maanantai 31. elokuuta 2020

Batman: Return of the Joker


Games Beaten: 239/709
Genre: Action
Goal: Defeat Joker (Stage 7-2)

Arvosana: 8/10
Vaikeusaste: 3/10

Arvokkaita metalleita häviää mystisesti Gothamin kaupungin kaivoksista.
Yksi näistä metalleista sisältää myrkyllisiä yhdisteitä joita käytetään rakettien räjähteiden valmistukseen.
Gothamilla alkavat resurssit loppumaan syyllisen etsimisessä ja he ottavatkin yhteyttä Batmaniin.
Batman uskoo, että kaiken takana on kukas muukaan kuin rikollisnero Jokeri!
Batmanin täytyy paikantaa Jokerin salainen piilopaikka ennen kuin se on liian myöhäistä...

Kylläpä on nautinnollista pelata laatupeliä!
Kaikki toimi niin kuin pitääkin ja musiikki sekä grafiikat ovat ykkösluokkaa :)

Kenttiä tähän on saatu seitsemän kappaletta ja ne on jaettu kahteen tai kolmeen osioon.

Kenttiin oltiin saatu vaihtelua - löytyi periteisien tasoloikkien lisäksi pari autoscrolleria ja jopa Shooteria.

Ensimmäisestä pelistä poiketen, tässä ammutaan pelkästään aseilla, ei voi enää hakata vihuilta nenää poskelle nyrkkien avulla.
Myös seiniä pitkin hyppely on poistettu ja tilalle on tullut hieman hyödytön liukutakli.


Alussa Batmanilla on hieman tehoton tussari käytössään, mutta asetta voi vaihtaa laatikoista löytyvien tavaroiden avulla.
Aseita löytyi neljä erilaista ja aseen vaihto kävi näppärästi ampumalla tavaraa ja sitten nappaamalla haluamansa aseen.
Lähinnä tuli käytettyä Crossbow:ta, sillä kaikki muut olivat vähän nihkeämpiä käyttää.
Huomasin hetken pelailun jälkeen, että jos ampumisnappia pitää pohjassa, asetta saa ladattua. Varsinkin Crossbow:n lataus oli todella hyödyllinen, panokset lentelivät ympäri ruutua.
Tätä pystyi käyttämään vielä loputtomasti, mahtava juttu!

Kuoleman jälkeen joutui palaamaan perus tussariin, mutta onneksi kentät olivat täynnä laatikoita mistä sai taas paremmat aseet käyttöönsä.


Energiamittarin alla on B-mittari. Viholliset pudottivat välillä palleroita jotka nostivat tätä mittaria.
Kun mittarin sai täyteen, muuttui Batmanista kultainen kuolematon supersankari joka myös ampui automaattisesti melkoista panosmäärää.
Toki rotkoon tippuminen tai piikkeihin osuminen vei edelleen hengen laakista, mutta tämän avulla pääsi kivasti joistain kohdista ohi :)
Kuolemattomuus kesti tietyn hetken verran jonka jälkeen Batman muuttui takaisin normaaliksi.

Pelin ainut ongelma oli sen helppous. Ensimmäisen pelin hankaluudet loistivat poissaolollaan.
Ei tämä silleen huono asia ollut, ehkä aavistuksen enemmän haastetta olisi kaivannut kuitenkin :)
Loputtomat continuet ja vielä salasanakin, voi pojat :D


Kentissäkin sai jatkaa siitä osiosta mihin jäi Game Overinkin jälkeen. Poikkeuksena pomot, joutui aina edellisen kentän alkuun jos pomossa meni Game Overin ottamaan.

Pomot olivat pelin helpoin osuus. Osan niistä pääsi vaikka ei edes juurikaan yrittänyt mitään, kuhan vain tykitti menemään.
Tykkäsin uudenlaisesta lähestymisestä energioiden suhteen.
Pomohuoneen hudiin oli muutettu energiat palkeista numeroiksi ja niistä oli hauska seurata, kumpi on lähempänä kuolemaa, vihollinen vai Batman.


Jokerin ensimmäisessä kohtaamisessa oli hieman haastetta, siihen se jäikin pomojen parissa.
Jokeri lenteli aluksella kun Dr. Wily konsanaan ja heitteli kuplia... :D
Aluksi kuplien väistely oli hieman hankala oppia, mutta muutaman yrityksen jälkeen se rupesi jo sujumaan.
Energiaa Jokerilla oli ihan liikaa, taistelu kesti ikuisuuden ja kun oppimisen jälkeen homma oli saman kaavan toistamista, meni se hieman tylsäksi.
Kentän toisesta osiosta ei saanut edes parempia aseita joten perus tussarilla joutui kärvistelemään.


Viimeinen kenttä oli vähän nihkeä, ärsyttäviä tyhjästä ilmestyviä vihollisparvia mitä ei voinut edes tuhota. Helposti unohdin mistä kohdista nämä ilmestyi ja otin osumaa :D
Pari inhottavaa piikkihyppyä oli tähän vielä saatu ja ison spriten kanssa tälläisten hyppyjen tekeminen oli hankalampaa.


Viimeinen Jokeri oli helppo. Ensin täytyi tuhota neljä tykkiä ja ja robotti Jokerin pää. Homma hoitui helposti aseen lataamisen avulla kun panokset kimpoilivat ympäri huonetta.
Tämän jälkeen Jokeri kurkisti robotin uumenista ja samaa settiä sillekin.
Riitti, kun osan sen hyökkäyksistä sai väistettyä ja tykitti latauksilla, niin homma oli nopeasti ohi.


Mahtava peli, helppouden takia pitää vähän rokottaa arvosanaa.
Tykkäsin kyllä ensimmäisen pelin pienemmästä spritestä ja seinähyppelystä mutta hyvä tämäkin oli.


torstai 27. elokuuta 2020

Zombie Nation


Games Beaten: 238/709
Genre: Shoot 'em Up
Goal: Defeat Darc Seed (Stage 5)

Arvosana: 8/10
Vaikeusaste: 4/10

Eletään vuotta 1999 ja Nevadan aavikolle iskeytyi meteorisade.
Kyseessä ei loppupeleissä ollutkaan meteorisade, vaan pahan muukalaisen Darc Seedin hyökkäys.
Voimiensa avulla Darc Seed pystyi ampumaan säteitä jotka muuttivat kansakunnan zombeiksi.
Myös itse Vapaudenpatsas sai kokea elollisen muodon näiden säteiden avulla ja liittyi Darc Seedin joukkoihin.
Säteiden avulla Darc Seed pystyi hallitsemaan vaarallisia aseita, jopa legendaarista samuraimiekkaa, Shuraa.
Kun samurain pää, Kamakubi kuuli miekan joutuneen vääriin käsiin, hän lähti oitis sen perään Yhdysvaltoihin.
Darc Seed joukkoineen on tuhottava, Yhdysvallat pelastettava sekä samuraimiekka saatava takaisin!

Outojen pelien sarja jatkuu :D

Neljän kentän pituinen Shoot 'em Up.
Loputtomia continueja tässä ei ollut, viisi kappaletta mikä on kyllä aika paljon tälläiseen peliin.
Niitä sai kentän läpäisyn jälkeen yhden kappaleen lisää.
Eli conttarit oli periaatteessa elämiä, niitä nyt satuttiin sanomaan continueiksi tässä.

Löytyi kaksi vaikeusastetta, Easy ja Hard. Peli mukavasti ehdotti Easya joten sillä mentiin!

Alussa sai valita mihin neljästä kentästä menee ensin. Toista kertaa ei saa valita vaan peli jatkuu suoraan sitten seuraavasta kentästä pelin loppuun saakka.
Jos jokin neljästä kentästä tuntui hankalammalta kuin muut, kannatti siitä aloittaa.


Kentissä oli kaksi osiota ja pomo. Pois lukien neljäs kenttä, siinä on vain yksi osio ja pomo.
Kuoleman jälkeen peli jatkui aina osion alusta.

Kerta pelihahmo on vain samurain pää, hyökkääminen tapahtuu silmämunia ampumalla ja ammuksia heittämällä suun kautta.

Tästä tuli hieman Rampage -vibat mieleen, sillä rakennukset saavat kunnolla kyytiä ja niistä jää vain pelkät rauniot jäljelle.
Rakennuksia ja maaperää kannattaa tuhota, sillä niistä saa pisteitä ja välillä ulos lentää jokin ukko minkä avulla saa hyökkäystä parannettua.


Pitkästä aikaa pisteiden keräämisestä oli hyötyä, sillä kun tietyn määrän keräsi, sai energiaa takaisin.
Energia ilmoitettiin Kamakubin päillä jotka olivat ruudun vasemmassa alakulmassa.

Aseita kannatti todella päivittää ukkoja keräämällä, sillä maaperä ja viholliset tuhoutuivat paljon nopeammin.
Oikeassa alakulmassa oli mittareita, joista näki millä tasolla aseet on ja miten paljon vielä tarvitsee ukkoja kerätä, jotta ase päivittyy seuraavalle tasolle.

Peli oli muuten oikein miellyttävä, mutta yksi asia hieman ärsytti.
Lähes kaikissa kentissä oli esteitä jotka saivat Kamakubin henkihieveriin kertaosumasta. Ne eivät kuitenkaan tappaneet koskaan laakista, mutta selviytyminen yhden energian voimin luotisadetta vastaan oli melko epätodennäköistä.
Esteet olivat joko sähköä, salamoita tai tehtaan piipusta tulevaa savua.
Näiden ongelma oli, että ne aktivoituivat uudelleen liian nopeasti ja kun peli rullasi automaattisesti eteenpäin, saattoi välillä jäädä asemaan että pakosti rullasi tälläistä estettä päin.
Monesti kävi juuri tällä tavalla kun jäi tappamaan joitain vihollisia.

Kuolema rankaisi niin, että kaikki power upit lähtivät pois ja joutui aloittamaan kaikista huonoimmalla aseella.
Onneksi asepäivitysten kerääminen oli suhteellisen nopeaa, kunhan vaan jaksoi räiskiä maaperää hajalle.

Kentät eivät olleet mitään erityisen hankalia, paitsi jos meni kuolemaan. Täysillä asetehoilla eteneminen oli nopeaa.


Pomot olivat aika helppoja, paitsi toisen kentän pomo.
Ärsyttävä ominaisuus pomoissa oli se, että jostain syystä alapalkkia ei näkynyt lainkaan. Ei ollut hajuakaan paljon esimerkiksi energiaa oli jäljellä.

Ensimmäisenä taisteltiin tuota Vapaudenpatsasta vastaan. Ei mitään erikoista, vähän väisteltiin sen soihdusta tulevaa liekkiä.

Toisena vastassa oli Atlas. Tämä kaveri oli ihan överi tapaus. Se hyppi pitkin huonetta ja heitteli kirveitä.
Kolme kirvestä pystyi olemaan ruudussa kerrallaan ja niihin tai itse Atlakseen osumalla kuoli laakista :D
Taistelu oli kunnon sekamelska.


Kolmantena tuhottiin ydinvoimalaitos. Tämä poikkesi täysin kahdesta edellisestä pomotaistelusta sillä se oli kuin kenttää pelaisi.
Tuhottiin kaikenmaailman tykkejä ja ohjuksia.
Lopuksi täytyi mestan ydin tuhota jonka jälkeen taistelu oli siinä. Huomattavasti helpompi vastus kuin Atlas.

Neljännen kentän pomosta tuli mieleen DOS:n Boa -peli. Siinä kasvatettiin kärmeksen pituutta ja yritettiin olla osumatta omaan kroppaan.
Tässä taistelussa käärmeitä oli neljä ja niiden kroppia piti väistellä. Onneksi kuitenkin kropat kulkivat mukana ettei ne täyttänyt koko ruutua heti.
Vähän oli ihmeissäni, että tässäkö se pomo oli :D

Peli meni läpi hieman hassulla tavalla. Altas oli liian paha vastus joten siirryin treenaamaan kolmatta ja neljättä kenttää ja ajattelin sitten aloittaa Atlaksen kentästä jotta sen saa pois alta ensimmäisenä.
No, kolmas kenttä meni läpi ja putkeen meni sitten neljäskin, ensimmäisellä yrityksellä.
Tässä vaiheessa päätin, että tottakai yritän läpäisyä vaikka vaikein bossi odottaakin viimeisenä.
Ensimmäinen kenttä tässä vaiheessa oli täysi vitsi kun oli power upit täysillä.
Menihän se Atlas läpi, hieman tuurinkin kanssa. Tässä vaiheessa oli vielä muutama continuekin jäljellä.

Tämän jälkeen vastaan tuli suoraan joku makaava alien. No, viimeistä bossia, Darc Seediä vastaanhan tässä jo taisteltiin ilman mitään viimeistä kenttää.
Helppo taistelu, vaikka se ampuikin aika paljon ammuksia.


Ei hullumpi peli ollenkaan, todella outo mutta se oli tässä tapauksessa vaan hyvä juttu :)



tiistai 25. elokuuta 2020

Dr. Chaos


Games Beaten: 237/709
Genre: Action/Adventure
Goal: Defeat Canbarian (Warp Zone 11)

Arvosana: 4/10
Vaikeusaste: 5/10

Oli kulunut kolme kuukautta siitä, kun Michael oli viimeksi kuullut veljestään.
Hän odotti vielä yhden kuukauden kirjettä häneltä, mutta tuloksetta.
Michaelin mietteisiin hiipi epäilys, että veljelle oli käynyt jotain...
Veli on kuuluisa tohtori Ginn Chaos joka on erikoistunut warppi-alueiden tutkimiseen.
Oli selvää, että warppi-alueiden tutkiminen on vaarallista hommaa joten Chaos teki sitä yksin laboratoriossaan etäisessä kylässä.
Tohtori Chaos lähetti joka kuukausi tuloksia tutkimuksistaan Michaelille.
Viimeisimmässä testituloksessa hän oli onnistunut luomaan warppi-alueita.

Michael matkusti Chaoksen labraan ja löysi sieltä tohtorin päiväkirjan.
Siinä sanottiin että "olin tehnyt kauhean virheen, kun tutkin liian kevytkenkäisesti warppi-alueita ja nyt sieltä tulevat hirviöt ovat ottaneet kartanoni haltuunsa.
Olen yrittänyt kehittää koneita, joilla pystyy pysäyttämään hirviöt mutta en tiedä riittääkö aika...
Ainoastaan veljeni Michael pystyy pelastamaan tilanteen."

Michael tajuaa että hänen veljensä on joutunut warppi-alueen nielaisemaksi ja hänen täytyy yrittää etsiä koneita hirviöiden pysäyttämiseksi.
Koneita ei kuitenkaan löydy, sillä hirviöt ovat kuljettaneet ne syvälle warppi-alueiden uumeniin.
Puukko kädessään hän lähtee metsästämään kadonneita koneita ja veljeään...

Olipahan puuduttava peli.

Aluksi luulin nimen perusteella, että Dr. Chaos on joku hullu pahis joka pitää tuhota. Hommahan olikin ihan täysin päinvastoin :D

Pelissä seikkaillaan kartanossa etsien salaisia warppi-alueita joista löytää osia hajonneeseen Laserpyssyyn.
Warppi-alueita on kaiken kaikkiaan 11 kappaletta ja ne eivät ole mitenkään loogisessa järjestyksessä, vaan kartanoa pitää pyöriä ympäriinsä.


Peli on jaettu kolmeen osioon - kartano, kartanon huoneet ja warppi-alueet.

Kartanossa lähinnä mäiskitään rottia ja lepakoita nenään ja mietitään, mihin huoneeseen sitä menisi.

Huoneissa kuvakulma vaihtuu sivuttaisesta Michaelin silmistä kuvattuun.
Ruudulle ilmestyy kursori jonka avulla sitten klikkaillaan erilaisia asioita.
Oikeassa reunassa näkyvät komennot joita vaihtamalla sitten voi kulkea ovista, availla kaappeja yms.
Lyönti -komennolla sai esille piilotettuja tavaroita ja salaisia reittejä.

Salaisien reittien etsiminen oli todella puuduttavaa. Piti lähes joka kohtaa klikkailla siinä toivossa, että salareitti aukeaisi.
Vielä kun huoneen yhden seinän näki kerrallaan ja joutui ruudun reunaa klikkaamalla vaihtaa seinää, meni tässä helposti sekaisin :D
Välillä huoneesta pääsi toiseen huoneeseen. Kaikki näytti niin samalle että ei välillä tiennyt missä sitä oli.

Huoneista löytyi myös aseita, kranaatteja ja energiaa joita pystyi hyödyntämään joko kartanossa tai warppi-alueilla.
Aseet olivatkin oikein hyödyllisiä, sillä heti pelin alussa oleva puukko on aika tehoton lähitaisteluase.


Joskus kaapista tai ovesta hyökkäsi hirviö kimppuun. Taistelua ei kuitenkaan käyty huoneessa vaan siirryttiin automaattisesti kartanonäkymään.
Oviin ei päässyt ennen kuin hirviö oli tapettu. Eipä se kovin hurja homma ollut, edes perus miekalla.

Huoneista pääsi myös warppi-alueisiin.
Tässä kohdassa olin melkoisen tovin jumissa kun en vaan löytänyt warppi-alueita.
Ajattelin että niitä tulee vastaan kun tarpeeksi syvälle kartanon uumeniin sukeltaa, mutta ei kuitenkaan näin ollut.
Olin kolunnut kartanon lähes kokonaan salareittejä myöten mutta warppeja ei vaan löytynyt.

Selvisikin, että warppeihin pääsee Go -komennon avulla kunhan vain klikkaa oikeasta paikasta.
Näitä paikkoja olivat komerot ja ikkunat. Ensin kyseinen kapistus täytyi avata jonka jälkeen sitten pystyi kokeilemaan onko se warppi-alue.
Hommaa hämäsi se, että olin jo joitain näitä kaappeja ja ikkunoita testaillut kyseisellä komennolla ja Michael huusi vain "no way!". Oletin että niiden klikkailu on ajanhukkaa.
Hommaa hämäsi vielä, että jotkin warppi-alueet pääsi suoraan läpi, joitain taas ei. Ei ollut väliä, oliko kyseessä toinen vai viides alue.

Ensimmäisestä warppi-alueesta sai peliä huomattavasti helpottavan tavaran, nimittäin tutkan jonka avulla näki suoraan, missä päin huonetta warppi-alue oli.
Tuo ensimmäinen vaihe ilman tätä aparaattia on niin ärsyttävä että ei minulla ainakaan riittänyt mielenkiinto.
Tämän jälkeen pelin pelaaminen oli jopa ihan siedettävää.

Warppi-alueet olivat kuin ihan eri pelistä, ne sisälsivät tasoloikkaa ja paljon uusien vihollisten lahtaamista. Myös jokaisen lopussa odotti pomo.
Kuten aikaisemmin mainitsin, muutamia näistä ei voinut mennä läpi heti, vaan joutui käymään eka muissa warppi-alueissa jotta sai tarvittavat tavarat kasaan.
Jotkin mestat sisälsivät vettä ja korkeita hyppyjä joita ei vaan voinut ilman apuja selvittää.


Ehdottomasti etenemisen kannalta tärkeimmät tavarat olivat kengät ja kypärä. Kenkien avulla pystyi hyppäämään korkeammalle ja kypärän kanssa happi riitti vesi-osuuksissa.
Muutakin hyödyllistä kamaa warppi-alueilta löytyi kuten panssarin jonka avulla energian menetys väheni ja energiasäiliöitä jotka lisäsivät kokonais energian määrää.

Pomot vartioivat näitä hyödyllisiä tavaroita huoneessaan. Tavaran pystyi kyllä käydä hakemassa taistelun aikana jos vain sai tilaisuuden siihen.
Kun pomo oli päihitetty, siltä sai vielä osan laserpyssyyn.
Pomot eivät olleet mitään kovin kummoisia. Kun oli tarpeeksi kerännyt huoneista panoksia, ne kuolivat melko helposti.
Yhteen pomoon joutui jopa hieman päätäkin käyttämään, sillä sen sai tapettua vain kranaateilla.


Omituinen peli siinä mielessä, että kuoleman jälkeen kaikki kerätyt aseet, energiat ja kranaatit ilmestyvät samoille paikoille huoneisiin.
Joihinkin pomoihin tarvitsi kerätä hieman enemmän energiaa jotta niitä vastaan pärjäisi. Tämä tarkoitti sitä, että huoneita sai koluta kerta toisensa jälkeen uudestaan.
Huoneet näytti niin samalta, että en oppinut muistamaan mistä sai mitäkin joten piti aina kaikki mahdolliset käydä läpi :D

Kun laserpyssyn kaikki osat oli haalittu kasaan, pääsi vikaa pomoa vastaan taistelemaan. Oikeastaan sitä vastaan pystyi käydä ottamassa matsia heti kun oli löytänyt kengät, mutta en usko että sen voittaminen tässä vaiheessa olisi ollut mahdollista.
Se ei ota mistään muusta vahinkoa paitsi puukosta ja laserpyssystä.
Ensimmäinen isku täytyy tehdä puukolla jonka jälkeen laserpyssy aktivoituu jos sen oli saanut kerättyä. Hauska kun laseria ei edes missään vaiheessa vaihdeta, vaan puukko rupeaa ampumaan säteitä :D
Aluksi en edes tajunnut tämän Leo-Leijonan olevan viimeinen pomo, sillä luulin sitä vain ihan perus pomoksi joka pitää vain tuhota puukolla.
Jätin sen suosiolla viimeiseksi kun halusin kerätä ensin paremmat varusteet sitä vastaan, valinta oli oikea :D


Oli kyllä todella omituinen peli.
Hieman nihkeät hitboxit vihollisilla ja tasohyppely oli hankalaa. Lähinnä sen takia, kun hahmon liikkuminen oli kankeahkoa.



perjantai 14. elokuuta 2020

Wheel of Fortune



Games Beaten: 236/709
Genre: Party
Goal: Win a Single Game (Round 4)

Arvosana: 7/10
Vaikeusaste: 4/10

Visailun pariin jälleen! Wheel of Fortune -pelejä NESillä riittää joten hyvä näitäkin on aina silloin tällöin pelailla :D

Aikaisempaan pelaamaani Wheel of Fortuneen verrattuna, tässä piti pelata vain neljä rundia viiden sijaan.
Neljäs rundi oli vielä finaali, missä itsekseen yritetään arvata tehtävää.
Eniten rahaa kolmella kierroksella haalinut pääsi finaaliin.
Vain se kilpailija, kuka arvasi tehtävän oikein, sai siitä rahaa. Muiden masseilla ollut mitään merkitystä.
Oli hyvin tyydyttävää katsella kun hirmupotin kerännyt tietokonepelaaja tippuu täysin nollille :)

En tässä sen paremmin ala sääntöjä kertamaan, sillä ne löytyvät jo tuosta aikaisemmasta Wheel of Fortune -läpäisystä :)
Uskoisin kuitenkin, että aika moni tietää pelin säännöt jo entuudestaan.



Eroa tässä kuitenkin oli tuohon toiseen peliin nähden, sillä kolmas kierros oli joku erikoisempi "speed round".
Kyseisellä kierroksella ei pyöritetä onnenpyörää lainkaan, vaan se pyörähtää kerran automaattisesti.
Se summa mihin pyörä sattuu pysähtymään, on veikattavien konsonanttien arvo.
Eli tässä vuoron perään arvaillaan kirjaimia ja halutessaan voi tehtävän yrittää ratkaista.
Vokaaleista ei rahaa saa, mutta niitä voi halutessaan valita helpottamaan tehtävän arvaamista.
Jos useampi sama kirjain sattuu löytymään, summa kertaantuu.

Tässä oli kyllä taas ihan älyttömiä tehtäviä. Raren pojat pistänyt parastaan :D
Yksi övereimmistä mikä tuli vastaan oli aihe-alueeltaan "henkilö" ja vastaus oli sitten "orthopedic surgeon".
Jollain ihmeen munkilla vein vielä massit tästä tehtävästä, sillä tietokoneet eivät yrittäneet arvata :D
Kirjain tai kaksi tästä taisi puuttua kun rupesin veikkailemaan. Aika älytön tehtävä joka tapauksessa.

Viimeinen finaalitehtävä oli tässä toteutettu niin, että sai valita viisi konsonanttia ja yhden vokaalin.
Sitten sormet ristissä toivoi niiden ilmestyvän tehtävään.
Jokusen sai tätä viimeistä finaalitehtävää yrittää kun olivat niin hankalia :D

Palkinnoksi valitsin tällä kertaa veneen, sillä se näytti ihan Cobra Triangelin menopeliltä!

Hauska peli, mutta hieman hankaluuksia tuotti kasarille jämähtäneet tehtävät.
Empä minä muutenkaan mikään mestari tietovisoissa ole :D

Flying Dragon: The Secret Scroll



Games Beaten: 235/709
Genre: Action/Adventure
Goal: Defeat Dargon (Beat Game Twice)

Arvosana: 7/10
Vaikeusaste: 6/10

Olipa kerran poika nimeltä Ryuhi joka asui mysteerisellä ja tuntemattomalla seudulla Kiinassa.
Ryuhi komennettiin vuoren huipulle jossa hänen viisas opettajansa, Juan odotti häntä.
Juan kertoi, että yhtenä päivänä hänet ryöstettiin ja hänen salaiset käärönsä vietiin.
Onneksi Juan onnistui säilyttämään yhden käärön itsellään joka sisälsi Hiryu-no Ken -liikkeen masteroinnin.
Juan ojensi tämän salaisen käärön Ryihille.
Ryuhi matkaa Juanin kanssa Shorinjiin jossa hän treenaa ahkerasti.
Kuuden vuoden päästä Juan sai haastekirjeen Tusk sotilailta että Ryuhin täytyisi osallistua maailmanturnaukseen.
Tuskit ovat Shorinjin vihollisia ja he haluavat tuhota kaiken siihen liittyvän.
Ryuhi päättäväisesti ottaa haasteen vastaan ja lähtee estämään, että Tusk sotilaista ei tulisi maailmanmestareita.
Selviää, että Tusk sotilaat olivat Juanin ryöstön takana ja nyt hän voi samalla hoitaa kääröt takaisin oikealle omistajalleen.

Kaveri ehdotti ihan randomilla tälläistä peliä. Empä ollut koskaan kuullutkaan tästä.

Vaikka peli onkin kategorisoitu Action/Adventure -luokkaan, kyllä tämä enemmän ihan mätkintäpeli on.

Toki tähänkin on pitänyt laittaa "läpäise peli kahdesti" -läppä :D
Peli ei sinällään ollut kovin pitkä joten ei tämä pahemmin haitannut.

Peli on jaettu kahteen eri tyyliin - mätkintä- ja taisteluosioihin.
Näitä tulee vuorotellen pelin edetessä.

Ensimmäisellä kierroksella on yksi mätkintäosuus enemmän ja se sisältää myös treenauksen taisteluosuuksia varten.
Ihan hyvä että tälläinen koulutus on laitettu peliin sillä taisteluosuuksiin olisi hankala päästä sisään muuten.

Mätkintäosuudet olivat todella helppoja ja lyhyitä.
Ideana näissä oli kerätä neljä taistelusymboolia jotka näkyvät ruudun ylälaidassa ja avain jotta kentän pääsee läpi.
Kerättyjä taistelusymbooleita pystyi hyödyntämään kentän aikana, ne paransivat hyökkäyksiä.
Itse tuli lähinnä vain potkittua vihollisia kumoon ja ainut käyttämäni päivitys oli hyppy.
Kun hyppysymbolin keräsi, hyppäsi hahmo korkeammalle ja pääsi paremmille mestoille keräämään roinaa.


Kentissä oli jonkinlaisia patsaita ja näitä mätkimällä sai tavaroita ilmestymään niistä.
Lähes kaikki olivat hyödyllisiä. Löytyi lisäriä, energiaa ja muita hyödykkeitä.

Taistelusymbolit ja avaimen sai haltuunsa tappamalla pieniä välibosseja.
Nämä bossit ilmestyivät kun oli normi vihollisia hakannut tietyn määrän.
Kenttä looppasi loputtomasti joten kaikki taistelusymbolit sai, kunhan vain pysyi hengissä.
Onneksi patsaisiin ilmestyi osa tavaroista takaisin, kuten energia joten looppaamalla sai pidettyä itsensä pidempään hengissä.


Itse käytin taktiikkaa missä liikuin mahdollisimman vähän ja sain pienellä matkalla välibossit ilmestymään ruudulle.
Jos energiat meinasi käydä vähiin, kiersin kentän uudelleen ja hain täytettä.

Sitten onkin vuorossa taisteluosiot. Tämä on oikeastaan pelin pääpaino ja nämä onkin paljon pidempikestoisia kun perus kentät.
Turnaustyylisesti taistellaan vastustajaa vastaan ja voitosta etenee seuraavaan.
Aluksi taistellaan kolmessa karsintasarjassa ja viimeisenä lähdetään sitten ottamaan mittaa toisistaan maailman turnaukseen.


Taistelu ei ole kuitenkaan ihan perinteistä Street Fighter/Mortal Kombat -settiä vaan enemmänkin reaktiota vaativaa hommaa.
Vastustajan tai oman hahmon päälle ilmestyy punainen pallero jonka mukaan sitten täytyy tehdä ratkaisu.
Jos pallero on oman hahmon päällä, täytyy puolustautua ja vaihtoehtoisesti jos pallura on vastustajan päällä, hyökätä.
Pallero voi olla kolmessa eri kohdassa ja tiettyjä nappeja täytyy painaa, riippuen siitä missä pallero on.

Aluksi tässä meni napit ja sormet sekaisin kun tuli painettua hyökkäysnappeja vaikka pallero olikin oman hahmon päällä :D


Pari vähän erikoisempaakin hyökkäystä on ja jos ne onnistuu tekemään, saa viholliseen hyvin osumaa.
Jos vastustan päälle ilmestyy sininen pallero ja jos siihen onnistuu lyömään, menettää vastustaja enemmän energiaa.
Jos taas vastustajan päälle ilmestyy tähti, saa sen yhdellä iskulla kanveesiin ja matsi päättyy :)
Tähtiä ei ihan noin vain saakaan ilmestymään, vaan pitää hieman kikkailla ja taktikoida.
Välillä täytyi olla lyömättä ja odottaa tähden ilmestymistä.

Taistelussa on vielä yksi lisäkohta jotta se ei olisi liian simppeliä!
Ruudun yläreunassa on KO -mittari. Tämä mittari nousee ja laskee sen mukaan, miten onnistuu tekemään osumia tai ottaa niitä vastaan.
Jotta mittarin saa täyteen, täytyy onnistua tekemään monta onnistunutta osumaa putkeen ilman että omaan hahmoon osuu kertaakaan.
Onneksi mittarista lähtee vain muutama palkki pois vaikka ottaisikin osumaa, joten sen uudelleen täyttäminen on suhteellisen helppoa.
Kun palkin onnistuu täyttämään, tulee äänimerkki ja pystyy tekemään jonkin erikoisliikkeistä.
Erikoisliikkeitä on kahdeksan kappaletta, mutta ei tullut käytettyä kuin yhtä ja parasta liikettä, Hiryu-no Keniä.
Ukko hyppää korkealle ja potkaisee vastustajaa kunnon voimakkaalla kierrepotkulla ja tästä lähti mukava siivu energiaa pois.
Liikkeen osuminen oli välillä vähän oma taiteenlajinsa, riippui ihan vastustajan käyttäytymisestä.

Kontrollit tässä taisteluosiossa olivat välillä jotenkin todella kankeat. Vaikka kuinka painoi oikeita nappeja, hahmo ei tehnyt haluttua liikettä.
Jostain syystä eniten tätä tapahtui kun pallero oli vastustajan alakropassa.
Hyppiminenkin kangersi aika-ajoin, joskus ei vaan millään lähtenyt hyppy ja nappeja joutui rämpyttämään :D

Taistelun aikana lenteli taikavettä purkeissa jota keräämällä sai lisää energiaa. Hahmo ei käyttänyt näitä automaattisesti vaan ne jäivät jemmaan vähän kuin Mega Manin E-tankit.
Kymmenen kappaletta pystyi maksimissaan olemaan ja ne täyttivät pienen siivun energiaa. Erittäin hyödyllisiä hankalimmissa matseissa.
Mutta ainut mikä vitutti tämän homman kanssa, oli että näiden hitboxit oli kustu totaalisesti. Joinain kertoina vaikka kuinka hyppäsi purkkia kohti, ei hahmo kerännyt sitä. Todella ärsyttävää.

Seuraavaksi päästäänkin pelin läpäisyn kannalta tärkeään osioon, salaisien kääröjen keräämiseen ja Tusk sotilaiden tuhoamiseen.
Pelissä Juan, Ryuhin opettaja antaa vinkkejä, että viisi salaista kääröä täytyisi löytää ja Tusk sotilaat pitävät niitä hallussaan.
Tusk sotilaat ovat naamioituneet taisteluosioissa nähtävien taistelijoiden joukkoon. Niiden todelliset muodot täytyy saada esille ja tuhota Tusk sotilaat, jotta salaisen käärön saisi itselleen.
Kääröt sisältävät Riuhin liikkeitä ja kestävyyttä parantavia voimia.


Aluksihan tämä homma meni ihan reisille, sillä keräilin vain kääröjä mitä sattui vastaan tulemaan. Pääsin turnauksen pääpahista, Dargonia vastaan ottelemaan, mutta se osoittautui ihan mahdottomaksi.
Hiffasin sitten, että täytyy kerätä kaikki salaiset kääröt jotta pystyisi antamaan Dargonille nenään. Heikolla valmistautumisella sitä vastaan ei voinut tehdä edes KO -erikoisliikettä.

Kolme kääröä viidestä oli helppo saada. Juan neuvoo ketkä vastustajat ovat Tusk sotilaita ja hän kertoo vielä kuinka Tusk sotilas muutetaan omaan muotoonsa.
Hommahan menee niin, että aluksi piestään perus Perttiä ja sitä vastaan sitten täytyi tehdä tiettyjä liikkeitä jotta se muuttuisi Tusk sotilaaksi.
Ensimmäinen Tusk sotilas oli helppo muuttaa, riitti vain kun pieksi ihmismuodon jonka jälkeen toinen taistelu alkoi. Tusk sotilaat on aika pahoja, ne osaa ampua ja tekevät paljon Hiryu-no Ken -liikettä josta otti paljon damagea.
Toinen ei ollutkaan enää ihan niin yksinkertainen. Juan neuvoi, että vastustajaa ei saanut hakata, vaan odottaa jotta sen päähän ilmestyy tähti ja sen jälkeen yhdellä iskulla muuttaa Tusk sotilas.
Sitten hypätäänkin neljänteen, tämänkin Juan neuvoo ja muutos tehdään niin, että taistelu pitää lopettaa Hiryu-No Ken -liikkeeseen. Ei mitään rakettitiedettä.

Mutta, sitten alkaakin pelin kryptisin osuus. Jostain syystä Juan ei kerro, miten kolmas ja viides Tusk sotilas muutetaan vaan ne pitää keksiä itse.
Ei tässä mitään ongelmaa olisi ollut, mutta ratkaisut olivat niin kryptisiä että en olisi millään keksinyt itse.
Kolmannen kohdalla pitää ottaa iskuja vastaan ja odottaa kunnes se tekee todella harvinaisen liikkeen missä vastustaja ottaa hahmosta kiinni. Tästä pitää rimpuilla irti ja vastustaja muuttuu Tusk sotilaaksi.
Rasittavaa kun piti vain paikallaan pojottaa ja toivoa, että oikea isku tulee.
Viides ei ole ihan näin krypitinen, mutta en tätäkään olisi keksinyt. Vastustaja piti heittää pari kertaa ja sen jälkeen tehdä alaspäin potku. Jos liikkeet teki jossain muussa järjestyksessä, homma ei toiminut.

Pakko antaa tästä systeemistä miinusta. Ehkä nämä olisi saanut jollain ihmeen tuurilla tehtyä, mutta ei varmaan toista kertaa olisi onnistunut kopioimaan.
No kuitenkin kun kaikki kääröt ovat hallussa, Dargonin hakkaaminen oli paljon helpompaa ja onnistuinkin voittamaan sen. Mutta tietysti Dargon olikin vain huijausta ja sinun täytyy pelata koko peli uudelleen jotta pääset oikean kimppuun, ihanaa!

Ennen kuin siirrytään pelin toiselle kierrokselle, täytyy mainita pelin uskomattoman typerästä salasanasysteemistä.
Salasanan voi ottaa missä vaiheessa peliä hyvänsä, mutta sen voi tehdä vain kerran :D
Aluksi otin salasanan turnaukseen ja tietysti ilman salaisia kääröjä. Ei kun alusta vaan.
Salasana ruutukin oli hankala tulkita. Siinä oli kaksi vaihtoehtoa - "use now" ja "use later".
Ainakin tälleen kun itse ajattelen, niin luulisi että "use now" olisi se kohta, mikä antaa salasanan. Mutta ei, salasana tulee "use later" -kohdasta ja toisesta peli vain jatkuu :D

Toisella kierroksella en sitten heti päättänyt tehdä Game Overia ja ottaa salasanaa. Tämä oli iso virhe.
Juan kertoo, että neljä kristallipalloa on saatava vielä kääröjen lisäksi haltuun, jotta oikean Dargonin voi kohdata.
No, menin sitten ensimmäisen mätkintäosion perusrutiinilla ja tämän jälkeen sitten etenin ihan normaalisti kunnes tuli toinen mätkintäosio.
Huomasin, että kristallipallot on piilotettu näihin kenttiin. Mahtavaa, takaisin päin ei enää pääse hakemaan kristallia vaan on peli aloitettava täysin alusta :D
Kenttien jälkeen tulee vielä jokin taulukko, missä näkee kaikki läpäistyt kentät, kerätyt kääröt ja sitten nämä kristallipallot. Viimeistään tässä vaiheessa mieli meni harmaaksi kun kristallipallo menikin toiseen slottiin.
Olisimpa ottanut sen salasanan...


Toinen kierros ei mielestäni eronnut oikein mitenkään ensimmäisestä paitsi noiden kristallien osalta.
Salaiset kääröt sai samoilta tyypeiltä samoilla kikoilla.
Ehkä Dargon oli aavistuksen hankalampi ja se teki enemmän damagea, mutta that's it.


Tämä oli joka tapauksessa ihan hauska peli. Tykkäsin tuosta erilaisesta taistelusysteemistä :)



sunnuntai 9. elokuuta 2020

Metroid


Games Beaten: 234/709
Genre: Action/Adventure
Goal: Defeat Mother Brain and Escape Planet Zebes

Arvosana: 5/10
Vaikeusaste: 6/10

Vuonna 2000 monien planeettojen edustajat perustivat kongressin nimeltään Galaktinen liittovaltio.
Tämä oli suuri menestys sillä monien kulttuurien ja sivilisaatioiden sekoittaminen johti tuhansiin tähtienvälisiin liittoihin planeettojen välillä.
Kuitenkin myös avaruuspiraatit kiinnostuivat tästä toiminnasta ja hyökkäsivät aluksiin.
Liittovaltion toimisto perusti poliisijoukot avuksi tähän tukalaan tilanteeseen, mutta piraattien hyökkäykset olivat liian voimakkaita ja heitä ei ollut kovin helppoa jäljittää loputtomasta avaruudesta...
Oli kuitenkin olemassa vielä yksi oljenkorsi. Liittovaltion toimisto ja poliisi pyysi apuun vahvoja sotureita joita kutsuttiin "avaruus metsästäjiksi". He tekivät suuren tilin napatessaan piraatit.

Nyt vuonna 20X5 asiat ovat muuttuneet ja jotain kamalaa on tapahtunut. Avaruuspiraatit ovat hyökänneet avaruusalukseen joka tutki tuntematonta elämänmuotoa mikä löytyi planeetalta SR388.
Tämä elämänmuoto on horrostilassa, mutta se pystyy aktivoitumaan ja lisääntymään jos siihen kohdistetaan beta -säteitä 24 tunnin ajan.
Liittovaltio nimesi tämän elämänmuodon Metroidiksi ja oli kuljettamassa sitä maapallolle, kun piraatit varastivat sen itselleen.
Jos piraatit saavat Metroidit lisääntymään, pystyvät he niiden avulla tuhoamaan koko sivilisaation.
Pitkien etsintöjen jälkeen poliisi viimein löysi piraattien päämajan. Se sijaitsi planeetta Zebesillä.
Poliisi yritti hyökätä planeetalle, mutta piraattien puolustus oli liian vahva ja he joutuivat perääntymään.
Piraatit olivat päässeet hyvään alkuun Metroidien lisääntymisen kanssa.
Poliisilla oli jälleen vain yksi mahdollisuus, kutsua paikalle avaruus metsästäjä joka hoitelisi Metroidit ja piraattien johtajan, Mother Brainin pois päiviltä.
Samus Aran valittiin tähän vaaralliseen tehtävään koska hänellä on mittava ansioluettelo erilaisista vaativista tehtävistä.
Samus laskeutuu Zebesin pinnalle ja lähtee suorittamaan tehtäväänsä...

Pitkään välttelemäni peli on nyt viimein läpäisty.

Tämän kanssa on ihan sama tarina kuin NESin Zeldojen kanssa, ensikosketukseni sarjaan tapahtui vasta Super Nintendon myötä.
Oli sitten todella vaikea päästä tähän sisälle kun peli näytti ja kuulosti melko ankealle.

Homma menee pähkinänkuoressa niin, että kaksi minibossia täytyy käydä tuhoamassa jotta silta rakentuu ja pääsee etenemään viimeiselle alueelle.
Siellä odottaa sitten kasa Metroideja ja Mother Brain jotka pitää hoidella pois päiviltä.

Pelissä saa liikkua suhteellisen vapaasti eri puolilla planeettaa. Toki joitain rajoitteita on, mutta melko pitkälle pääsee vähäiselläkin arsenaalilla.

Samuksen puvun päivitykset eivät tässä ensimmäisessä osassa ole vielä kovin laajoja, mutta useita jo vakioksikin tulleita päivityksiä löytyy.


Missile Rocket

Ohjuksia on piilotettu ympäri planeettaa ja jokaisesta kerätystä päivityksestä saa kokonaismäärään viisi lisää.
Lähinnä ohjuksilla avataan punaisia ovia ja tuhotaan kestävimpiä vihollisia.

Maru Mari & Bomb

Kun ensin löytää pukuun toiminnon, että Samus voi muuttua pieneksi palloksi ja mennä ahtaista paikoista, löytyy tähän muotoon vielä pommipäivitys.
Pommeja pystyy laittamaan loputtomasti ja niillä pystyy tuhoamaan vihollisia ja tiettyjä palikoita.

Energy Tank

Erittäin hyödyllisiä kapistuksia. Aluksi pelissä on vain 99 energiaa, mutta lisäenergioita keräämällä saa kokonaisenergiaa nostettua 100 pisteellä.

High Jump

Samus hyppää näiden avulla paljon korkeammalle, paikkoihin joihin ei normaalilla hypyllä yllä.

Screw Attack

Legendaarinen liike joka aktivoituu viistoon hypätessä. Samuksen ympärille tulee jonkinlainen voimakenttä ja se tuhoaa viholliset jotka tulevat tielle.

Varia Suit

Tässä ensimmäisessä pelissä on vain yksi pukupäivitys. Se parantaa puolustusta ja näin ollen vihollisista ottaa vähemmän osumaa.

Long Beam, Ice Beam & Wave Beam

Kolme erilaista asepäivitystä löytyy. Long Beamilla pystyy ampumaan ruudun päästä päähän Ice Beamilla voi jäädyttää viholliset paikalleen. Niitä pystyy käyttämään sitten alustoina jotta pääsee tiettyihin paikkoihin.
Wave Beam muuttaa ammusten kulun nimensä mukaisesti aaltomaiseksi. Tätä en edes itse löytänyt kun planeettaa tutkin.
Kyllähän kun planeettaa lähti tutkimaan, tuli taas muistot mieleen kuinka yksitoikkoinen tämä peli olikaan.
Paikat näyttävät samalle ja ei oikein muistanut mistä tuli tai missä ei ollut vielä käynyt.

Aluksi peli eteni ihan mukavasti kun selkeästi näki mihin pääsee minkäkin päivityksen avulla.
Mutta tulihan se seinä sitten vastaan.

Pelissä on vielä todella ikävä ominaisuus joka vaikeuttaa paikkojen tutkimista; nimittäin kuoleman jälkeen energiaa on vain 30 yksikköä. 
Ihmettelen vain, että miksi ei oltu suoraan laitettu edes pelin alun maksimienergioita eli 99 yksikköä?
Viholliset tekevät vielä yllättävän paljon vahinkoa varsinkin jos ei ole löytänyt Varia Suitia :(

Todella rasittavaa kun meni väärälle alueelle missä oli liian kestäviä vihollisia, kuoli siellä ja joutui etsimään paikan missä grindata energiaa.
Vielä kun oli täydet kuusi lisäenergiaa, täysiin energioihin grindatessa saattoi mennä 10-15min :D

Tähän ominaisuuteen meni aika nopeasti hermo ja kaivoin kartan esille. Typerää että pelissä ei ole mitään sisäistä karttaa tai edes paperista versiota.
Hieman karttaa silmäillessäni huomasin, että ihan väärässä paikassa olin pyörinyt ja vielä täysin hyödyttömässä. Peli opasti kyseiseen paikkaan pienillä vinkeillä, mutta olisi ensin täytynyt muualta käydä hakemassa lisää päivityksiä.

Pelin etenemisen kannalta tärkeät päivitykset oli sitten piilotettu todella hyvin. Piti etsiä seinistä kohtia mitä sai rikottua. Tätä samaa oli kyllä Super Metroidissakin, mutta siinä oli helpottavia tekijöitä tutkimista varten kuten röntgen-näkö.
Mulla ei riitä mielenkiinto ampua tai pommittaa jokaista palikkaa ruudulla jotta löytää salaisen reitin.
Toki tässä oli vielä feikki laavaa jonka läpi pääsi putoamaan ja vielä oikealle reitille :D

Muutamat päivitykset kartan avulla haltuun ja ei kun etsimään ensimmäistä minibossia, Kraidia. Matkan varrelta löytyi mukavasti ohjuspäivityksiä ja energiatankkeja.
Aluksi kun menin Kraidin alueelle, viholliset olivat todella pahoja ja sai varpaillaan edetä.
Ovelana kävin hakemassa Varia Suitin kun tänne seuraavan kerran tulin niin meno helpottui huomattavasti.

Itse Kraid oli helppo vastus. Sen ammukset pystyi näppärästi jäädyttämään Ice Beamin avulla ja ohjuksilla sitten viimeisteli homman.
Sitten vielä piti Ridley käydä metsästämässä. Ridleyn mesta olikin hieman pahempi paikka. Kestäviä vihollisia ja turhia reittejä mitkä ei johda mihinkään.
Myös tämän mestan laava oli pahempaa, söi nopeammin energian loppuun jos sinne erehtyi tippumaan.
Ridley oli Kraidin tapaan todella helppo kun oli kerännyt tarpeeksi arsenaalia. Ammusten jäädytys toimi tässäkin hyvin.
Taistelun jälkeen sai vielä kivasti yhden energiatankin!
Energiatankit olivat siinäkin mielessä hyödyllisiä, että ne täytti energiat suoraan ja grindaamiselta välttyi :)
Nyt kun välipomot oli tuhottu, pääsikin etenemään viimeiseen alueeseen. Tämä oli harvinaisen kuumottava mesta.
Paikka kuhisee vaarallisia Metroideja jotka ovat nopeita ja arvaamattomia.
Tiesin miten Metroideja käsitellään SNESin version ansiosta ja homman kanssa ei ollut suurempia ongelmia.
Metroidit hoidellaan ensin jäädyttämällä ne ja sen jälkeen niihin täytyy vielä tykittää viisi ohjusta.
Yhden virheliikkeen tein sitten mestan loppupuolella ja Metroid pääsi hyökkäämään kimppuuni.
Kaikkeni yritin, mutta ei vaan päässyt karkuun ja Metroid imi kaikki energiani tyhjiin.
Muistelisin, että Super Metroidissa pääsi karkuun, jos jäi örvelön kynsiin.

Hajotti suunnattomasti, sillä jälleen PÄÄSI aloittamaan 30:n energiayksikön voimin!
En kyllä tajua, että miksi tuota määrää ei voinut edes nostaa kun sai kerättyä energiatankkeja?
No, ei kun grindaamaan energiat täyteen puuduttavalla 15min sessiolla...

Onneksi toisella yrityksellä pääsin tästä Metroid kohdasta ohi, ettei uudelleen tarvinnut grindailla.
Muutaman kerran oli kyllä todella lähellä, ettei Metroid napannut taas syleilyynsä, todella äkkinäisiä liikkeitä ne tässä teki.

Viimeinen pomo ja sen alue oli lähes identtinen Super Metroidin kanssa, joten se meni suhteellisen mutkattomasti läpi.
Ohjuksia tässäkin sai olla aikamoinen kasa, sillä aluksi piti ampua niiden avulla seinät rikki ja vielä lopuksi tuhota itse Mother Brain.
Mother Brainin jälkeen alkaa hälytys soimaan ja pitää tietyssä ajassa päästä planeetalta pois, ennen kuin se räjähtää.
Aikaraja on todella löysä, mutta se on vain hyvä asia.
Palikat joita pitkin paetaan, ovat todella pieniä ja niistä hyppää helposti ohi. Jos huonolla tuurilla putoaa lähes alas asti, kerkeää vielä yrittää uudelleen.

Olen tyytyväinen, että tämä on nyt ohi. Mielipiteeni hieman parantui pelin suhteen, mutta ei tämä silti niin paljoa maistunut, että pelaisi joskus uudelleen.
Ankeus ja mestojen samannäköisyys oli ärsyttävää. Toki, kun kyseessä on Metroid -peli, täytyy sen olla hieman ankeahko, mutta taustat olisi huutanut jotain muuta kuin pelkkää mustaa.
Selityshän tähän löytyy julkaisuvuodesta, jos peli olisi ilmestynyt vaikka neljä vuotta myöhemmin, olisi se varmasti ollut paljon parempi.
Hieman viimeistelemätönkin tämä oli. Välillä grafiikat ja äänet bugasivat, viholliset tekivät ruutujen välisissä siirtymissä vahinkoa vaikka itse ei voinut liikkua.
Viholliset olivat selkeästi toteutettu Global Timerin avulla, eli ne rullaavat huoneessa vaikka Samus ei olisikaan siellä. 
Tämä aiheutti sen, että välillä kun astui ovesta sisään huoneeseen, sai heti iskun viholliselta :D

Tykkään kyllä katsella tästä pelistä Speedruneja, ne ovat ihan viihdyttäviä varsinkin pelin viimeistelemättömyyden vuoksi. Hyviä glitchejä pystyy runaajat tekemään :)