyrrä pyörii niin kovaa vauhtia, että se pysyy hyvän tovin vivuston päällä putoamatta. En vieläkään oikein tajua, miten hyvin tämä on tehty, sillä vivustossa oleva nappi ei ole mitenkään kovin syvä, mutta jokaisella kerralla kun hyrrän siihen pudotti, se ei lentänyt pois. Taattua Nintendon laatua! Kun kahden napin painalluksen setti on hoidettu, siirtää pyörimättömän hyrrän takaisin R.O.B.:ssa kiinni olevaan telineeseen ja nappaa pyörivän hyrrän kiinni ennen kuin se kerkeää lentää pois. Onneksi tätä hyrrien pyörittelyä ei tarvinnut jatkuvasti tehdä ja riitti, että painoi nappia pyörimättömällä hyrrällä.

Muutamia virheitä tämän kikkailun kanssa välillä kävi, sillä esimerkiksi hyrränpyörittäjä on hieman korkeammalla kuin muut painikkeet ja saatoin lähteä siirtämään hyrrää kohti pyörittäjää sen ollessa liian matalalla. Välillä hyrrä sitten lensi pois R.O.B.:n otteesta tai robotti jäi hinkuttamaan paikalleen jumin merkiksi. Onneksi tämä on selkeästi otettu huomioon eikä mikään hajonnut vaikka rattaisto jumittikin hetken paikallaan :D Sellaistakin virhettä kävi alkumetreillä, että minulla oli hyrrä pyörittäjässä pyörimässä ja käytinkin toista hyrrää nappien painamiseen. R.O.B.:n vasen käsi osui tähän pyörittäjässä olevaan hyrrään siinä tilanteessa jos yritti painaa B-nappia. Ihmettelin, kun ei mitään tapahtunut, vaikka laskin R.O.B.:n käsiä alaspäin, mutta tajusin, että napin painaminen ei onnistu kun käsi ottaa hyrrään kiinni. Tässä täytyi todella tarkkaan seurata mitä tekee, tai muuten tälläisiä virheitä sattui. En tiedä olisiko tämän jotenkin voinut suunnitteluvaiheessa välttää. Uskon, että useampi R.O.B. on saattanut hajota lasten käsissä kun he ovat ajattelematta laittaneet komentoja sisään :D On tämä kuitenkin sen verran nerokkaasti toteutettu, että sellaista tilannetta ei tule vastaan, missä yksi hyrrä olisi pyörittäjässä ja toisella sitten täytyisi tehdä jotain. Tälläinen tilanne sattuu vain puhtaasta vahingosta. 

Sitten itse pelin pariin! Tässä on valittavana kaksi erilaista pelimoodia: A ja B. A -pelimoodissa täytyy läpäistä 40 pulmahuonetta ja B -moodissa 25 pulmahuonetta. Isoin eri näiden pelimoodien välillä on, että A -pelimoodin pulmia pystyi pelaamaan yksi kerrallaan ja jatkaa siitä mihin on päässyt kun taas B -pelimoodissa täytyi kaikki 25 kappaletta pelata putkeen kolmen elämän voimin. A -pelimoodissa on myös elämät, mutta ne ovat aivan turhat kun voi jatkaa siitä mihin on päässyt.

A moodi: Professori Hector on saanut itsensä melkoiseen pulaan, sillä hän on dynamiittien täyttämässä huoneessa! Dynamiitit täytyy kerätä taskuun jonka jälkeen pulma on suoritettu! Hector ei osaa hypätä lainkaan joten hänen täytyy käyttää erilaisia juttuja noustakseen korkeammalle. Huoneissa on esimerkiksi köysiä joita pitkin pystyy kiipeämään korkeammalle. Myös R.O.B.:n ohjastamat putket toimivat hienosti alustoina, minkä avulla pääsee korkeammalle. Vaikka dynamiittipötköt olisivat aivan Hectorin pään yläpuolella, ei professori-rukka pysty niihin kurottamaan. Täytyy siis pudota jostain korkeammalta dynamiitin päälle jolloin sen saa kerättyä. Huoneissa ei tarvitse seikkailla yksin, vaan näissä on kiusana Smick -nimisiä hirviöitä. Hirviöt tappavat Hectorin kerrasta. Hirviöt ovat kuitenkin persoja nauriille joita löytyy huoneista useampia kappaleita. Nauriita voi kantaa kädessä ja laittaa haluamaansa paikkaan. Kun Smick kohtaa nauriin, hän jää syömään sitä ja sen aikaa Smickistä ei ota vahinkoa. Onneksi Smickit eivät ole kovin välkkyjä ja he kulkivat aika päämäärättömästi ympäri huonetta. Todella hyvä, sillä välillä komentojen tekemiseen meni aikaa. Smickejä voi myös liiskata R.O.B.:n ohjastamien putkien avulla, mutta ajoituksen täytyy olla todella tarkka. Liiskaamisen kanssa täytyi olla varovainen, sillä myös Hector pystyi litistymään sellaisen alle. Pulmahuoneet ovat sen verran pitkiä, että koko alue ei näy kerralla ruudulla. Onneksi Select -napin avulla pystyi pelin laittamaan pauselle ja sitten D-padilla liikuttelemaan ruutua jotta näki mitä kaikkea on tulossa vastaan. Jos erehtyi painamaan Start –nappia pelin ollessa pausella, päätyi takasin alkuvalikkoon. Tätä kävikin muutamaan otteeseen, mutta eipä tällä väliä ollut, kun pääsi suoraan jatkamaan siitä pulmasta missä oli menossa :)

Aluksi pulmat ovat helppoja, mutta homma kyllä vaikeutuu hieman kun pääsee pidemmälle. Viimein koitti ensimmäinen pulmahuone, missä täytyi liikuttaa molemman värisiä putkia samanaikaisesti. Hieman hirvitti, mutta hienosti homma hoitui kun tähän keskittyi. Tässä ei onneksi tarvinnut mitään monimutkaisia komboja tehdä, lähinnä pahimmat jutut liittyivät ajoitukseen. Esimerkiksi Hectorilla täytyi seisoa putken päällä keräten ilmassa oleva dynamiittipötkö. Tämän jälkeen täytyi liikkua pois juuri ennen kuin putki liiskasi ukon putken ja katon väliin. Tälläisiä tilanteita oli useampia mitkä kuumottivat joka kerta yhtä paljon. Kun R.O.B. toimii pienellä viiveellä, se teki tilanteista entistä kuumottavampia. Pulmissa on aikaraja ja muutamissa niistä missä piti useamman kerran painaa molempia R.O.B.:n nappeja samaan aikaan meinasi homma mennä hieman tiukille! Ei onneksi mitään liian tarkkaa, kunhan vain keskittyi tekemiseensä.

B moodi: Idea on periaatteessa hyvin samanlainen kuin A -moodissa, mutta nyt Hector parka kävelee unissaan! Tässä ei voi häntä ohjailla lainkaan ja miesparka kävelee itsestään eteenpäin. Taitava professori on kyllä tämän unissakävelyn kanssa, sillä hän osaa myös kiivetä köysiä pitkin samalla kun vetelee sikeitä. Tässä pelimoodissa ei tarvitse keräillä dynamiitteja, riitti vain kun pääsi pulman lopussa olevaan objektiin. En tiedä pitäisikö objektin kuvastaa sänkyä, sillä ukko kävelee sen sisälle. Erivärisiä putkia liikutellaan pois miehen tieltä ja niiden avulla Hectoria nostellaan korkeammalle tilanteen mukaan. Hieman harmillisesti tässä moodissa ei voi katsella pidemmälle miten pulma etenee joka aiheutti sen, että saattoi kävellä suoraan Smickin kynsiin. Pulmissa saattoi olla useampia reittejä mistä kulkea ja kun eteenpäin ei kerta nähnyt, teki helposti väärän valinnan. Pulmista löytyi nuolia jotka näyttivät mitä reittiä pitkin täytyi kulkea, mutta ei nuolia aina ollut hommaa helpottamassa. Muutama pulmahuone oli sellainen, että täytyi vain tuurilla kokeilla jos sattui menemään oikeaa reittiä. Tämä hieman ärsytti, sillä kun tässä pelimoodissa pitää pelata 25 pulmaa putkeen, joutui homman aloittamaan alusta kun elämät loppuivat. Yhden kerran sössin myös niin, että unohdin mistä napista pause otetaan pois päältä ja tietysti painoin Starttia. Jouduin takaisin ensimmäiseen pulmahuoneeseen. Hirveä katastrofi tämä ei ollut vaikka olinkin menossa yli pelin puolenvälin, sillä minulla oli vain yksi elämä jäljellä. 

Muutaman kerran jouduin homman aloittamaan alusta, mutta painoin mieleeni ne pulmahuoneet, missä tätä tuurielementtiä on tarjolla. Ei näitä onneksi kovin montaa ollut :) Muutamissa pulmahuoneissa on myös kaksi maalia mistä valita ja toinen vei hieman helpommalle reitille. 

Aluksi mietin, että mitenhän tämän B -pelimoodin pääsee hitaan R.O.B.:n kanssa läpi kun Hectoria ei voi ohjata lainkaan. Harkitsin jo ennen pelimoodin aloittamista, että jos tästä ei tule mitään, pelaan pulmat läpi ohjailemalla toisen ohjaimen nappeja jaloillani. Mutta tähän ei tarvinnut turvautua, erittäin hyvin oli tämäkin pelimoodi toteutettu. Tämä on vielä niin nerokkaasti tehty, että kun joidenkin pulmien lopussa täytyi painaa molempia nappeja samaan aikaan, jäi hyrrä pyörimään B-napin päälle pulman ratkaisun jälkeen. Seuraavassa pulmassa kun nappi oli valmiiksi pohjassa, putket olivat valmiiksi aktivoituna. Pulman alussa näitä putkia täytyi liikuttaa ja nyt ei tarvinnut tehdä mitään kun homma oli jo valmiiksi hoidettu. Ai että tykkään tälläisestä nerokkuudesta. Aika kivuttomasti meni myös tämäkin pelimoodi läpi!

Olen edelleen häkeltynyt siitä, miten upea tämä peli on. Vaikka idea on yksinkertainen, R.O.B.:n kanssa tästä sai todella jännittävää puuhaa. Ilman robottia tämä olisi ollut melko keskivertoa pulmailua. Jos tälläisen olisi muksuna saanut, se olisi ollut parasta ikinä. En olisi kuuna päivänä uskonut, että annan Black Box Series -pelille ja etenkin Gyromitelle täydet pisteet. Mutta niin siinä vain kävi, tämä oli sen verran hymyä herkistävä kokemus :)

Monster Party

Games Beaten: 539/710

Genre: Platform

Goal: Defeat Dark World Master (Round 9)

Arvosana: 8/10

Vaikeusaste: 4/10

Jostain syystä pelin ohjekirjaan ei ole minkäänlaista juonta laitettu. Halusin kuitenkin juonen mukaan tähän tekstiini, joten se täytyi käydä pelin alkukuvista nappaamassa!

Kun Mark oli kävelemässä kotiin baseball pelistä, hän katsoi taivaalle ja näki kirkkaan tähden. Tuijottaessaan tähteä, se kasvoi isommaksi ja isommaksi. Tähden kauneus sai Markin silmät kostumaan, minkä vuoksi Mark ei huomannut, että tähti putosi taivaalta ja laskeutui aivan hänen eteensä. Se ei ollutkaan tähti vaan hirviö. Mark kysyi nopeasti "kuka olet?" "Olen Bert!" "Miten menee?" "Etsin apua." "Minun maailmassani olevat pahat hirviöt ovat alkaneet käyttäytyä hallitsemattomasti." "Tule ja auta minua." "Pelkään taistella pahoja hirviöitä vastaan" Mark mutisi. "Älä huoli!" "Sinun aseellasi tuhoat heidät helposti." "Tämä ei ole ase, se on pesäpallomaila" Mark vastasi tomerasti. "Maila, lyöjä, kaikki käy!" "Joka tapauksessa, lähdetään matkaan!" 

Bert nappasi Markin kädestä kiinni ja he lensivät pois. "Mikä sinun nimesi on?" Kysyi Bert Markilta. "Mark." "Mark, planeettani on vaarallinen paikka." "Joten meidän kannattaa toimia yhdessä." "Miten?" Mark kysyi. "Vaikka näin!" Sitten he fuusioituivat yhteen. Ja näin Markin seikkailu alkoi! 

Vielä kun on näitä NESin hurjia kauhupelejä jäljellä, niin otimpas taas yhden pelaukseen näin Halloweenin kynnyksellä! Pelihän on itselleni varsin tuttu erinäisistä Twitch -streameista ynnä muista videoista, mutta en tätä ollut itse aikaisemmin testaillut. Pelissä seikkaillaan Mark -nimisellä mukulalla joka näyttää siltä, että olisi suoraan revitty The Beatles -bändin kokoonpanosta. Seikkailtavaa on yhdeksän kentän verran ja pelin ideana on tuhota kentistä löytyviä jättimäisiä hirviöitä. Hirviöt lymyilevät kentistä löytyvien ovien takana. Kun tietyn määrän mörköjä tappaa, sai avaimen jonka avulla pääsi seuraavaan kenttään. En ihan varma ole, pitikö kaikkia mörköjä tappaa vai joku tietty avaimen saamiseksi -  kävin kuitenkin jokaisen huoneen läpi koska olihan se kaikki kauhistukset nähtävä. Aivan jokaisessa kentän huoneessa ei mörköä ole, on ns. tyhjiä huoneita. Näistäkin saattoi saada jotain hyödykkeitä kuten energiaa jos RNG oli kohdillaan.

Markilla on käytössään pesäpallomaila jolla sitten hoidellaan kaikki kummajaiset. Mark on todellinen baseball tähti, sillä mailan käyttö on ensiluokkaista. Yksi pelin mekaniikoista on, että vihollisten ampumia asioita voi lyödä pesäpallomailalla takaisin vihollisia kohti. Tämä on yllättävän tyydyttävää hommaa :D Aivan alussa en tajunnut, että myös perus vihollisien ammuksia voi lyödä takaisin, käytin mekaniikkaa vain pomoja vastaan.

Pelissä on aivan jäätävä määrä erilaisia mörköjä ja näihin on kyllä käytetty mielikuvitusta oikein urakalla. Löytyy aivan laidasta laitaan olevia kummajaisia. Jotkut ovat todella omituisia kuten yhdessä kentässä täytyy hakata tohjoksi roskaruokaa, kuten friteeratun katkaravunpyrstön ja sipulirenkaan :D Ehkä tämä kuvastaa, että uppopaistettu ruoka on hirviömäistä! Jo heti ensimmäisessä kentässä on mahtavaa huumoria, kun hirviön huoneeseen saavuttaessa hirviö on jo kuollut. Kärpänen lentelee pomon yllä ja ruudulla on teksti "anteeksi, olen kuollut." Pelin puolenvälin tienoilla on hieno hirviökaksikko vastassa, sillä näitä kaveruksia ei pidäkään tappaa vaan odottaa heidän tanssiesitys loppuun. Hirviöt kyllä sanovat aluksi, että "katso kun tanssimme", mutta ei varmaan heti olisi tämä tullut mieleen, ellen olisi ollut ennalta asiasta tietoinen. Pidin todella paljon näistä erilaisista hirviöstä. Ei koskaan tiennyt, mitä vastaan tulee. Teemat vaihtelivat aivan laidasta laitaan. Ammusten kimmottamis-mekaniikan lisäksi hirviöitä pystyi tuhoamaan myös pesäpallomailalla jos niin halusi. 

Kentät eivät mitään kovin pitkiä ole, mutta aina kuoleman jälkeen joutuu kentän alkuun. Viholliset saattoivat pudottaa energiaa tai sitä saattoi myös saada tuurilla hirviön tuhoamisen jälkeen ilmestyvästä kysymysmerkistä. Välillä viholliset pudottivat pillerin näköisen esineen mikä muutti Markin lohikäärme Bertiksi. Täytyy sanoa, että Bert on aivan mahtava nimi lohikäärmeelle :D Bertillä pystyy lentämään ja sillä voi ampua ammuksia. Bertin käyttö on rajoitettu ja sitä pystyy vain tietyn aikaa käyttämään. Jos onnistui uuden pillerin löytämään, ajastin resetoitui ja meno jatkui Bertillä. Mitä pidemmälle peli etenee, Bertin ampumisteho kasvoi hieman ja myöhemmissä kentissä Bertillä pystyi ampumaan kaksi ammusta samanaikaisesti. Bertillä pystyi myös oikaisemaan kentissä hieman kun pääsi lentämällä helpommin jollekin tasolle.

Ensimmäisellä yritykselläni kuolin kerran ensimmäisessä kentässä, mutta tämän jälkeen ei tullut kuoltua kuin aivan pelin loppupuolella. Vaikka pelin energiamittari onkin melko pitkä, se ei ala täydestä mitastaan pelin alussa. Energiaa täytyi keräillä täyteen. Myös kentän läpäisyn jälkeen sai pienen siivun energiaa mittariin. Kun uusi kenttä alkaa, energiamittari on siinä samalla tasolla mihin se jäi edellisen loputtua. Kun pelasi tarpeeksi hyvin, energiamittari oli suhteellisen täynnä kun seuraava kenttä alkoi. Pelissä on loputtomat continuet ja salasana mikä helpottaa pelaamista melkoisesti. 

Peli eteni todella kivuttomasti kuudenteen kenttään asti, mikä olikin sitten pelin ärsyttävin kenttä. Tässä kentässä on vain yksi hirviöhuone josta sai avaimen. Muuten kenttä on kunnon ovisokkelo mihin meinasi hieman mennä hermo. En oikein pidä tälläisestä pelisuunnittelusta. Löysin omin voimin hirviön ja avaimen, mutta en sitten enää jaksanut loppukenttää yrittää selvittää omin voimin. Vilkaisin ratkaisun netistä löytyvästä kartasta ja olisihan tämä ollut melkoinen työmaa selvittää itse. Aika lähellä loppua olin käynyt, mutta totta kai olin sitten väärästä ovesta mennyt sisään ja päätynyt reilusti taaksepäin kentässä. Jotkut ovet veivät aivan kentän alkuun asti mikä oli erittäin mukava kokemus!

Seitsemäs kenttä on myös melko kummallinen tapaus. Avaimen saa haltuunsa toiselta hirviöltä, mutta jos tämän jälkeen käy tappamassa kolmannen ja viimeisen hirviön, avain katoaa! Tässä hieman päätäni raavin, että mitähän ihmettä kun en huomannut, että sain edes koko avainta. Muutaman yrityksen jälkeen asia selvisi ja kenttä menikin kivuttomasti läpi. Kenttä poikkeaa muusta pelistä niin, että tässä kivutaankin ylöspäin oikealle kävelemisen sijaan. Näin jälkeenpäin mietittyäni olisikohan pelintekijöillä käynyt pieni virhe pomojen järjestyksen kanssa. Kentässä kuitenkin kuljetaan ylöspäin eikä missään muussakaan kentässä pidä kulkea taaksepäin kovin pitkiä matkoja hirviöiden perässä, kuudetta kenttää lukuun ottamatta. Joka tapauksessa, onneksi tämä ongelma selvisi aika kivuttomasti :)

Seuraavana vuorossa onkin pelin viimeinen normaali kenttä, sillä yhdeksäs kenttä sisältää vain pomotaistelun pääpahista vastaan. Kenttä itsessään on aika helppo, mutta harmaita hiuksia aiheutti ensimmäinen hirviö. Aluksi missasin koko hirviön, sillä sen huone on sijoitettu aloituspaikan vasemmalle puolelle minne ei yleensä tarvitse lähteä kävelemään. Vastassa on ilmassa kiemurteleva mato/lohikäärme jonka liikehdintä on täysin satunnaista. Väisteleminen ei tullut kysymykseenkään, sillä mato liikkui aivan liian nopeasti. Aivan tuurista kiinni miten hyvillä energioilla madosta selvisi (yleensä ei kovin kummoisilla.) Kenttä alkoikin hangata vastaan todenteolla, sillä muiden hirviöiden tappaminen ei onnistunut energioiden vähyyden vuoksi. Kuoleman jälkeen energiapalkki on aika matalalla tasolla ja tämän kentän viholliset eivät kovin paljoa energiaa pudottele. Tässä ei onnistunut edes energian farmaaminen, sillä viholliset eivät vaan pudottaneet mitään jos olivat jo kerran sen tehneet. Tähän samaan syssyyn täytyy vielä viimeinen pomo tuhota. Vaikka pomo onkin periaatteessa eri kentässä, siihen ei saa mitään jatkopaikkaa tai salasanaa. 

Teinkin sitten sellaisen ratkaisun, että palaan salasanalla takaisin helppoon seitsemänteen kenttään ja pelaan sen mahdollisimman virheettömästi, näin saan huomattavasti enemmän energiaa kahdeksanteen kenttään. Tämä taktiikka toimi ja vaikka kiemurteleva mato heittikin hieman kapuloita rattaisiin, sain sen tuhottua niin, että energiaa oli vielä mukavasti jäljellä loppukenttää varten. Kentän kaksi muuta hirviötä on onneksi aika helppoja tapauksia eikä niihin paljoa energiaa kulunut. Niin kuin kaikkien muidenkin kenttien läpäisyn jälkeen, sai tässäkin siivun energiaa mittariin joka helpotti loppukoitosta. 

Kun pääsin viimeisen pomon luokse, olin luonnollisesti Berttinä, sillä hänellä on huomattavasti helpompi tuhota hirviöitä kun Markilla. Jos kentän loppuoveen onnistui pääsemään Berttinä, sai seuraavaa kenttää jatkaa niin pitkään tässä muodossa kun ajastimessa oli aikaa jäljellä. Tämähän olikin virhe, sillä kerrankin Mark olisi ollut parempi vaihtoehto pomoa vastaan. Bertillä hirviön suustaan sylkemien silmien väistely ei ollut kovin helppoa hommaa. Kuolemahan tässä hommassa koitti ja jälleen täytyi palata seitsemänteen kenttään keräämään energiaa. Uusi yritys ei vieläkään ihan maaliin mennyt, sillä en oikein tiennyt miten pomoon saa tehtyä osumaa vaikka Markia käytinkin. Yritin vimmatusti lyödä silmiä jotta joku edes osuisi johonkin oikeaan kohtaan. Välillä pomon nenässä oleva osumiskohta tuli esiin, mutta en oikein tiennyt miten sen sain aikaan. Selvisikin, että olin lyönyt pesäpallomailalla yhden ruudulla lentelevistä silmistä nenään jolloin osumapiste tuli esiin. Seuraavalla yrityksellä menin aivan nenän viereen, hypin ja hakkasin pesäpallomailalla nopeaan tahtiin. Mailan osuma avasi myöskin tämän osumapisteen jolloin siihen sai tehtyä osumia ilman mitään silmälyöntejä. Tällä taktiikalla pomo kukistui aika kivuttomasti, ei kovin paljoa energiaa oltu viimeiselle pomolle laitettu. Hyvä Mark, olit jossain pomossa parempi kuin Bert!

Loppukuvat ovat aika karua kamaa, ainakin teemaan sopivat! Ei tämä ollenkaan hassumpi peli ollut, pääosin tykkäsin paljon! Pientä miinusta tuosta typerästä kuudennesta kentästä, mutta muuten meno maistui oikein mainiosti. Jos olisin onnistunut kuudennen kentän munkittamaan paremmin läpi, tämä olisi todennäköisesti mennyt kerralla loppuun, sillä energiaa olisi ollut sen verran paljon viimeisiin kenttiin. Todennäköisesti jos yrittäisin tätä uudelleen, peli menisi kuolematta läpi - sen verran helpotuksia kenttien varrelta saa. Tämä peli menee kyllä "uudelleen pelattavat pelit" -listalle :)