All-Pro Basketball

Games Beaten: 518/710

Genre: Sports

Goal: Win League Competition (35 Matches)

Arvosana: 7/10

Vaikeusaste: 4/10

Amerikkalainen koripallo on erittäin jännittävä ja suosittu peli. All-Pro Basketball luotiin tuomaan tätä samaa jännitystä ja realismia kuin esikuvansa. Samat säännöt, tekniikat ja toiminta ovat sellaisia asioita, mitä voit odottaa All-Pro Basketballilta. 

All-Pro Basketball sisältää kahdeksan eri joukkuetta jotka edustavat oikean koripallon kermaa. Sinun täytyy tehdä kovasti töitä jotta saavutat mestaruuden joukkueellesi! Jos elät nopeille hyökkäyksille tai donkkauksille ja haluat voittaa heidät kaikki, All-Pro Basketball on sinulle juuri oikea peli!

Hetken olin siinä uskossa, että tämä olisi se viimeinen läpäisy koripallopelien osalta, mutta kun tuossa listaa pläräilin läpi, löytyihän sieltä vielä ainakin yksi pelaamaton koris. Yllättävän monta näitäkin on NESille jaksettu vääntää :D Tämä kyseinen peli edusti onneksi sitä parempaa osastoa, tätä oli ihan hauska pelailla. Ongelmana tämän kanssa oli vain se, että tämä oli aivan liian pitkä ja loppupuolella alkoi näkyä uupumuksen merkkejä. Tässä täytyy voittaa jokainen pelin seitsemästä joukkueesta viisi kertaa eli matseja täytyy tykitellä yhteensä 35 kappaletta! Yhden matsin voittamiseen meni noin vartti, joten kyllähän sitä ihan mukavasti aikaa kului pelin parissa. Tässä ei varsinaisesti ole mitään turnausta, vaan joukkueet kohdataan aina samassa järjestyksessä. Jokaisen voitetun matsin jälkeen sai kivasti salasanan jonka avulla sitten pystyi jatkamaan ja ns. juustoilemaan. 

Pelissä oleva juontajaneiti sanoi, että tässä ei saisi hävitä yhtään ottelua. Tätä yritin sitten noudattaa ja jos häviö napsahti, painoin resettiä ja syötin salasanan. Näin sain yrittää samaa matsia uudelleen. Klassinen, hieman halpa juustoilutyyli - mutta kun ei uskaltanut olla noudattamatta neidin ohjeistusta :D

Tämä muuten on sitä ihan perinteistä koripalloa sääntöinen kaikkineen - yhtä asiaa lukuun ottamatta. Vaikka tässä pelataankin kahteen koriin, homma on luotu niin, että näytettäisiin pelaavan vain yhteen koriin. Kun saavutaan keskirajalle, peli pysähtyy hetkeksi ja heittää kentän ympäri. Tämä aluksi hämmensi todella paljon ja en aina oikein hahmottanut, missä olin menossa. Tätä on yritetty selkeyttää myös niin, että molemmat kentän puoliskot ovat erivärisiä. Kun tähän hommaan tottui, ei se tuntunut ollenkaan hullummalta. En ihan muista perus koriksen sääntöjä, mutta ainakaan tässä ei voinut enää palata takaisin omalle kenttäpuoliskolle kun oli mennyt keskiviivan yli vastustajan puolelle.

Tästä erikoisuudesta johtuen alku otti aikansa ennen kuin sain edes ensimmäistä matsia voitettua. Asiaa ei helpottanut, että joukkueiden asusteiden värit sattuivat olemaan aika samanlaisia joka sekoitti asiaa entisestään. Valitsin itselleni saman joukkueen millä TMR pelasi eli Los Angeles Breakers. En tiedä olisiko joukkueilla ollut sen kummempaa eroa ainakaan kun niillä itse pelasi, vastustajan roolissa pieniä eroavaisuuksia oli havaittavissa. Peli tuntui aluksi haastavalta, mutta kun tottui puoliskon vaihdokseen ja tiesi, miten kentällä kannattaa liikkua, peli muuttuikin melko helpoksi. Muutaman alkumatsin jälkeen ei tarvinnut edes salasana-juustoilua lainkaan.

Jokaisessa joukkueessa on liuta lyhkäisiä miehiä ja yksi kunnon hongankolistaja. Osa ukoista on nopeampia kuin toiset. Pelaajat myös ilmeisesti väsyivät pelin aikana, sillä viimeisissä erissä ukot kulkevat hitaammin kuin alussa. Joukkueen ainut pitkä kaveri on todella hyvä nappaamaan palloa kesken heiton ja myös saamaan sitä pois kuljetuksen aikana. Hieman ironisesti pitkä kaveri ei kuitenkaan osaa donkata kovin kaksisesti ja hänen donkkaukset menivät ohi isoimmalla prosentilla. Ohi donkkaamista kävi tässä yllättävän paljon. En koripalloa seuraa, mutta luulisi, että donkkauksesta menisi lähes poikkeuksetta sisään? :D

Aluksi oli suuria ongelmia saada palloa pois vastustajalta. Kun A-nappia painoi, kaveri nosti vain kätensä pystyyn ikään kuin vilkuttaakseen. A:sta myös vaihdettiin ketä pelaajaa halutaan ohjata. Oikea tekniikka pallon poissaamiseksi olikin vain pyöriä pelaajan kannoilla kuin herhiläinen painamatta mitään nappeja. Välillä näissä tilanteissa kuitenkin tuli rike ja vastustaja sai rajaheiton. Jännä sinänsä, kun ainut keino saada pallo pois on härvätä toisen ympärillä ja siitä sitten saa helposti rikkeen painamatta mitään nappeja. Onneksi sentään tätä samaa kävi myös vastustajalle kun yrittivät palloa napata pois minulta :)

Tässä ei mitään sen suurempia taktikoita tarvinnut alkaa kehittelemään, sillä yhdellä pelaajalla sai kuljetettua pallon helposti korille asti. Korin heittämistä ei kannattanut yrittää kaukaa, vaan kannatti aina donkata. Erän aloituspallot oli todella helppo napata itselleen ja voitinkin ne 99,9% koko pelin aikana. Jos vastustaja sai tehtyä korin ja aloitus oli sitten omassa päädyssä, kannatti heilua edestakaisin etsien sopivaa pelaajaa kelle heittää. Kun pallon sai viimein heitettyä oikealle kaverille, kuljetti hänellä pallon korille ja teki korin. Pallon aloitusheiton kanssa ei kuitenkaan saanut liian pitkään aikailla, sillä siitä tuli muuten rike ja heittovuoro siirtyi vastustajalle. 

Aluksi matsit olivat hyvinkin tasaväkisiä, mutta kun keksin kaikki jipot, piste-eroja alkoi syntymään. Saatoin välillä voittaa matsin yli 40 pisteen erolla :D Muutamassa matsissa onnistuin pääsemään sadan pisteen yli, mutta se oli yllättävän haastavaa hommaa. Hankalin vastustaja oli helposti Phoenix Wings ja heitä vastaan matsit päättyivät huomattavasti tasaväkisemmin. Ihan ensimmäisellä kierroksella pieniä vaikeuksia oli myös kierroksen viimeisenä vastaantulevan San Francisco Bayridersin kanssa, mutta myöhemmillä kierroksilla tämäkin joukkue taipui reilulla piste-erolla. 

Phoenix Wingsin ukot ovat nopeita ja heidän joukkueen pitkä kaveri on myös erittäin nopea. Ongelmaksi muodostui kaksi viimeistä erää kun oman joukkueen ukkelit ovat väsyneitä. Vastustajan miehet eivät väsyneet niin pahasti kuin omani. En tiedä vaikuttiko asiaan se, että kuljetin aina aloitusheiton jälkeen pallon korille yhden miehen voimin. Phoenixia vastaan kannatti yrittää tehdä mahdollisimman paljon piste-eroa kahta viimeistä erää varten. Phoenix tasoitti pistetilannetta reilusti näiden kahden erän aikana. Jännä, että tätä joukkuetta ei ole laitettu ns. viimeiseksi kun kerta on huomattavasti vaikeampi kuin muut. Viimeinen kohtaaminen Phoenixia vastaan meni todella tiukoille. Piste-ero kaventui kapenemistaan ja ihan viimeisillä minuuteilla he olivat yhden korin päässä tasoituksesta. Onneksi kuitenkin erä kerkesi juuri loppumaan, ennen kuin Phoenixin ukot kerkesivät korini alle. Tämä on pelin ainoa matsi, missä oli oikeasti haastetta. Pientä tuuriakin oli ottelun aikana...onneksi tätä ei tarvinnut enää uudestaan pelata. 

Kun Phoenix Wingsin jälkeen oli hoidellut vielä helpon Seattle Sonicsin, kertoi juontajaneiti, että nyt olisi viimeinen ottelu edessä. Tässä kohtaa täytyy mainita, että tämä otteluiden jälkeinen juontoruutu on yksi NESin hirveimmistä ilmestyksistä. Se, että juontajaneiti näyttää muoviselta nukelta, ei ole mitään Los Angeles Breakersin valmentajaan verrattuna. Riippuen siitä, millaisella piste-erolla matsin hoitelee, se määrittää millainen animaatio valmentajan osalta tulee. Jos piste-ero on pieni, heiluu valmentaja penkin päällä. Mutta jos voittaa reilulla piste-erolla niin...voi Helvetti sentään. Tämä lähipotretti valmentajasta on varmaan kamalimman näköinen kuva jonkun naamasta NESillä. Ukolla on kunnon psykoottinen ilme ja ruskeaa hampaiden reunassa...liekö omaa ulostettaan nauttinut. Ainakin ilmeestä päätellen tämä olisi ollut hyvin mahdollista. Mitä ihmettä graafikot ovat ajatelleet kun ovat tätä toteuttaneet...hrrr. 

Mutta se tuosta karmeudesta ja viimeisen matsin pariin! Eipä tästä mitään erikoista kerrottavaa ole, voitto irtosi onneksi helposti. Tässä vaiheessa alkoi kisauupumus olla jo aika kova kun tätä samaa olin tuntitolkulla harrastanut. Voitto irtosi reilulla 96-38 tuloksella! Hämmentävästi pelin loppuruudussa näytettiin voitetut ja hävityt matsit, niin siinä oli hävittyjen matsien kohdalla yksi. Kun käytin tätä resetti-juustoilua, niin moinen ei voinut olla mitenkään mahdollista. Kävin katsomassa TMR:n läpäisystä ja hänellä kävi sama juttu. Ukko oli yhtä ihmeissään kuin minäkin. Peli perhana kusetti! :D Joka tapauksessa tämä on oikeasti hyvä korispeli! Ei liian hankala jonka vuoksi tätä ihan mielellään lätkytteli. Pituudesta pieni miinus, muutama kierros olisi saanut olla pois ja esimerkiksi 20 matsia voittoon olisi ollut ihan sopiva määrä 35 matsin sijaan.