Games Beaten: 52/709
Genre: Platform
Goal: Beat Jaffar (Level 13)
Arvosana: 6/10
Vaikeusaste: 7/10
Vaikeusaste: 7/10
Aluksi olin hyvin skeptinen tämän suhteen. Karuhko ulkoasu ja tönköt kontrollit eivät houkuttaneet.Mutta mutta, tämähän oli loppupeleissä ihan hyvä peli! Hieman vei aikaa tottua tuohon tönkköisyyteen mutta kun sitten viimein sen oppi niin rupesi sujumaan.
Tapahtumat sijoittuvat muinaiseen Persiaan. Sulttaani on ulkomailla sotimassa, sillä aikaa hänen visiirinsä, Jaffar tarttuu valtaan. Ainoa este valtaistuimelle pääsemiseksi on Sulttaanin tytär.
Jaffar vangitsee tyttären torniinsa ja pakottaa hänet vaimokseen. Jos tytär ei suostu, hän kuolee 60 minuutin kuluessa.
Pelin nimetön päähenkilö johon tytär on rakastunut, on heitetty palatsin alimpiin tyrmiin. Pelastaakseen tyttären, täytyy sankarin löytää tiensä pois tyrmästä ja löytää Jaffar ennen kuin on liian myöhäistä.
Jännä peli-idea kyllä! Alkuperäisessä PC-versiossa ei ollut salasanaa vaan koko homma piti pelata peläten 60min aikarajaa. Tätä NES-versiota oltiin helpotettu salasanan avulla.
Tässä kannattikin tehdä niin, että pelasi kentän mahdollisimman hyvin ja otti sitten salasanan talteen. Näin ainakin välttyi ajan loppumiselta pelin loppupuolella.
Aikaraja oli itselle melkoisen tiukka. En oikein uskaltanut löysäillä missään välissä kun ei tiennyt miten hankalia ja pitkiä kenttiä on tulossa.
Kaksitoista kenttää joiden pituus vaihteli radikaalisti. Loppupään kentät olivat todella lyhyitä, juurikin tuon aikarajan takia.
Pelissä liikutaan eri tekniikoiden avulla. Piikkien yli hiivitään, pystyy kipuamaan alas ja ylöspäin tasoja pitkin, voi hypätä pitkän hypyn ottaen reunasta kiinni ynnä muuta.
Muutamat kohdat oli kyllä ihan liian framen tarkkoja omaan makuuni. Parin kentän hypyssä meni julmetusti aikaa kun ne olivat niin tarkkoja, huh huh.
Välillä tuntui että joitain hyppyjä pysty edes tekemään mutta kun juuri oikeasta kohdasta ponnisti, ne onnistuivat.
Vihollisten tappamista en koskaan oppinut, taistelut meni yleensä aika säkällä. Jaffarin taistelu ei eronnut millään tavalla normi vihollisen kanssa miekkailusta. Yhtä helposti tai vaikeasti se meni, riippui ihan miten hyvä tuuri sattui käymään :D
Musiikeista myös miinusta, yksi biisi joka ei kyllä kummoinen tekele ollut sekään. Välillä teki mieli pistää peli äänettömälle, mutta kestin kuitenkin kuunnella tuota rallatusta :D
Tapahtumat sijoittuvat muinaiseen Persiaan. Sulttaani on ulkomailla sotimassa, sillä aikaa hänen visiirinsä, Jaffar tarttuu valtaan. Ainoa este valtaistuimelle pääsemiseksi on Sulttaanin tytär.
Jaffar vangitsee tyttären torniinsa ja pakottaa hänet vaimokseen. Jos tytär ei suostu, hän kuolee 60 minuutin kuluessa.
Pelin nimetön päähenkilö johon tytär on rakastunut, on heitetty palatsin alimpiin tyrmiin. Pelastaakseen tyttären, täytyy sankarin löytää tiensä pois tyrmästä ja löytää Jaffar ennen kuin on liian myöhäistä.
Jännä peli-idea kyllä! Alkuperäisessä PC-versiossa ei ollut salasanaa vaan koko homma piti pelata peläten 60min aikarajaa. Tätä NES-versiota oltiin helpotettu salasanan avulla.
Tässä kannattikin tehdä niin, että pelasi kentän mahdollisimman hyvin ja otti sitten salasanan talteen. Näin ainakin välttyi ajan loppumiselta pelin loppupuolella.
Aikaraja oli itselle melkoisen tiukka. En oikein uskaltanut löysäillä missään välissä kun ei tiennyt miten hankalia ja pitkiä kenttiä on tulossa.
Kaksitoista kenttää joiden pituus vaihteli radikaalisti. Loppupään kentät olivat todella lyhyitä, juurikin tuon aikarajan takia.
Pelissä liikutaan eri tekniikoiden avulla. Piikkien yli hiivitään, pystyy kipuamaan alas ja ylöspäin tasoja pitkin, voi hypätä pitkän hypyn ottaen reunasta kiinni ynnä muuta.
Muutamat kohdat oli kyllä ihan liian framen tarkkoja omaan makuuni. Parin kentän hypyssä meni julmetusti aikaa kun ne olivat niin tarkkoja, huh huh.
Välillä tuntui että joitain hyppyjä pysty edes tekemään mutta kun juuri oikeasta kohdasta ponnisti, ne onnistuivat.
Vihollisten tappamista en koskaan oppinut, taistelut meni yleensä aika säkällä. Jaffarin taistelu ei eronnut millään tavalla normi vihollisen kanssa miekkailusta. Yhtä helposti tai vaikeasti se meni, riippui ihan miten hyvä tuuri sattui käymään :D
Musiikeista myös miinusta, yksi biisi joka ei kyllä kummoinen tekele ollut sekään. Välillä teki mieli pistää peli äänettömälle, mutta kestin kuitenkin kuunnella tuota rallatusta :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti