Genre: Power Pad
Goal: Beat Tournament (6 Opponents) & The Olympics (4 Events)
Arvosana: 7/10
Vaikeusaste: 4/10
Stadium Events, tämä NES-pelien Graalin maljaksikin kutsuttu jokaisen NTSC NES-keräilijän unelma. Pelillä on todella mielenkiintoinen historia, sillä sitä kerittiin myymään vain 200 kappaletta ennen kuin se poistui kauppojen hyllyltä.
Alun perin peli oli Bandain julkaisema urheilupeli jota pelattiin Family Fun Fitness -maton avulla. Nintendo näki tässä potentiaalia ja halusi julkaista pelin itse. Tämän vuoksi Bandain versiot vedettiin pois kaupoista ja tuhottiin.
Peli kerkesi olemaan jonkin aikaa myynnissä ja 200 onnellista kerkesi sen ostamaan. Nintendo julkaisi oman versionsa nimellä World Class Track Meet ja vaihtoi Family Fun Fitness -maton Power Padiksi. Tämän halvemman version olenkin jo aikaisemmin pelannut läpi.
Kun kerta vain 200 kappaletta säilyi ehjänä, tämän vuoksi pelien hinnat ovat nousseet aivan övereiksi. Pelkästä kasetista saa pulittaa 15-20 000 dollaria ja CIBistä 40-50 000 dollaria. Katselin erästä Youtube videota ja siinä yksi avaamaton peli esiteltiin huimaan 160 000 dollarin hintaan!
Onneksi tämä julkaistiin myös PAL -alueella ja sitä ei koskaan vedetty pois markkinoilta mitä kävi NTCS -versiolle. Ei PAL -versiotkaan mitään ihan halpoja ole, hinnat pyörivät 500-1000 euron paikkeilla, mutta HUOMATTAVASTI edullisempaa kuin rapakon takana :D
Eräs NES-Retrolainen ystävällisesti lainasi omaa PAL -versiotaan minulle jotta saan pelattua pelin läpi tätä projektia varten. Mitä suurimmat kiitokset lainasta! Kuumotti todenteolla ottaa 1000 euron hintaista peliä pois hyväkuntoisesta paketistaan.
Jotkut keräilijät eivät hyväksy peliä virallisiin kokoelmiin tämän omituisen historian vuoksi ja myös läpäisylistojen suhteen mennään todella harmaalla alueella kun peli on periaatteessa ihan sama kuin World Class Track Meet.
Tämä homma kuitenkin kumoutuu sillä, kun peli julkaistiin myös PAL -alueella. Jos haluaa itselleen täydellisen NES kokoelman, ei auta kuin hampaita kiristellen tyytyä PAL -versioon tai sitten käydä ottamassa hieman lainaa pankista.
Kuten ylähäällä mainitsinkin, peli ei eroa millään tavalla World Class Track Meetistä alkuruudun tekstiä lukuun ottamatta. Noin vuosi sitten pelasin tämän halvemman version läpi ja suhteellisen tuoreessa muistissa on miten homma hoitui.
Tällä kertaa aloitin urakan helpoimmasta osiosta eli olympialaisista. Olympialaisissa on neljä lajia; 100 metrin juoksu, pituushyppy, 110 metrin aidat ja kolmiloikka. 100 metrin juoksussa ja 110 metrin aidoissa täytyy voittaa vastustaja, mutta lopuissa lajeissa riittää, kun tekee edes jonkinlaisen tuloksen.
Vaikka nämä olympialaiset ovatkin pelkkää läpsyttelyä, tuntui näiden suorittaminen kropassani. Syke oli korkealla ja alkoi hieman hirvittämään kun muistelin, miten tuskaista pelin toinen osio, turnaus oli voittaa.
Näemmä olympialaisten tulokset olivat lähes samaa luokkaa kuin World Class Track Meetin suorituksen kanssa, vain pisteen huonompi suoritus!
Sitten tämä pirullinen turnaus osio työn alle. Tämä osio on pelkästään juoksemista kuutta vastustajaa vastaan. Vastustaja tulee päihittää sekä 100 metrin juoksussa, että 110 metrin aidoissa. Hieman piti muistella, miten nopeajuoksutekniikka oikein menikään.
Olin jo parin ensimmäisen vastustajan jälkeen aivan loppu :D Onneksi tässä voi pitää taukoa aina juoksun jälkeen mikä tuli todella tarpeeseen, että sai hieman keräiltyä itseään. Mitä pidemmälle peli eteni, sitä useammin ja pidempiä taukoja jouduin pitämään.
Käytin samaa sohvataktiikka kuin World Class Track Meetissä jotta suoritukset olisivat yhteneviä ja pysyn paremmin nappuloiden päällä. Tässä täytyy kuitenkin juosta sen verran lujaa, että helposti siirtyy pois nappuloiden päältä jos juoksee "vapaasti".
Tämä meni erittäin onnekkaasti ensimmäisellä yrityksellä läpi! Jos ei olisi mennyt, olisin varmaan joutunut odottamaan seuraavaan päivään jotta pystyisin uuden suorituksen tekemään. Muiden vastustajien kanssa ei suurempia ongelmia ollut vaikka aitajuoksussa aitoja kaadoinkin hyvään tahtiin. Ei ollut hypyn ajoitus kohdillaan, ei sitten yhtään.
Viimeisen vastustajan, eli Cheetahin kanssa aitajuoksu meni melko tiukille aitojen kaatamisien vuoksi, mutta voitin kuitenkin kisan! Olin suorituksen jälkeen aivan loppu - minua pyörrytti ja oksetti. Meni varmaan pari tuntia ennen kuin olo palautui normaaliksi.
Mielestäni minulle ei mikään ihan huono kunto edes ole, käyn kuitenkin lenkkeilemässä. Ilmeisesti kuitenkin tälläinen nopea rääkki on sitten ihan toista luokkaa reippaaseen kävelemiseen verrattuna.
Nämä ovat sellaisia pelejä, että ei edes mistään mestarillisista speedrun -taidoista ole hyötyä. Täytyy vain olla hyvä kestävyysjuoksija jolla on tekniikka hallussaan.
Ompahan nyt molemmat versiot pelattu läpi. Luulisin, että nämä kaksi ovat ne eniten fyysistä kuntoa vaativat Power Pad -pelit. Tai ainakin toivon niin...
Tällekin on tyrkättävä sama nelosen vaikeusaste kuin World Class Track Meetille vaikka päässäni pyöriikin huomattavasti korkeampi numero. Vaikka olinkin ihan paskana suorituksen aikana ja sen jälkeen, meni homma kuitenkin kerralla purkkiin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti