Monster Party

Games Beaten: 539/710

Genre: Platform

Goal: Defeat Dark World Master (Round 9)

Arvosana: 8/10

Vaikeusaste: 4/10

Jostain syystä pelin ohjekirjaan ei ole minkäänlaista juonta laitettu. Halusin kuitenkin juonen mukaan tähän tekstiini, joten se täytyi käydä pelin alkukuvista nappaamassa!

Kun Mark oli kävelemässä kotiin baseball pelistä, hän katsoi taivaalle ja näki kirkkaan tähden. Tuijottaessaan tähteä, se kasvoi isommaksi ja isommaksi. Tähden kauneus sai Markin silmät kostumaan, minkä vuoksi Mark ei huomannut, että tähti putosi taivaalta ja laskeutui aivan hänen eteensä. Se ei ollutkaan tähti vaan hirviö. Mark kysyi nopeasti "kuka olet?" "Olen Bert!" "Miten menee?" "Etsin apua." "Minun maailmassani olevat pahat hirviöt ovat alkaneet käyttäytyä hallitsemattomasti." "Tule ja auta minua." "Pelkään taistella pahoja hirviöitä vastaan" Mark mutisi. "Älä huoli!" "Sinun aseellasi tuhoat heidät helposti." "Tämä ei ole ase, se on pesäpallomaila" Mark vastasi tomerasti. "Maila, lyöjä, kaikki käy!" "Joka tapauksessa, lähdetään matkaan!" 

Bert nappasi Markin kädestä kiinni ja he lensivät pois. "Mikä sinun nimesi on?" Kysyi Bert Markilta. "Mark." "Mark, planeettani on vaarallinen paikka." "Joten meidän kannattaa toimia yhdessä." "Miten?" Mark kysyi. "Vaikka näin!" Sitten he fuusioituivat yhteen. Ja näin Markin seikkailu alkoi! 

Vielä kun on näitä NESin hurjia kauhupelejä jäljellä, niin otimpas taas yhden pelaukseen näin Halloweenin kynnyksellä! Pelihän on itselleni varsin tuttu erinäisistä Twitch -streameista ynnä muista videoista, mutta en tätä ollut itse aikaisemmin testaillut. Pelissä seikkaillaan Mark -nimisellä mukulalla joka näyttää siltä, että olisi suoraan revitty The Beatles -bändin kokoonpanosta. Seikkailtavaa on yhdeksän kentän verran ja pelin ideana on tuhota kentistä löytyviä jättimäisiä hirviöitä. Hirviöt lymyilevät kentistä löytyvien ovien takana. Kun tietyn määrän mörköjä tappaa, sai avaimen jonka avulla pääsi seuraavaan kenttään. En ihan varma ole, pitikö kaikkia mörköjä tappaa vai joku tietty avaimen saamiseksi -  kävin kuitenkin jokaisen huoneen läpi koska olihan se kaikki kauhistukset nähtävä. Aivan jokaisessa kentän huoneessa ei mörköä ole, on ns. tyhjiä huoneita. Näistäkin saattoi saada jotain hyödykkeitä kuten energiaa jos RNG oli kohdillaan.

Markilla on käytössään pesäpallomaila jolla sitten hoidellaan kaikki kummajaiset. Mark on todellinen baseball tähti, sillä mailan käyttö on ensiluokkaista. Yksi pelin mekaniikoista on, että vihollisten ampumia asioita voi lyödä pesäpallomailalla takaisin vihollisia kohti. Tämä on yllättävän tyydyttävää hommaa :D Aivan alussa en tajunnut, että myös perus vihollisien ammuksia voi lyödä takaisin, käytin mekaniikkaa vain pomoja vastaan.

Pelissä on aivan jäätävä määrä erilaisia mörköjä ja näihin on kyllä käytetty mielikuvitusta oikein urakalla. Löytyy aivan laidasta laitaan olevia kummajaisia. Jotkut ovat todella omituisia kuten yhdessä kentässä täytyy hakata tohjoksi roskaruokaa, kuten friteeratun katkaravunpyrstön ja sipulirenkaan :D Ehkä tämä kuvastaa, että uppopaistettu ruoka on hirviömäistä! Jo heti ensimmäisessä kentässä on mahtavaa huumoria, kun hirviön huoneeseen saavuttaessa hirviö on jo kuollut. Kärpänen lentelee pomon yllä ja ruudulla on teksti "anteeksi, olen kuollut." Pelin puolenvälin tienoilla on hieno hirviökaksikko vastassa, sillä näitä kaveruksia ei pidäkään tappaa vaan odottaa heidän tanssiesitys loppuun. Hirviöt kyllä sanovat aluksi, että "katso kun tanssimme", mutta ei varmaan heti olisi tämä tullut mieleen, ellen olisi ollut ennalta asiasta tietoinen. Pidin todella paljon näistä erilaisista hirviöstä. Ei koskaan tiennyt, mitä vastaan tulee. Teemat vaihtelivat aivan laidasta laitaan. Ammusten kimmottamis-mekaniikan lisäksi hirviöitä pystyi tuhoamaan myös pesäpallomailalla jos niin halusi. 

Kentät eivät mitään kovin pitkiä ole, mutta aina kuoleman jälkeen joutuu kentän alkuun. Viholliset saattoivat pudottaa energiaa tai sitä saattoi myös saada tuurilla hirviön tuhoamisen jälkeen ilmestyvästä kysymysmerkistä. Välillä viholliset pudottivat pillerin näköisen esineen mikä muutti Markin lohikäärme Bertiksi. Täytyy sanoa, että Bert on aivan mahtava nimi lohikäärmeelle :D Bertillä pystyy lentämään ja sillä voi ampua ammuksia. Bertin käyttö on rajoitettu ja sitä pystyy vain tietyn aikaa käyttämään. Jos onnistui uuden pillerin löytämään, ajastin resetoitui ja meno jatkui Bertillä. Mitä pidemmälle peli etenee, Bertin ampumisteho kasvoi hieman ja myöhemmissä kentissä Bertillä pystyi ampumaan kaksi ammusta samanaikaisesti. Bertillä pystyi myös oikaisemaan kentissä hieman kun pääsi lentämällä helpommin jollekin tasolle.

Ensimmäisellä yritykselläni kuolin kerran ensimmäisessä kentässä, mutta tämän jälkeen ei tullut kuoltua kuin aivan pelin loppupuolella. Vaikka pelin energiamittari onkin melko pitkä, se ei ala täydestä mitastaan pelin alussa. Energiaa täytyi keräillä täyteen. Myös kentän läpäisyn jälkeen sai pienen siivun energiaa mittariin. Kun uusi kenttä alkaa, energiamittari on siinä samalla tasolla mihin se jäi edellisen loputtua. Kun pelasi tarpeeksi hyvin, energiamittari oli suhteellisen täynnä kun seuraava kenttä alkoi. Pelissä on loputtomat continuet ja salasana mikä helpottaa pelaamista melkoisesti. 

Peli eteni todella kivuttomasti kuudenteen kenttään asti, mikä olikin sitten pelin ärsyttävin kenttä. Tässä kentässä on vain yksi hirviöhuone josta sai avaimen. Muuten kenttä on kunnon ovisokkelo mihin meinasi hieman mennä hermo. En oikein pidä tälläisestä pelisuunnittelusta. Löysin omin voimin hirviön ja avaimen, mutta en sitten enää jaksanut loppukenttää yrittää selvittää omin voimin. Vilkaisin ratkaisun netistä löytyvästä kartasta ja olisihan tämä ollut melkoinen työmaa selvittää itse. Aika lähellä loppua olin käynyt, mutta totta kai olin sitten väärästä ovesta mennyt sisään ja päätynyt reilusti taaksepäin kentässä. Jotkut ovet veivät aivan kentän alkuun asti mikä oli erittäin mukava kokemus!

Seitsemäs kenttä on myös melko kummallinen tapaus. Avaimen saa haltuunsa toiselta hirviöltä, mutta jos tämän jälkeen käy tappamassa kolmannen ja viimeisen hirviön, avain katoaa! Tässä hieman päätäni raavin, että mitähän ihmettä kun en huomannut, että sain edes koko avainta. Muutaman yrityksen jälkeen asia selvisi ja kenttä menikin kivuttomasti läpi. Kenttä poikkeaa muusta pelistä niin, että tässä kivutaankin ylöspäin oikealle kävelemisen sijaan. Näin jälkeenpäin mietittyäni olisikohan pelintekijöillä käynyt pieni virhe pomojen järjestyksen kanssa. Kentässä kuitenkin kuljetaan ylöspäin eikä missään muussakaan kentässä pidä kulkea taaksepäin kovin pitkiä matkoja hirviöiden perässä, kuudetta kenttää lukuun ottamatta. Joka tapauksessa, onneksi tämä ongelma selvisi aika kivuttomasti :)

Seuraavana vuorossa onkin pelin viimeinen normaali kenttä, sillä yhdeksäs kenttä sisältää vain pomotaistelun pääpahista vastaan. Kenttä itsessään on aika helppo, mutta harmaita hiuksia aiheutti ensimmäinen hirviö. Aluksi missasin koko hirviön, sillä sen huone on sijoitettu aloituspaikan vasemmalle puolelle minne ei yleensä tarvitse lähteä kävelemään. Vastassa on ilmassa kiemurteleva mato/lohikäärme jonka liikehdintä on täysin satunnaista. Väisteleminen ei tullut kysymykseenkään, sillä mato liikkui aivan liian nopeasti. Aivan tuurista kiinni miten hyvillä energioilla madosta selvisi (yleensä ei kovin kummoisilla.) Kenttä alkoikin hangata vastaan todenteolla, sillä muiden hirviöiden tappaminen ei onnistunut energioiden vähyyden vuoksi. Kuoleman jälkeen energiapalkki on aika matalalla tasolla ja tämän kentän viholliset eivät kovin paljoa energiaa pudottele. Tässä ei onnistunut edes energian farmaaminen, sillä viholliset eivät vaan pudottaneet mitään jos olivat jo kerran sen tehneet. Tähän samaan syssyyn täytyy vielä viimeinen pomo tuhota. Vaikka pomo onkin periaatteessa eri kentässä, siihen ei saa mitään jatkopaikkaa tai salasanaa. 

Teinkin sitten sellaisen ratkaisun, että palaan salasanalla takaisin helppoon seitsemänteen kenttään ja pelaan sen mahdollisimman virheettömästi, näin saan huomattavasti enemmän energiaa kahdeksanteen kenttään. Tämä taktiikka toimi ja vaikka kiemurteleva mato heittikin hieman kapuloita rattaisiin, sain sen tuhottua niin, että energiaa oli vielä mukavasti jäljellä loppukenttää varten. Kentän kaksi muuta hirviötä on onneksi aika helppoja tapauksia eikä niihin paljoa energiaa kulunut. Niin kuin kaikkien muidenkin kenttien läpäisyn jälkeen, sai tässäkin siivun energiaa mittariin joka helpotti loppukoitosta. 

Kun pääsin viimeisen pomon luokse, olin luonnollisesti Berttinä, sillä hänellä on huomattavasti helpompi tuhota hirviöitä kun Markilla. Jos kentän loppuoveen onnistui pääsemään Berttinä, sai seuraavaa kenttää jatkaa niin pitkään tässä muodossa kun ajastimessa oli aikaa jäljellä. Tämähän olikin virhe, sillä kerrankin Mark olisi ollut parempi vaihtoehto pomoa vastaan. Bertillä hirviön suustaan sylkemien silmien väistely ei ollut kovin helppoa hommaa. Kuolemahan tässä hommassa koitti ja jälleen täytyi palata seitsemänteen kenttään keräämään energiaa. Uusi yritys ei vieläkään ihan maaliin mennyt, sillä en oikein tiennyt miten pomoon saa tehtyä osumaa vaikka Markia käytinkin. Yritin vimmatusti lyödä silmiä jotta joku edes osuisi johonkin oikeaan kohtaan. Välillä pomon nenässä oleva osumiskohta tuli esiin, mutta en oikein tiennyt miten sen sain aikaan. Selvisikin, että olin lyönyt pesäpallomailalla yhden ruudulla lentelevistä silmistä nenään jolloin osumapiste tuli esiin. Seuraavalla yrityksellä menin aivan nenän viereen, hypin ja hakkasin pesäpallomailalla nopeaan tahtiin. Mailan osuma avasi myöskin tämän osumapisteen jolloin siihen sai tehtyä osumia ilman mitään silmälyöntejä. Tällä taktiikalla pomo kukistui aika kivuttomasti, ei kovin paljoa energiaa oltu viimeiselle pomolle laitettu. Hyvä Mark, olit jossain pomossa parempi kuin Bert!

Loppukuvat ovat aika karua kamaa, ainakin teemaan sopivat! Ei tämä ollenkaan hassumpi peli ollut, pääosin tykkäsin paljon! Pientä miinusta tuosta typerästä kuudennesta kentästä, mutta muuten meno maistui oikein mainiosti. Jos olisin onnistunut kuudennen kentän munkittamaan paremmin läpi, tämä olisi todennäköisesti mennyt kerralla loppuun, sillä energiaa olisi ollut sen verran paljon viimeisiin kenttiin. Todennäköisesti jos yrittäisin tätä uudelleen, peli menisi kuolematta läpi - sen verran helpotuksia kenttien varrelta saa. Tämä peli menee kyllä "uudelleen pelattavat pelit" -listalle :)

T2: Terminator 2: Judgment Day

Games Beaten: 538/710

Genre: Beat 'em Up/Action

Goal: Defeat T-1000 (Stage 5)

Arvosana: 8/10

Vaikeusaste: 6/10

1995 Cyberdyne Systems kehitti ensimmäisen tietokoneen mikä ajattelee ja oppii kuin ihminen.

1996 Tietokone on niin vakuuttava, että Cyberdynestä tulee maailman suurin armeijan tietokoneiden toimittaja.

1997 Elokuun neljäs päivä, Cyberdynen supertietokone "Skynet" yhdistetään verkkoon. Kaikki ihmismäiset päätökset poistetaan strategisesta puolustuksesta.

1997 Elokuun 29 päivä, Skynet tulee tietoiseksi omista voimistaan. Se laukaisee perusteellisen hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Maailmanlaajuinen ydinfuusio-sodankäynti tuhoaa 74 prosenttia koko maailman väestöstä. Tästä selvinneet kutsuvat ilmiötä tuomiopäiväksi...mutta painajainen on vasta alussa. Skynetin päämääränä on eliminoida kaikki ihmiset maapallolta. Jotta ihmiset voisivat elää, joukkotuhosta selvinneiden täytyy käydä taistelua koneiden kanssa. 

2029 Ihmisten vastarinnan täytyy perääntyä, mutta heitä ei ole vielä päihitetty. Heidän menestyksensä johtuu heidän johtajastaan, John Connorista. Skynetin päättää eliminoida John Connorin lähettämällä kaksi Terminaattoria ajassa taaksepäin. Ensimmäisenä on T-800, ohjelmoituna eliminoimaan Sarah Connor, Johnin äiti. Tämä epäonnistui. Toisena on T-1000, kehittyneempi prototyyppi, ohjelmoituna tuhoamaan tulevaisuuden johtaja kun hän oli kymmenenvuotias. 

1 Sinä olet T-800, Malli 101 Terminaattori - kyberneettinen organismi (elävää kudosta metallisen sisäisen tukirangan päällä.)

2 Tehtävänäsi on suojella kymmenenvuotiasta John Connoria T-1000:lta.

3 Hankkia ase ja kuljettaa (neuvo: 10-kaliiperinen vipulukko Winchester ja Electra-Glide Harley Davidson.

4 Löydä John Connor

5 Tottele John Connoria (luota minuun tässä.)

6 Tuhoa Cyberdyne Systems (ennen kuin heillä on mahdollisuutta keksiä tuomiopäivän konetta.)

7 Tuhoa T-1000 ...ennen kuin se tuhoaa sinut.

 - Sinä olet kone, mutta ihmiskunta on käsissäsi.

 - Ei ole muuta kohtaloa kuin se, jonka itse luomme.

 - Huomisen taistelu alkaa tänään.

Heti pelin alkukuvissa tulee ilmoitus, että "LJN LTD Proudly Presents" mikä ei kaikkien LJN:n julkaisujen kanssa pidä paikkaansa, mutta tämän pelin julkaisusta saa olla ylpeä. Ei ollut ollenkaan hullumpi tekele tämä! Peli on reilusti parempaa laatua kuin tuo kamala ensimmäinen osa jonka pelasin muutama vuosi sitten läpi. Kovin pitkästä pelistä ei ole kysymys, vain viisi kenttää, mutta loputtomien continuejen puute sai kyllä pituutta aikaiseksi. Liikkeelle lähdetään neljällä elämällä ja niiden menettämisen jälkeen peli alkaa alusta. Pelin toiseen kenttään on piilotettu yksi continue joka oli erittäin hieno juttu. Tästähän en olisi mitään tiennyt, ellen olisi aikoinaan katsonut Retkun läpäisyvideota. Herra itse ei tätä continuea onnistunut läpäisyssään löytämään, mutta mainitsee asiasta videossaan.

Peli mukailee hienosti elokuvan juonta, ainoastaan alun alastonkohtaus on jätetty pois. Alkukuvissa alaston Arska kuitenkin vilahtaa, mutta ehkäpä munasillaan pahisten mäiskintä olisi ollut liikaa Nintendolle. Jos homma olisi toteutettu Austin Powers -tyyliin, olisi meininki ollut liian huumoripitoista. Pelin ensimmäinen kenttä on perinteistä Beat 'em Uppia ja pahiksia täytyy mättää tietty määrä jotta kenttä etenee. Mäiskintä ei ole mitään Double Dragon -tyylistä kikkailua, vaan melko aivotonta nyrkkien paukuttamista. Pahikset hyökkäävät kimppuun useamman ukkelin joukoissa ja pelkkä paikallaan hakkaaminen johti siihen, että energiaa menetti. Täytyi hieman taktikoida, jotta ukot sai tapettua ilman suurempia energian menetyksiä. Jos vastassa on yksittäinen ukkeli, riitti kun vain takoi hakkausnappia niin pitkään kunnes ukko on kanveesissa. Useamman ukon kanssa täytyi lyömisen jälkeen hieman liikkua poispäin joukosta ja lyödä uudelleen. Aluksi kun en tätä tajunnut, osumaa tuli jatkuvasti. Kun aikansa on pahiksia mukiloinut, siirrytään sisätiloihin jossa mukilointi jatkui. Mukiloinnin jälkeen ruudulle ilmestyy jättimäinen kaveri joka toimittaa ensimmäisen kentän pomon virkaa. Tämä siniseen asuun pukeutunut kaveri on pelin ainoa pomovastus T-1000 lisäksi. Tähän jättiläiseen täytyi kehittää oma taktiikkansa, sillä kaverin lyönneistä ja potkuista menetti aika paljon energiaa. Hyvä taktiikka on, että lyö muutaman kerran ja hyppäsi yli mukiloimaan kaveria selkäpuolelle. Tätä samaa kaavaa sitten jatkoi pahiksen kuolemaan asti.

Toinen kenttä muuttaa pelityyliä radikaalisti ja tässä ajellaan rehvakkaalla Harley Davidsonilla kanaalissa missä T-1000 jahtaa Terminaattoria rekallaan. Kanaalissa on vaikka mitä rojua tiellä ja osasta menettää siivun energiaa, osa taas tappaa kerrasta. Kun T-1000:n rekka ilmestyy ruudun alareunaan, sitä täytyy ampua jotta hän hetkeksi jättää Terminaattorin rauhaan. Samalla täytyy seurata muuta vastaan tulevaa rojua, että ei aja niitä päin. Kanaalissa olevia laatikoita voi tuhota, mutta se ei ole pakollista - näistä menetti vain pienen siivun energiaa. Kanaalissa on verkkoaidasta tehtyjä oviaukkoja joiden ovi täytyy ampua hajalle jotta aidasta pääsi kulkemaan läpi. Tämä on hieman liian tarkasti tehty ja jos sattui olemaan hieman väärässä kohdassa kun yritti aukosta kulkea läpi, henki lähti. Ensimmäisestä kentästä poiketen kuoleman jälkeen ei saa jatkaa siitä kohdasta missä on menossa vaan joutui koko homman alkuun. Onneksi tämä ei kovin pitkä kenttä ollut. Kesti hieman opetella kentän ajelukontrollit ja verkkoaitojen kohdat, mistä pääsi sujahtamaan läpi. Kentän lopussa olevasta autonromusta saa pelin ainoan continuen kun sitä tajusi ampua. Continue on hyvin piilotettu, sillä autonromuja ei voi tuhota joten ei ole mitään syytä ampua niitä huvikseen. Hetken aikaa kun on samaa kaavaa jatkanut ja ampunut T-1000:n rekkaa, ilmestyy John Connor mopollaan ruudulle kentän päättymisen merkiksi.

Kolmannessa kentässä seikkaillaan mielisairaalassa mistä täytyy pelastaa Sarah Connor. Nyt Terminaattori on saanut aseen käyttöönsä, mutta sen käyttö onkin hieman erilaista kuin voisi kuvitella. Terminaattori on tehnyt lupauksen Johnille, että ei tapa siviileitä. Tämän vuoksi mielisairaalan henkilökuntaa täytyi ampua jalkoihin jotta ukot säästyvät kuolemalta. Tämä tarkoitti sitä, että aina ampuakseen täytyi kyykistyä jotta ei vahingossa tappanut ketään. Jos vahingossa tappoi jonkun, menetti siitä hieman energiaa. Kentässä täytyy hissien avulla päästä ylimpään kerrokseen missä Sarah odottaa. Hissit ovat lukittuja ja täytyi löytää avainkortti jotta hissiä voi käyttää. Avainkortit löytyvät kerroksissa olevista huoneista. Huoneista löytyy myös ammuksia, energiaa ja yksi lisäri. Tässä vaiheessa peliä huomasi, että energiat eivät täyty kenttien jälkeen. Eipä tämä ollut kuin marginaalinen ongelma, sillä kun kokemusta karttui, alkoi kentät pääsemään läpi hyvien energioiden turvin. T-1000 kohdataan kasvotusten ensimmäistä kertaa mielisairaalan syövereissä. T-1000 on kuolematon joten häntä kannattikin vain juosta karkuun. Kentän jälkeen ynnätään pisteet yhteen ja mitä enemmän pisteitä keräsi, sai paremman aseen käyttöönsä. Parhaimpana palkintona on legendaarinen GE M134 Minigun jota ei kuitenkaan kovin paljoa pääse pelissä käyttämään. Onnistuin aina saamaan tämän parhaimman aseen palkinnoksi. Riitti kun ampui lähes kaikkia vastaantulevia mielisairaalan henkilökunnan edustajia jalkoihin. Tapoista sai hieman miinuspisteitä, mutta ensimmäisen yrityksen jälkeen tätä ei enää tapahtunut.

Neljännessä kentässä ollaankin Cyberdyne Systemsin tiloissa joka on tarkoituksena räjäyttää hajalle, jotta tulevaisuuden ikäviä tapahtumia ei koskaan tapahtuisi. Elokuvassa Miles räjäyttää pommit ja uhraa itsensä yhteisen hyvän puolesta, mutta tässä pelissä pommien asettelu ja räjäytys on Terminaattorin käsissä. Kentässä on kuusi kerrosta ja viidestä ensimmäisestä kerroksesta täytyi paikantaa kymmenen pommia. Terminaattori voi kantaa vain kolmea pommia kerrallaan ja pommeja täytyi viedä välillä kuudennessa kerroksessa sijaitsevaan Deposit -tynnyriin. En ole ihan varma saiko tässä kentässä ampua ketään, mutta pahisten väistely oli sen verran helppoa, että ei tullut edes testattua. Kun on saanut kaikki kymmenen pommia kasaan, täytyi ne kuljettaa tiettyihin paikkoihin. Jostain syystä nyt pommeja ei voinut kantaa kuin kahta kerrallaan. Aikaa pommien asetteluun ja pakenemiseen on 80 sekuntia mikä on yllättävän tiukka aikaraja. Onneksi peli kertoo, mihin suuntaan pitää mennä ja mihin kohtaan pommi täytyy asettaa. Aluksi ajattelin, että pommit täytyy asetella ympäri rakennusta, mutta kaikki pommit asetettiin vain kuudenteen kerrokseen. Opastuksen vuoksi en tässä kovin montaa kertaa kuollut. Aika riitti juuri ja juuri kunhan vain seurasi opasteita tarkasti. Ajan loppumisesta ei liian kovasti rangaista, lähtee vain lisäri ja sai jatkaa täysin samasta kohdasta täyden ajan turvin. Viimeisen pommin asettamisen jälkeen täytyi vielä keretä hissille jonka jälkeen kenttä päättyy.

Viimeisessä kentässä seikkaillaan terästehtaassa. Pelin vaikeusaste nousee selkeästi ja tässä on muutama todella hankala hyppy. Kentässä ei tarvitse keräillä mitään, kunhan vain selviytyi loppuun. Henki lähti täällä todella herkästi, esimerkiksi jos putosi sulaan teräkseen. Myös kaiken maailman kuumat kaasut ja valuvat sulat teräkset tekivät paljon vahinkoa jos sellaisen päälle jäi aikaa viettämään. Kentässä kohdataan muutamaan otteeseen T-1000 ja nyt viimein pääsi nauttimaan keräämästään GE M134 Minigunista. Kohtaamiset eivät ole mitään kovin hankalia, riitti kun hetken tulitti T-1000 jonka jälkeen kenttä jatkui normaalisti. Tulituksen päätteeksi T-1000 muuttuu epämuodostuneeksi sulaksi metalliksi, aivan kuin elokuvassa! 

Kentässä on todella tarkkoja hyppyjä, missä täytyi päästä sivusuunnassa heiluvan alustan päälle. Alustan liike on kuin vanhan kellon heiluri, tämä teki hypyn ajoittamisesta hieman hankalampaa. Terminaattoria ei voi ohjata hypyn aikana mikä hankaloitti hommaa myös. Muuten pelissä on todella hyvät kontrollit, mutta näissä hypyissä olisi kaivannut vapaampaa liikkumista. Toisen T-1000 kohtaamisen jälkeen tulee ehdottomasti pelin hankalin osuus. Täytyi hypätä ylös ja alaspäin liikkuvalle tasolle jonka alapuolella on sulaa terästä. Myös juuri tason kohdalla on sulasta teräksestä ylöspäin nouseva tulipallo joka hankaloitti hypyn ajoittamista. Tämä hyppy näyttää siltä, että sitä ei olisi edes mahdollista suorittaa. Vaikka mielestään ajoitti hypyn täysin oikein, saattoi hyppy jäädä vajaaksi ja putosi sulaan teräkseen. Onnistuneen hypyn päätteeksi Terminaattori ikään kuin "muljahtaa" tason päälle :D Ehkä tätä olisi voinut hieman helpottaa. Ensimmäisen onnistuneen yrityksen jälkeen kuolin sulasta teräksestä nousevaan tulipalloon kun hämmennyin siitä, että hyppy viimein onnistui. Onneksi kuoleman jälkeen saa jatkaa lähes samasta kohdasta, tämä helpotti tätä vaikeaa hyppyä melkoisesti. Jos olisi joutunut pidemmältä taivaltamaan takaisin, tuntuma hypyn tekemiseen olisi kärsinyt melko paljon. Tämä ei vielä tähän vaikeaan hyppyyn pääty, vaan seuraavaksi pitää päästä sivuttais-suunnassa heiluvalle alustalle. Alusta näkyy juuri ja juuri ruudun vasemmassa reunassa ja ajoituksen piti olla täydellinen jotta alustalle laskeutuminen onnistuu. Vieläkään ei voi huokaista helpotuksesta, sillä seuraavana vuorossa on hieman typerästi suunniteltu hyppy tuntemattomaan. Ensimmäisellä kerralla kun en tiennyt minne pitää mennä, hyppäsin vain tuntemattomaan ja tietysti kiinteän palikan ohi pudoten kerroksen alaspäin. Nyt tuo ensimmäinen älytön hyppy piti suorittaa uudelleen. Tämän hieman kyseenalaisesti suunnitellun hypyn jälkeen täytyi vielä päästä yhdestä sivuttais-suunnassa heiluvasta alustasta ohi jonka jälkeen viimein pääsi sellaiseen kohtaan, mistä pystyi jatkamaan kuoleman jälkeen. Jos tässä välissä missään vaiheessa kuoli, joutui takaisin ensimmäiseen hankalaan hyppyyn. Olisihan tähän välille voinut jonkun jatkopaikan laittaa kun kerta ihan kiinteillä palikoilla kuljettiin hetkittäin. Tämä pitkä osuus imi elämän poikineen ja tuo ihana yksi continuekin suli teräksen lailla tätä kohtaa yrittäessä. Useat yritykset päättyivät jo ensimmäiseen älyttömään hyppyyn. Pelin toinen kenttä kulutti yleensä muutaman lisärin kun en vain onnistunut pääsemään verkkoaidoista ynnä muusta rojusta kuolematta. Tämä tarkoitti sitä, että lisäreitä ei ollut kovin montaa käytettävissä viimeiseen kenttään. Onnistui viimein saamaan useiden yritysten jälkeen sellaisen yrityksen aikaiseksi, että kuolin toisessa kentässä vain kerran. Muut kentät olivat sen verran helppoja, että niissä ei kuolemia tullut.

Onnistuin pääsemään vaikean ensimmäisen hypyn vain muutamalla kuolemalla vaikka pari kertaa putosinkin alaspäin kun en tiennyt, miten kenttä jatkuu. Tämän brutaalin pitkän osuuden jälkeen kenttä helpottui hieman, mutta tarkkana sai hyppyjen kanssa olla, että ei vain pudonnut alaspäin. Etenin todella varovasti ja viimein jättimäiset sulatus-sammiot näkyivät edessäni - on viimeisen taistelun aika. Tässä vaiheessa ei ole enää asetta käytössä vaan täytyi turvautua perus nyrkkeihin. Taistelu on todella helppo ja ideana on hypätä T-1000:a kohti lyöden samalla. Tämän seurauksena T-1000 siirtyi hieman taaksepäin, lähelle sulaa terästä. Hetken aikaa kun jatkoi tätä kaavaa, sai T-1000:n työnnettyä sulaan teräkseen ja taistelu päättyi. Tiesin jo taistelun alettua, että peli menee läpi, sillä minulla oli vielä tuo ylimääräinen continue naftaliinissa. Taistelun jälkeen vielä muutamat helpot tasoloikat jonka jälkeen saavutaan Sarahin ja Johnin luokse. 

AVGN parjasi tätäkin peliä ihan huolella, mutta minä pidin tästä todella paljon! Onhan tässä omat ongelmansa, mutta pääosin erittäin nautinnollista menoa. Huonoin osuus on tuo pelin toinen kenttä hieman outoine hitboxineen, mutta muuten ei isompia moitteita ole. Viimeisen kentän täytyykin olla hankala, mutta ehkä tuota yhtä hyppyä olisi voinut aavistuksen helpottaa. Olisi voinut ottaa ainakin sulasta teräksestä nousevan tulipallon pois. Pelin grafiikat ovat hienot, kontrollit toimivat moitteetta ja välikuvat ovat upeasti tehty. Kaikki hahmot näyttävät juuri siltä, miltä pitääkin. Musiikitkin sopivat pelin tunnelmaan erinomaisesti. Aika pitkälle ollaan tultu NESin ensimmäisestä Terminator -pelistä kaikilla osa-alueilla :D

Knight Rider: You Drive the Car From the Hit TV Series

Games Beaten: 537/710

Genre: Racing

Goal: Defeat KARR (Mission 15)

Arvosana: 6/10

Vaikeusaste: 7/10

Sinun elosi Michael Knightinä alkaa Michael Longin kuolemalla. Olit aikoinaan nuori kovemman luokan etsivä. Mutta kun yritit jahdata kansainvälisiä rikollisia, sinut ammuttiin kuoliaaksi. Sinut palautettiin henkiin ihmeen kaupalla ja tämän takana oli Knight säätiö jonka johtajana toimi Wilton Knight. Sinun kasvosi oli korjattu plastiikkakirurgian avulla. Sinut hyväksyttiin vaikuttavaan Knight perheeseen ja sinun nimesi muutettiin Michael Knightiksi.

"Ota haltuusi minun unelmani, ja taistele pahansuopia voimia vastaan," nämä olivat viimeiset sanat mentoriltasi, Wilton Knightiltä. Ja nyt KITTin kanssa - kehittynein ajoneuvo mitä on koskaan tehty - sinun haasteenasi on tehdä juuri tämä!

Kikkarapää, kikkarapää, naisia metsästää...tälläistä me penskana hoilattiin. En ihan hirveästi katsonut Ritari Ässä -sarjaa, mutta muistan kuitenkin upean Pontiac Trans Am -menopelin jolla David Hasselhoffin näyttelemä Michael Knight körötteli. Totta kai tässä pelissä pääsee myös ajelemaan KITTillä, tuolla uskollisella, tekoälyllä varustellulla autolla ja suorittaa erilaisia tehtäviä. Peli on hieman Rad Racerin ja Mach Riderin sekoitus mikä ainakin paperilla kuulostaa kamalalta yhdistelmältä. Tämä oli kuitenkin parempi kuin kumpikaan noista peleistä. Peli on laitettu Racing -kategorian alle, vaikka kyllähän tässä on kunnolla Actioniakin mukana. Pelissä on yhteensä 15 ajelutehtävää ja tässä ajellaan ympäri Yhdysvaltoja paikasta toiseen. Tästä löytyy myös salasana, mutta salasanan saamiseksi täytyy päästä kolme ajelutehtävää peräkkäin läpi. Lisäreitä löytyy pari kappaletta ja niitä sai aina 10 000 pisteen keräämisen jälkeen lisää. Myös muutamien tehtävien varrelta saattoi löytyä lisäreitä. 

Pelistä löytyy myös kaksi kappaletta continueja, mutta ne ovat käytännössä turhia. Jos elämät loppuu, ei pääsekään continuen käyttämisen jälkeen jatkamaan samasta ajelutehtävästä missä oli menossa, vaan joutuu sen ajelutehtävä -setin alkuun mitä oli yrittämässä.

Pelissä ideana on päästä ajelutehtävän loppuun aikarajan puitteissa. Tämä ei ole mikään aivan helppo homma, sillä vastassa on melkoinen määrä pahisten autoja jotka yrittävät estää tämän. Tiellä köröttelee myös sinisiä siviiliautoja ja jos sellaisen meni ampumaan tohjoksi, sai aikasakon. KITTillä voi ampua loputtomasti mikä helpotti punaisien pahisten tuhoamista. Kun sitten pääsee viimein ajelutehtävän loppuun, siellä odotti pomovastus. En hirveästi tykännyt siitä, että missään ei ilmoitettu, missä kohtaa ajelutehtävää on menossa. Tai jos ilmoitettiin, en sitä sitten huomannut. Tämä olisi ollut ihan kiva tieto, sillä kun aikarajat ovat älyttömän tiukkoja, olisi voinut ajaa ns. hieman isommalla riskillä jos olisi tiennyt olevansa ajelutehtävän lopussa. Onneksi tässä on sama mekaniikka käytössä kuin Rad Racerissa, eli jos aika loppuu, niin voi vielä rullata pomolle asti jos vauhti riittää. Tätä kävi todella useasti. 

KITT -auton kojelaudassa on vaikka minkälaista mittaria ja härpäkettä, mutta tärkeimmät ovat aika, suojakilpi ja polttoaine. Jos mikä tahansa näistä kolmesta menee nolliin, ajelu päättyy siihen ja täytyy aloittaa ajelutehtävä alusta. KITT -autolla voi hyppiä mikä on aika huvittava juttu (en kyllä moista muista sarjasta). Hyppimisen avulla voi joitain tiettyjä kohtia ohittaa "helpommin." Tämä hyppiminen jäi kyllä täysin unholaan kun huomasin, että mokoma kuluttaa polttoainetta nopeammin. Ei hyppimisestä myöskään ollut järisyttävää etua, sillä hypyn jälkeen saattoi laskeutua suoraan autojen eteen josta pahimmassa tapauksessa seurasi kolari.

Ajelutehtävien varrelta löytyy keltaisia autoja ynnä muita menopelejä. Tälläisen kun tuhoaa, pudottaa se jonkun hyödykkeen! Hyödyke voi olla lisää aikaa, suojakilven täyttöä, lisää polttoainetta, lisäri, ohjuksia tai laser -aseen ammuksia. Samat keltaiset menopelit pudottavat aina saman hyödykkeen joten nämä kannatti pistää mieleen. Jostain syystä hyödykkeet lentävät ilmaan ja se täytyi itse kerätä jotta helpotus ei mennyt sivu suun. Välillä, esimerkiksi mutkassa hyödyke jäi monesti keräämättä, kun mutkan vuoksi KITT ajautui kauemmaksi hyödykkeestä. Tämä olisi ehkä kannattanut suunnitella niin, että keltaisen menopelin tuhoamisen jälkeen olisi aina saanut suoraan hyödykkeen itsellensä. Varsinkin kun joissain ajelutehtävissä aikahyödykkeen kerääminen on pakollista, muuten ei mitenkään kerinnyt maaliin asti.

Pelin vaikeusaste on todella kummallinen, sillä tämä alkaa todella haastavissa merkeissä ja helpottuu sitten loppua kohden. KITT -autoa saa päivitettyä aina ajelutehtävän jälkeen. Valittavana on viidestä eri päivitysmahdollisuudesta ja itse sai päättää, mihin halusi keskittyä. Kun peli etenee, sinulla on erittäin paljon päivityksiä ja ne helpottavat etenemistä huomattavasti.

Alussa vähän kaikki asiat tuppaavat olemaan lopussa jonka vuoksi täytyi todella tarkasti ajaa jotta pääsi maaliin asti. Keskityin aluksi hommaamaan lähinnä suojaukseen ja moottorin tehoon keskittyviä päivityksiä. Suojaus antoi mukavasti varaa ottaa enemmän vahinkoa vihollisista. Moottori taas nosti KITTin huippunopeutta ja maaliin selvisi hieman helpommin vaikka tekikin muutaman virheen. Näiden lisäksi löytyy vielä polttoaineeseen, ohjuksiin ja laser-aseeseen liittyvät päivitykset. Polttoainetta, suojausta ja moottorin tehoa voi päivittää kolme kertaa - ohjuksia ja laser-asetta peräti viisi kertaa. Pelissä kannatti miettiä tarkkaan mitä kannatti päivittää milloinkin. Ehkäpä tästä syystä pelissä joutuu taaksepäin jos elämät loppuvat, näin saa vaihtaa tekemiään valintoja päivitysten suhteen.

Kyllä otti pitkään, että sain ensimmäiset kolme ajelutehtävää hoidettua läpi. Ongelmaksi muodostui se, kun kaikki auton ominaisuudet olivat heikolla tasolla eikä oikein tiennyt mitä päivittäisi seuraavaksi. Suojausta ei kannattanut heti päivittää kun täytyi saada auto kulkemaan. Joutui siis heikoilla energioilla yrittää taistella ajelutehtävät läpi. Kun sitten viimein onnistuin saamaan ensimmäisen salasanan, sain pientä jalansijaa läpäisyyn. Devon kysyy, että haluaako Michael lähteä lomalle ja jos tähän vastaa myöntävästi, saa salasanan. Jos salasanan saamisen jälkeen feilaa tehtävän, hieman hämmentävästi Devon heittää samat läpät uudelleen. En kai minä nyt saman tien halua lomalle kun vasta kävin :D Myös salasanan syöttämisen jälkeen kysytään sama lomahomma mikä on aika outoa koodaamista. Näitä tekstejä ei voi edes skipata ja joutuu odottelemaan tuskallisen hitaasti ilmestyvät tekstit ennen kuin pääsee jatkamaan pelaamista. 

Hieman kun tuntumaa oli saanut hommaan, alkoi ajelu sujua. Ajelutehtävien 1-3 lopussa odotti rekka, mikä vaihtelee ajokaistaa jatkuvasti ja ilmeisesti pumppasi kaasua kun vauhti välillä nopeutui tai hidastui. Riippuen missä ajelutehtävässä on menossa, millaisia ammuksia rekka ampuu. Ensimmäisessä on normaaleja ammuksia, toisessa joku heittelee dynamiitteja rekan hytistä ja kolmannessa rekka pudottelee miinoja tielle. Rekan väri vaihtuu kun tarpeeksi on ampunut ja tästä voi päätellä miten lähellä sen tuhoamista on. Näissä on myös aikaraja ja jos ei ehtinyt pomoa tuhoamaan aikarajan puitteissa, joutui takaisin alkuun. Hieman tässäkin kesti, ennen kuin sai rekan oudosta ajelutavasta kiinni, mutta yrittäminen palkitaan!

Seuraavissa ajelutehtävissä 4-6 kestikin sitten todella pitkään ennen kuin sain ne hoideltua. Neljäs ajelutehtävä sijoittuu talvimaisemaan - totta kai tähänkin peliin on pitänyt laittaa liukkaalla tiellä ajelua. Tällä kertaa ei kuitenkaan itse liukkaus osoittautunut valtavaksi ongelmaksi, vaan ajelutehtävän aikaraja. Se oli aivan älyttömän tarkka - virheitä ei saanut tehdä. Mukaan vihollisjengiin tulivat myös helikopterit jotka kannatti tylysti jättää tuhoamatta. Helikoptereihin on aika hankala osua ja erikoisammukset kannatti säästää pomoa varten. Helikoptereiden ammuksia on onneksi aika helppo väistellä. Siviilit alkoivat perseilemään ja nyt he vaihtoivat kaistaa aina kun KITT kurvasi tarpeeksi lähelle. Aluksi väistely oli haastavaa, mutta kun tajusi, että siviilit vaihtavat aina kaistaa, osasi hommaan varautua paremmin. Tämä siviiliautojen kaistanvaihtelu antoi vielä sellaisen kivan mausteen hommaan, että he saattoivat vaihtaa kaistaa juuri keltaisen ajoneuvon eteen mitä oli tuhoamassa. Näin saattoi vahingossa tykittää siviilin kuoliaaksi ja sai aikasakon.

Tällä kertaa ei lopussa odottanutkaan ensimmäisen kolmen ajelutehtävän tyyliin rekka, vaan helikopteri! Siihen, että sain edes yhden kerran tuhottua helikopterin, meni aivan luokattoman kauan. Yritin vaikka mitä kikkoja - vaihtelin ohjusten ja laser-aseen välillä, mutta ei oikein mikään toiminut. Sain viimein mokoman tuhottua sellaisella kombolla, että ensin ammuin laser-aseella, ja kun sen ammukset olivat loppuneet, siirryin ohjuksiin. Laser-aseella oli todella helppoa ampua ohi toisin kuin automaattisesti hakeutuvilla ohjuksilla. Nekin kyllä saattoivat mennä ohi, mutta ei niin isolla prosentilla. Seuraava ajelutehtävä menikin aika helposti läpi vaikka lopussa odotti uusi helikopteri. Tämä johtui siitä, että rekan tapaan, tämä toinen versio oli varustettu dynamiiteilla. Niitä oli huomattavasti helpompi väistellä kuin normaaleja luoteja. Toisen setin kolmas ajelutehtävä otti koville, sillä välillä loppui aika ja välillä miinoja jättävä helikopteri otti luulot pois. Onneksi tästä ajelutehtävästä sai lisärin, joten sain periaatteessa loputtomasti yrittää läpäisyä, kunhan vain sai sen kerättyä. Useamman yrityksen se otti, mutta sain viimein tuhottua viimeisen kopterin ja siirryin pelissä eteenpäin.

Kaksi seuraavaa ajelutehtävä -settiä eli 7-9 ja 10-12 menikin molemmat ensimmäisellä yrityksellä läpi. Minulle oli kerääntynyt muutama ylimääräinen lisäri pisteiden vuoksi kun jouduin samaa ajelutehtävää yrittämään uudelleen ja uudelleen. Ajelutehtävissä 7-9 vastassa oli taas rekka, ei mitään mielikuvituksen ilotulitusta tämän kanssa. Yhdeksännessä ajelutehtävässä tulikin pieni twisti, yhden rekan sijaan vastassa oli kaksi rekkaa peräjälkeen, vau!. Seuraavat ajelutehtävät 10-12 menivätkin samalla kaavalla, mutta rekkojen sijaan vastassa oli jälleen helikoptereita. Kun yhdeksänen ajelutehtävän lopussa odotti kaksi rekkaa putkeen, tässä 12:sta olikin tietysti kaksi helikopteria. Tämä 12:sta ajelutehtävä oli aivan kamala - ehdottomasti pelin ärsyttävin ajelutehtävä. Kenttä alkaa normaalisti, mutta jonkin ajan päästä tie tyhjenee täysin eikä muuta liikennettä ole. Hetken päästä alkaa ruudulle ilmestyä tynnyreitä jotka ovat välillä keskellä tietä. Tuli erittäin vahvasti mieleen Mach Rider...hyh. Oli todella hankala lukea, missä kohdassa tietä tynnyri nököttää. Tämä oli turhauttavaa etenkin mutkissa kun ei vaan osannut katsoa tynnyrin kohtaa oikein. Tässä ajelutehtävässä on vielä todella brutaali aikaraja ja ainoastaan yhteen tynnyriin sai törmätä tai muuten ei aika riittänyt loppuun asti. Päädyin klassiseen helpotukseen, eli pausetteluun. Tämän avulla sai hieman tarkemmin tutkia, missä kohdassa tietä tynnyri on. Vaikka ajoin täydellisesti, ei aika siltikään riittänyt loppuun asti. Selvisi, että tässä täytyy tuhota yksi keltainen helikopteri mikä pudottaa lisää aikaa. Välillä en saanut helikopteria tuhottua, sen verran epävarmaa hommaa se on. Onneksi ajelutehtävän loppupuolella on vielä yksi keltainen helikopteri joka pudottaa lisärin. Näin sai yrittää reilusti enemmän tätä inhottavaa ajelua. Näin jälkikäteen ajateltuna tässä kohdassa olisi varmaan voinut hyödyntää hyppimistä, olisi ehkä päässyt maaliin ilman pausettelua. Liiaksi ei kuitenkaan olisi voinut hyppiä, sillä hyppimistä tarvitaan lopussa odottavaa helikopteria varten.

Pääsin kuin pääsinkin tämän viimein läpi ja viimeiset kolme ajelutehtävää odotti minua! Ajelutehtävät 13:sta ja 14:sta olivat aika haastavia, mutta ei onneksi liiaksi. 13:sta ajelutehtävässä punaiset vihollisautot pudottelevat miinoja jotka tekevät paljon vahinkoa. Ajelutehtävä 14:sta on todella pitkä ja täytyi kerätä kaikki lisäajat. Kun sitten pelin viimeinen ajelutehtävä alkoi, se olikin todella haastava tapaus. Ajelutehtävä on aika lyhyt verrattuna toiseen ajelutehtävään, mutta aikaraja on vedetty äärimmilleen. Loppupuolella vastaan tulee keltainen rekka mikä pudottaa lisää aikaa. Välillä homma meni niin tiukille, että jo ajan loputtua rullasin rekan lähelle ja sain napattua lisäajan :D Siviiliautot vaihtelivat kaistoja ja nämä pölvästit vaihtoivat kaistaa myös niin, että jos vieressä sattui olemaan toinen auto, ajoivat he sitä päin. Tästä syntyi ns. törmäilyauto -efekti ja auto kimposi takaisin alkuperäiselle kaistalleen. Tässä viimeisessä ei saanut tehdä oikeastaan yhtään isompaa virhettä, muuten sai heittää hyvästit maaliin pääsemiselle. 

Kun viimein onnistuin pääsemään pomolle asti, siellä odottikin melkoinen kavalkadi porukkaa. Ensin taistellaan perus ammuksilla varustettua rekkaa jonka jälkeen vastaan tulee dynamiiteilla varustettu helikopteri. Tämän jälkeen uusi rekka ja helikopteri jotka molemmat on varustettu miinoilla. Kun tästä kaameudesta on jotenkin selvitty, kohdataan pelin todellinen viimeinen pomo, KARR. KARR on varustettu perus ammuksilla ja se liikkuu samaan tyyliin kuin rekat. Vahinkoa KARRin ammukset tekevät todella paljon. Useita yrityksiä, eikä läpäisy käynyt lähelläkään. Täytyi laatia kunnon sotasuunnitelma, että millä aseella tuhoan minkäkin pomon jotta saisin tehokkaita lasereita säästettyä KARRia varten. Onneksi tähän on laitettu sellainen helpotus, että jokaisen tuhotun pomon jälkeen sai suojan sekä polttoaineen täyteen. Muuten tämä olisi ollut aikamoinen kärsimysten tie...

Muutamilla yrityksillä pääsin KARRiin reilummalla määrällä lasereita, mutta ei vaan mokoma tuhoutunut. Tässä vaiheessa jouduin turvautumaan myös continuejen käyttöön ja kaikkihan ne kuluivat yrittäessä. 

Sitten peli heitti pienen kierrepallon kun lopullisen Game Overin jälkeen syötin salasanaa - sehän ei perhana toiminut! Jokin ikävä koodausvirhe oli sattunut kohdalleni. Syötin ja tarkistin salasanan monia kertoja, mutta ei vaan toiminut. Ei auttanut kun pelata aikaisempi kolmen ajelutehtävän -setti uudelleen. Onneksi olin säästänyt kaikki aikaisemmat salasanat :) Vaikka jouduinkin pelaamaan tuon ärsyttävän tynnyreiden väistelyn uudelleen, se meni suhteellisen hyvin. Viimeinen ajelutehtävä vaatii niin tarkkaa ajamista, niin olin saanut reilusti tuntumaa peliin. Tämä oli tavallaan myös pieni onnenkantamoinen, sillä nyt kun tiesin mitä myöhemmissä ajelutehtävissä on luvassa, pystyin valitsemaan päivityksiä sen mukaan. Viimeisissä ajelutehtävissä keltaiset kulkupelit pudottavat laser-asetta joten siitä ei tarvinnut päivittää niin paljoa. Otinkin tilalle ohjuksia, sillä niitä en ollut päivittänyt niitä kovankaan montaa kertaa.

Jälleen pääsin yrittämään viimeisiä ajelutehtäviä ja täytyy sanoa, että tämä peli tekee melkoista hallaa D-padin peukalolle. Jouduin pitämään muutamia taukoja kun ei vaan peukalo enää kestänyt tiukkaa ajamista. Tässä kun pitää painaa jatkuvasti ylöspäin jotta kaasun sai pidettyä pohjassa ja samanaikaisesti painamaan vasemmalle sekä oikealle, se teki gutaa peukalolle. Uusien asepäivitysten myötä sain säästettyä enemmän laser-asetta KARRia varten ja sehän sitten olikin se puuttuva palanen. Tiukille homma silti meni ja useita yrityksiä kului, mutta sain viimein KARRin tuhottua! Katselin läpäisyni jälkeen TMR:n vetoa ja YLLÄTTÄEN kaveri oli keksinyt hienon juustotaktiikan miten ei itse ota vahinkoa ja sai kuitenkin pomoihin tehtyä osumaa. Kun ajeli tien vasemmassa reunassa ja ampui perus ammuksilla, juustoilu oli mahdollista tehdä. Tämän vuoksi TMR sai KARRin tuhottua toisella yrityksellä...uskomatonta. 

Aluksi hieman pelotti, että mitähän tästäkin pelistä tulee, mutta alun jäykkyyden jälkeen peli rupesi rullaamaan ja ei tämä niin nihkeä peli ollut :) Ei tämä mikään mestariteos ole, mutta kyllähän tätä pelasi. Vaikka pelin musiikki onkin ihan ok -tasoa, olisi tämä kaivannut muutaman muun kappaleen yhden ainoan lisäksi. Myös peliin olisi kaivannut hieman muuta sisältöä kuin samanlaista meininkiä 15:sta ajelutehtävää putkeen. Joka tapauksessa yksi peli pois Racing -kategoriasta.