Genre: Run and Gun
Goal: Defeat Zulu Fortress and Giant Tank (Stage 6)
Arvosana: 9/10
Vaikeusaste: 4/10
Infrapuna satelliitit tutkivat maanpintaa ja havaitsevat kymmeniä Amerikkalaisia sotilaita jotka ovat edelleen vankina vihollisen maaperällä. Kadotettu, mutta ei unohdettu, nämä miehet täytyy saada takaisin kotimaahan.
Amerikka ei ole siinä tilanteessa, että pystyisi pelastamaan kaikki kerralla sillä se saattaisi aiheuttaa kostotoimenpiteitä. Sen sijaan ratkaisuna sotilaiden vapauteen olisi pieni skaalan kommandohyökkäys, koodinimeltään JACKAL.
Tämä tarkoitti sitä, että matkaan lähetetään Green Berettejä eli kokeneita maavoimien erikoissotilaita. Kulkuvälineenään he käyttävät maastossa kuin maastossa kulkevia neliveto jeeppejä jotka on varustettu aseilla.
Ainoastaan neljäkymmentä Green Berettiä kuuluu tähän vaativaan jeeppiryhmään ja vain muutama heistä kelpuutetaan tähän tehtävään.
Sinä olet kuitenkin yksi heistä ja olet päässyt osaksi JACKAL -ryhmää. Kerää rohkeutta ja kiillota aseesi, sillä on aika pelastaa Amerikkalaiset sotavangit. Hyvää matkaa ja niin kuin on tapana sanoa: "älä tule kotiin yksinäsi".
Peli ei ollut ihan täysin tuntematon vaikka itse kokeilinkin kyseistä teosta ensimmäistä kertaa sillä olen hieman seuraillut Steamaajien ja Speedrunaajien pelailu-sessioita. Tästäkin on kulunut aikaa jo tovi, joten lähes sokkona lähdin peliä pelailemaan.
Pelissä edetään jeepillä läpi vihollisen alueiden tuhoten lähes kaikkea mikä näkyy. Räiskinnän lomassa voi halutessaan pelastaa omia panttivangeiksi joutuneita sotilaita jeepin kyytiin turvaan.
Sinällään vähän hassua, että tämä pelastaminen ei ollut millään tavoin pakollista vaikka pelin juoni pohjautuukin tähän.
Vihollisen mailla vietetään aikaa kuuden kentän verran. Muutama continue tähän on lätkäisty, mutta ne menetettyään joutuu pelin aloittamaan alusta. Peli alkaa mukavasti neljän lisärin voimin ja peli tarjoilee lisäreitä suhteellisen mukavaa tahtia joten etenemään tässä pääsee ihan kivasti ensimmäiselläkin yrityksellä.
Jeepissä on kaksi hyökkäystä; konekivääri ja kranaatit. Konekivääri on toteutettu hieman kummallisesti, sillä aseella ei voi ampua kuin ylöspäin. En ainakaan itse löytänyt mitään keinoa ampua muihin suuntiin.
Konekivääriä tulikin aluksi käytettyä paljonkin, koska luulin, että kranaatteja on rajallinen määrä. Ilokseni huomasin, että kranaatteja voi paiskoa niin paljon kuin lystää ja niitä voi heitellä jokaiseen ilmansuuntaan! Aika nopeasti jäi konekivääri "eläkkeelle", sitä ei ensimmäisen kentän jälkeen tullut käytettyä lainkaan.
Kranaatteja pystyy vielä päivittämään paremmaksi jos onnistuu löytämään erikoisen välkkyvän panttivangin ja pelastettua hänet kyytiin. Muutamasta kentästä onnistuin löytämään jonkin välkkyvän tähden jonka avulla sai kranaatit päivitettyä suoraan parhaimpaan versioon.
Kranaatteja siis pystyi päivittämään yhteensä kolme kertaa. Ensin ne vaihtuvat ohjukseen jonka jälkeen päivitys liittyi ohjuksen rähähdyksen laajuuteen. Toisella päivityksellä räjähdyksen liekit vaeltavat vasemmalle ja oikealle - viimeisen päivityksen saatuaan myös alas ja ylös.
Tämä neljään suuntaan liikkuva räjähdys oli todella hyvä, sen avulla pystyi tuhoamaan vihollisia seinien takaa ja monia vihollisia kerrallaan. Tietysti, kun kyseessä on Shooter -kaltainen peli, kuoleman jälkeen odotti taas tutut kranaatit heittäjäänsä.
Kovin vaikeasta pelistä ei ole kyse vaikka välillä ruudulla vilisti luoti poikineen. Kaikki kuusi kenttää olivat mukavan erilaisia ja ne sisälsivät uniikkeja esteitä ja vihollisia. Paras taktiikka oli vain jyrätä menemään ampuen lähes tauotta. Sotilaiden päältä pystyi ajamaan ja ne eivät muutenkaan olleet kovin suuri uhka. Muut eteen tulevat ajoneuvot kannatti sitten tuhota huolellisesti. Kaikki perusviholliset kuolivat yhdestä iskusta joten yleensä "sinne päin" -roiskaisu riitti niiden tuhoamiseen.
Kentistä kannatti kerätä panttivankeja sillä kun ne pelasti, sai niiltä paljon pisteitä jotka taas antoivat lisäreitä. Panttivangit oli jemmattu rakennuksiin. Pelastusoperaatio tapahtui ampumalla jäätävän kokoinen reikä rakennuksen seinään ja napaten panttivangit kyytiin yksi kerrallaan. Tästä tilanteesta tuli pelle-autot mieleen, sillä samaan jeeppiin saattoi änkeä kymmenkunta panttivankia jo valmiiksi olevan kaksihenkisen miehistön lisäksi :D
Kun panttivangit olivat kyydissä, ne täytyi viedä pelastushelikopterin luo jolloin ne vasta antoivat pisteet pelastuksestaan. Jos kuolema korjasi, osa panttivangeista selvisi tästä tilanteesta ja ne pystyi keräämään talteen uuden jeepin voimin.
Pomoissakin oli mukavasti vaihtelua. Välillä joutui oikein pohdiskelemaan miten pomon saa tuhottua. Eniten päänvaivaa tuotti viidennen kentän pomo, sai tovin miettiä miten se päihitetään.
Vastassa oli pieni tukikohta jonka katto oli varustettu tykeillä ja tankkeja tuli loputtomasti tukikohdan uumenista. Ideana oli tuhota katolla olevat tykit ja oviaukot mistä tankit ajoivat ulos jotta tukikohdan keskellä olevasta portista pääsisi läpi. Helppohan tämä oli kuin mikä kun vain keksi idean.
Muut pomot olivat paljon simppelimpiä. Esimerkiksi kolmannen kentän pomo oli jättimäinen sotalaiva jonka päihittämiseksi riitti tuhota sen kannella olevat tykit.
Ainoastaan viidennessä ja kuudennessa kentässä oli hieman ongelmia, muuten peli sujui suhteellisen mutkattomasti. Näidenkin kenttien ongelmista selvisi suhteellisen helposti muutaman kerran treenauksella.
Kuudetta kenttää joutui selkeästi eniten yrittämään, sillä kentän loppu-osa oli melkoista kaaosta. Tajusin vasta useamman yrityksen jälkeen, että maassa olevat ohjus-laukaisimet pystyi tuhoamaan. Tämä helpotti aivan älyttömästi kun ei enää ollut ympärillä pörrääviä ohjuksia.
Eipä tuon ihan lopun kaaoskohdan lisäksi kentässä ollut mitään kovin kummoista, sen pääsi lähestulkoon jyräämällä läpi. Muutamat vastaantulevat viholliset täytyi tappaa, mutta kokonaisuudessaan aika läpsyttelyä.
Tässä kentässä ei kannattanut uneksiakaan pelastavansa panttivankeja, sillä pelastushelikopterin läheisyydessä lenteli todella ärsyttäviä ampuvia helikoptereita. Jostain syystä niiden panoksia oli hankala väistellä. Ei ollut lisärin arvoista toimintaa.
Kun tästä kaaoskohdasta selvisi, pääsikin kohtaamaan Zulu -linnoituksen. Aluksi vähän ihmettelin, että mitähän tässä pitäisi tehdä kun tuntui, että kranaatit eivät riitä korkealla oleviin laser -tykkeihin asti. Luulo oli väärä ja muutaman puoliosuman jälkeen ensimmäinen tuhoutui.
Tykkien tuhoamisen jälkeen täytyi vielä itse rakennus hajottaa. Homma ei kuitenkaan päättynyt vielä tähän, vaan rakennuksen tuhoutumisen jälkeen vastassa oli pelin oikea viimeinen pomo - jättimäinen tankki!
Tämä oli entuudestaan tiedossani, mutta en muistanut yhtään mitä se tekee. Onneksi olin päässyt tähän pisteeseen kolmen lisärin turvin ja ne riitti tankin liikkeiden opetteluun. Yllättäen sehän menikin ensimmäisellä yrityksellä läpi! :)
Todella hyvä peli, eipä tästä pahemmin mitään pahaa sanottavaa ole! Sopiva vaikeusaste, kivat kentät, hyvä musiikki ja grafiikka. Ehdoton suositus tälle jos et ole aikaisemmin testannut!
Hyvä ratkaisu laittaa tähän rajalliset continuet, sillä loputtomilla tämä olisi ollut sitten liian helppoa kun kentät olisi pystynyt opettelemaan todella nopeasti ulkoa.
