Genre: Sports
Goal: Win Tournament (3 Games)
Arvosana: 4/10
Vaikeusaste: 3/10
Tähän on tultu. Olet taistellut tiesi naapuristosi koulupihan kuumalta asfaltilta donkkailemaan isojen poikien kanssa ja nyt on aika pelata oikeaa koripalloa. Äläkä edes ajattele valittaa, koska täällä puolikentän tiukka toiminta erottaa ammattilaiset hiirulaisista.
Kentällä sinulla on apunasi vain nopeat kenkäsi, nopeat liikkeesi ja pelilliset ratkaisusi joten sinun on parempi lakaista lattiaa vastustajillasi tässä nopeatempoisessa kaksi vastaan kaksi toiminnassa.
Pitkästä aikaa koripallopeliä! En edes muista milloin viimeksi olisin moista pelannut. Näitäkin on vielä joitain jäljellä. Kun peliä valitsin, en edes tajunnut aluksi tämän olevan koripallopeli, mutta ihan virkistävää vaihtelua muihin viimeaikaisiin urheilupeleihin.
Pelinä tämä on todella lyhyt, vain kolmen ottelun turnaus täytyy voittaa. Jokaiseen matsiin saa vielä salasanan joten todella helposta pelistä on kysymys. Pelin alussa saa säätää asetuksia mieleisekseen. Tästä löytyy kolme eri vaikeustasoa ja peli ehdottaa Normaalia vakiovaikeusasteella joten sillä mentiin. Perinteiseen tapaan en muuta vakioasetuksia vaikeusasteen suhteen joten tämä hieman jännitti aluksi. Onneksi ei sentään Hardin kohdalla ollut suoraan, se olisi ollut varmaan aika tuskallista :D Pelissä saa myös valita erien keston ja vakioasetuksena on neljä minuuttia. Pisimmillään erät olisi saanut kestämään 16 minuuttia joka olisi ollut todella tylsää hommaa. Tämä neljän minuutin vakio oli oikein sopiva!
Tässä taistellaan kaksi vastaan kaksi joukkueilla ja pelataan yhteen koriin. Aluksi tästä ei meinannut tulla mitään kun koria tehdessäni peli höpötti jatkuvasti "take it back" tai jotain muuta vastaavaa mongerrusta. Sama vaikka mongerrus olisi olut "dökködöö," ei se mitään olisi muuttanut, sillä en oikein saanut selvää upeasta 8-bittisestä samplesta :D Säännöt ovat vähän hakusessa ja meni todella pitkään tajuta, että jos esimerkiksi pallon varasti, täytyi käydä kolmosrajan ulkopuolella jotta pystyi yrittämään koria. Vaikka pallon syötti omalle pelaajalle, ei siltikään voinut koria yrittää. Varmaan ihan yksinkertainen sääntö on tähänkin, mutta en vain tajunnut asiaa. Tuntui, että tietokonepelaajat välttyivät tältä tai sitten he vaan kävivät juuri oikeassa kohdassa ja pystyivät sitten heittämään koreja. Tämä ärsytti sen verran, että rupesin tekemään niin, että viskelin koreja kolmosrajan ulkopuolelta ja nehän menivätkin hyvällä prosentilla sisään. En edes yrittänyt mennä korille kun pelkäsin saman mongerruksen jatkuvan. Jos pitkä heitto epäonnistui, pääsi aika helposti toisella pelaajalla yrittämään koria ilman, että vastusajat saivat palloa kiinni. Välillä korin alta sai tovin heitellä ennen kuin se meni sisään. Välillä pelaaja teki donkkauksen, mutta se taisi tulla ihan tuurin saattelemana. Pitkän heittelyrupeaman jälkeen pallo saattoi päätyä tietokoneelle, mutta onneksi ei kovin usein.
Pelaajaa tässä pystyi vaihtamaan B-napista, mutta sitä ei kovin montaa kertaa tullut tehtyä itse. Kun kerta kolmoset menivät sisään helposti, ei tarvinnut mitään sen kummempia kikkailuja. Pallon pystyi varastamaan A-nappia rämpyttämällä ja se satunnaisesti onnistui. Rikkeitä tuli alkuun todella isolla kädellä kun yritin pelata peliä "normaalisti." Välillä isomman rikkeen jälkeen pääsi yrittämään vapaaheittoa. Täytyy kyllä sanoa, että vapaaheiton kuvakulma on aika hieno miten pallo lentää ruudun etureunassa olevan koriin. Muuten peli on aika keskitasoa ja musiikki kunnon renkutusta - ei mielestäni sopinut tälläiseen koripallopeliin :D
Aluksi kun homma ei ollut lainkaan hallussa, tietokone tykitteli koreja hyvään tahtiin. Sain kuitenkin tehtyä koreja sen verran, että matsi pysyi tasaisena. Takkiin kuitenkin tuli ja jouduin aloittamaan alusta. Toisella yrityksellä kun käytin enemmän kolmosrajalta tehtyjä heittoja, alkoi eroa tulla sen verran, että voitin matsin. Heittoa pystyi "lataamaan" ja latailinkin heittoja hieman ja tämän vuoksi pallo meni koriin helpommin. Tämä toki saattoi olla pelkkää silmänlumetta, ehkä ihan näpäytysheitolla pallo olisi mennyt samaan tyyliin sisään.
Peli on hieman hämmentävä ja salasanan saamisen jälkeen ei pääse suoraan jatkamaan vaan täytyi salasana syöttää jotta pääsi seuraavan matsin kimppuun. Seuraava matsi menikin sitten ensimmäisellä yrityksellä läpi ja voitin sen pistein 130-105. Ruudulla komeili teksti, että olen voittanut finaalin ja sain myös salasanan. Tämä hämmensi sen verran, että täytyi käydä TMR:n videosta katsomassa, että menikö peli jo läpi vai mitä ihmettä. Eihän se vielä mennyt ja yksi matsi täytyi vielä voittaa. Miksi ihmeessä finaalin jälkeen joutuu vielä pelaamaan? :D
Joka tapauksessa vielä kerran lähdin haastamaan Gold -joukkueen. Jostain syystä tämä viimeinen matsi tuntui paljon helpommalta kuin kaksi edellistä. Ehkä pelitaidot olivat hieman parantuneet, mutta tein jo kahdessa ensimmäisessä erässä älyttömästi koreja. Piste-ero oli myös aika kova jo tässä vaiheessa matsia. Pallon varastaminen onnistui myös paljon helpommin kuin aikaisemmin. Joku ihme bugikin sattui matsin loppumetreillä ja musiikit hävisivät kuin tuhka tuuleen. Saattoi olla myös mahdollista, että vahingossa säädin ne pois päältä, sillä Pause -valikosta pystyi vaihtamaan taustalla soivaa kappaletta. En kuitenkaan tähän jaksanut sen enempää paneutua ja pelasin loppumatsin pelkkien peliäänien voimin.
Kun viimeinen erä alkoi, ero alkoi olla jo aika huima. Yritin huvikseni tehdä niin paljon koreja kuin mahdollista ja peli päättyikin upeisiin lukemiin 175-97! Matsin jälkeen minut kruunattiin mestariksi. Tulostaulun jälkeen peli meni automaattisesti asetusruutuun ilman mitään kummempia loppukuvia. Aika heikkoa suorittamista pelille, mikä on ilmestynyt vuonna 1992.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti