Genre: Platform
Goal: Crush the t-101 (Stage 6)
Arvosana: 4/10
Vaikeusaste: 6/10
Sinä olet Kyle Reese, aikamatkaaja ja urbaani kommando. Tehtävänäsi on matkustaa painajaismaisesta tulevaisuudesta vuoteen 1984 ja estää Terminaattoria tappamasta Sarah Connoria.
Sarah ei vielä tiedosta, että hänestä tulee John Connorin äiti. Tämä mies tulee pelastamaan maailman sukupuutolta.
Pysäytä Terminaattori keinolla millä hyvänsä tai muuten ihmiskunta on tuhoon tuomittu ja koneet hallitsevat maailmaa.
AVGN -pelailut jatkuu ja tällä kertaa onkin todellisen herkkupelin vuoro. Tämän pelin valitsemista pohdiskelin mielessäni, mutta en kuitenkaan vielä rohjennut ottaa läpäisylistalleni.
Taannoisissa illanistujaisissa pyysin erästä tuttavaani valitsemaan minulle jonkun pelin listalta ja hänen valintansa osui tähän loistoyksilöön. Enää ei voinut pelin aloitusta viivästyttää ja oli lähdettävä Terminatorin perään!
Vaikka tämän pelin kohdalla olikin pahat ennakkoluulot, ei tämä sitten loppupeleissä niin hirvittävä ollutkaan vaikka syitä onkin reilusti. Grafiikat ovat kamalat, kontrollit hirveät ja musiikit edustavat heikkoa ellei jopa heikointa antia mitä tällä konsolilla ollaan nähty.
Kuitenkaan jostain ihmeen syystä tämän pelaaminen ei tuntunut liialliselta pakkopullalta. Olihan tässä todella typerää pelisuunnittelua ja kryptisiä juttuja, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä.
Kenttiä löytyy kuusi kappaletta ja niiden välillä on paljonkin eroavaisuuksia. Alussa lähdetään liikenteeseen kahden lisärin voimin ja pisteitä keräämällä niitä saa lisää. Jostain syystä maksimi on rajoitettu kuuteen kappaleeseen.
Kun ensimmäinen kenttä avautuu kaikessa "komeudessaan" ruutuun, korvakäytäviin kantautuu äärimmäisen ankea biisi ja rumahkot grafiikat piirtyvät verkkokalvoille. Pienen hetken Kyle Reeseä liikuttaessaan huomaa miten kankeaa se onkaan - ihan kuin ohjastaisi jotain vanhaa pappaa.
Kyle osaa hypätä kahdella eri tavalla; suoraan ylöspäin tai eteenpäin. Hyppääminen suoraan ylöspäin antaa pientä lisäkorkeutta hypylle, mutta se toimii jäätävällä viiveellä. Kyle menee aluksi "kyykkypaska" -asentoon ennen kuin loikkaa ilmaan josta johtuen hyppy on todella hidastempoinen.
Tämä aiheutti välillä tilanteita kun ei kerinnyt tarpeeksi nopeasti hypätä karkuun. Eteenpäin hyppiminen on oikeastaan ihan jees, Kyle liikkuu rennosti ja ketterästi, aivan kuin pelaisi jotain eri peliä. Tätä tulikin käytettyä huomattavasti enemmän ja käytin kyykkyhyppyä vain ihan pakollisissa kohdissa.
Pelissä pääsee myös paukuttelemaan pyssyllä, mutta senkin suunnittelu on jäänyt puolitiehen. Tähän on selkeästi haettu jotain hienoa ja uutta näkökulmaa, mutta ei ihan nappiin mennyt. Kun Kyle vetää aseen esiin, hän menee korkeaan polviasentoon. Nyt ampumiskulmaa voi halutessaan vaihtaa kolmeen eri suuntaan. Ampuminen tapahtuu vain paikaltaan ja jos kohteeseen ei osu, joutuu hieman muuttamaan seisomiskohtaa.
Tämä on ainut tapa miten aseella voi ampua ja ei puhettakaan, että hypätessä voisi aseella sohia menemään. Eipä tästä ampumisesta kannata sen enempää murehtia, sillä ensimmäinen kenttä on ainut missä sitä voi tehdä. Muissa kentissä luotetaan nyrkkeihin ja potkuihin.
Ensimmäinen kenttä otti aikansa lähinnä näiden hirveiden kontrollien vuoksi. Kenttä on myös aika pitkä jos vertaa pelin loppupäähän. Henki tässä lähti todella herkästi ja heti alusta lähtien aloin käyttämään AVGN:n videolla näkyvää lisärikikkaa hyödykseni.
Ensimmäisen kentän puolessa välissä on kohta, missä voi vaan seisoa paikallaan ampumassa ja viholliset kävelevät suoraan luotisateeseen. Kun kerää 50 000 pistettä, saa lisärin. Ampuminen tapahtuu automaattisesti kun vain painaa A-nappia pohjassa. Vihollisia spawnaa loputtomasti ruudun reunasta joten herkkuasetelma on valmis.
En kuitenkaan jumittanut A-nappia pohjaan jakoavaimella AVGN -tyyliin, vaan laitoin yksinkertaisesti riittävän painon napin päälle. Tällä kertaa painoksi valikoitui tietokoneen näppäimistön rannetuki. Harmi kun tässä ei saa kun tuon kuusi lisäriä, sillä tällä taktiikalla olisi ollut erittäin kivutonta farmata jäätävä kasa lisäreitä :D
Noin kymmenen minuuttia meni saada nuo kuusi lisäriä farmattua. Koska automaattisen farmauksen katseleminen erittäin puuduttavaa, tein sen aikana kaikenlaista mm. viikkasin pyykit kaappiin, kirjottelin kavereiden kanssa ja katselin Youtubea. Facebookkia ja Instagramia tuli myös selailtua.
Tälläisinä hetkinä miettii, mihin hullutuksiin sitä on tullut lähdettyä mukaan. Tämä oli jokaisen läpäisy-yrityksen aikainen mantra mikä oli vaan käytävä läpi. Vaikka olisi ollut miten uuvuksissa edellisestä yrityksestä, täytyi jaksaa pelata ensimmäinen kenttä puoleen väliin jotta sai tuon 10min tauon.
Joka tapauksessa kuuden lisärin voimalla pääsi huomattavasti pidemmälle pelin uumeniin. Lisäreitä todellakin tarvitsi, sillä pelissä on muutama kohta mitä on vaan lähes mahdoton päästä menettämättä elämää.
Yksi tälläinen kohta on jo heti ensimmäisessä kentässä melkein heti tuon farmauskohdan jälkeen. Pelityyli muuttuu tyystin ja nyt ollaankin jonkin auton kyydissä tykittämässä jonkinnäköistä lentävää alusta. Aluksen tuhoaminen on täysin RNG:stä kiinni ja välillä hieman huonomman tuurin saattelemana henki lähti livakkaan. Aluksen jälkeen tulee vielä iso robotti joka täytyy tuhota ns. samaan rahaan.
Jos aluksesta oli jollain ilveellä selvinnytkin kuolematta, tämä robotti viimeistään korjasi elon tieltä. Tässä vaiheessa peliä lisärin menettäminen ei ollut mikään maailman pahin asia, sillä vihollisia tuhotessa sai lisää pisteitä jotka antoivat sitten uuden lisärin menetetyn tilalle.
Vedin tämän lisärihomman erittäin kovalle tasolle, sillä vaikka olinkin kerännyt kuusi lisäriä talteen, jäin ampumaan vihollisia vielä hetkeksi. Tiesin, että tulen kuolemaan joka kerta tuossa ajelukohdassa niin saan nopeammin uuden lisärin kun on valmiiksi pisteet lähellä 50 000 rajaa.
Ensimmäisen kentän lopussa odottaa vielä erittäin tiukkaa tasoloikkaa todella pienien tasojen muodossa. Näille tasoille hyppääminen on älytöntä touhua, sillä Kylen hitbox on aivan järkyttävä. Tietysti näitä pieniä tasoja täytyy olla rotkojen yllä jotta varmasti henki lähtisi.
Pitkään siinä meni, mutta viimein oppi mihin kohtaan sprite täytyy asettaa jotta se laskeutuu turvallisesti tasolle.
Kun ensimmäinen kenttä on suoritettu, peli helpottuu huomattavasti ainakin muutaman kentän ajaksi. Jos muutamaa hieman kryptistä juttua ei lasketa, peli eteni sulavasti loppua kohden. Yllä mainitsinkin, että ensimmäisen kentän jälkeen ase riisutaan pois ja vihollisia joutuu mukiloimaan vain nyrkeillä ja potkuilla. Hieman työläämpää hommaa, mutta ei aiheuttanut suurempia ongelmia.
Neljännessä kentässä olin hetken aikaa jumissa. Alkuun mesta näyttää jäätävän suurelta sokkelolta, mutta se ei sitä onneksi ollut - täytyi vain keksiä mitä piti tehdä. Kentän alussa löysin jonkun keltaisen jutun joka näytti joltain koneen osalta ja arvelin, että niitä pitää keräillä. Pyörin useamman lisärin ja Game Overin verran ympäri kenttää eikä ratkaisua meinannut löytyä.
Hieman alkoi hermo menemään ja vilkaisin netistä ratkaisun. Täytyy myöntää, että en olisi itse keksinyt, en ainakaan pitkiin aikoihin. Tämä keltainen juttu ei ollutkaan mikään kerättävä asia, vaan eräänlainen itse asetettava taso minkä päälle täytyy hypätä. Taso pitää heittää ilmaan yhden isomman rotkon keskikohtaan :D
Todella hämärä ratkaisu, jokin pieni vinkki olisi ollut poikaa mihin tämä taso asetetaan. M.C. Kids -pelissä ilmassa killuu ääriviivoilla varustettu laatikko josta heti tajuaa, että siihen pitää heittää jotain.
Kolmas ja viides kenttä erosi huomattavasti muista ja ne ovatkin lintuperspektiivistä kuvattuja ajelukenttiä. En ihan tarkalleen tiennyt mitä näissä piti tehdä, mutta läpi ne joka kerta menivät. Terminator jahtaa ja vasemmassa yläkulmassa on ajastin. Ajoneuvoilla voi myös ampua jos haluaa, mutta se ei oikein tehnyt mitään.
Ilmeisesti ideana on vain ajaa pakoon loputtomasti looppaavaa kenttää kunnes aika loppuu. Näissäkin henki oli herkässä ja viidettä kenttää en onnistunut kertaakaan pääsemään kuolematta. Onneksi kuoleman jälkeen sai jatkaa samasta kohdasta eikä koko kentän alusta. Kolmannessa kentässä pystyi hieman väistelemään Terminaattoria ja tien poikki kulkevaa liikennettä, jotta sen pääsi kuolematta läpi.
Viidennessä kentässä ei ollut liikennettä riesana, mutta tie on todella mutkainen. Paras taktiikka oli vain painaa kaasu pohjaan ja toivoa, että Terminaattori ei osu liikaa omaan kulkuneuvoon. Ajoneuvo kimpoili reunoista kuin superpallo, mutta aina se vaan kääntyi oikeaan suuntaan - kiitos automaattisen suoristuksen!
Viimeisessä kentässä sai taas hetken taistella jotta peli menisi läpi. Kenttä ei ole pitkä eikä kovin vaikeakaan, mutta siitä löytyi muutama todella inhottava kohta. Tässä kentässä t-101 jahtaa Kyleä silmät kiiluen ja siitä ei pääse mitenkään eroon. Hakkaamalla t-101:stä se näyttää, että robotti tuhoutuisi, mutta pirulainen tulee saman tien uudelleen kiusaamaan. Tässä voisi helposti luulla, että robotteja on useampia, mutta kyllä se vaan se yksi ja sama on jos edes hieman leffan juonta mukaillaan.
Kentän alkupuolella vastaan tulee taas tämä ihana keltainen taso! Tässä vaiheessa tiesi, mitä sille pitä tehdä, ongelmana oli vain, että mihin se täytyy asettaa. Vaikka ratkaisu olikin selkeämpi kuin neljännessä kentässä, en silti ilman vinkkiä osannut oikeaa kohtaa paikantaa. Hauskintahan tässä on, että seisoin oikean kohdan päällä, mutta en tajunnut pitää A-nappia pohjassa jolloin Kyle nakkaa tason hieman pidemmälle.
Kun tästä taso sekoilusta on selvitty, tulee pelin ehdottomasti vittumaisin kohta. Jo ensimmäisessä kentässä on vastaavanlainen liikkuvilta tasoilta hyppely, mutta siinä kentässä vastassa on kunnon maaperä mihin hypätä. Tässä viimeisessä kentässä täytyi hypätä liikkuvien tasojen jälkeen todella pieneen ruudun yläkulmassa olevaan koloon ja se tuntui lähes mahdottomalle. Jostain syystä hetki, milloin hyppy täytyi tehdä, on todella tarkkaan mitoitettu. Järki sanoo, että kun taso on hyvin lähellä aukkoa mihin on tarkoitus hypätä, hypyn pitäisi onnistua.
Tämän pelin fysiikoilla ei homma mennyt läheskään noin vaan hyppy täytyi tehdä kummallisesti kun liikkuva taso on vielä alempana kuin pieni kolo. Tähän paloi tuhottomasti elämiä ja meinasi oikeasti epätoivo iskeä. Vain kaksi kertaa monista ja monista yrityksistä onnistuin hypyn suorittamaan.
Onneksi sentään tämän hypyn jälkeen on jatkopaikka, että jos elämiä löytyy, sai hetkeksi huokaista helpotuksesta. Tästä alkaa pelin viimeinen koitos - t-101 täytyy saada puristimen väliin. Leffan juoni lentää lopullisesti romukoppaan tässä vaiheessa peliä ja tässä ei Sarah työnnä t-101:stä puristuksiin vaan Kyle hoitaa kaiken.
Ensiksi kävellään huonetta pitkin joka on täynnä sähköansoja ja t-101 jahtaa Kyleä. Paras taktiikka tässä olisi ollut sellainen, että t-101 kävelee Kylen takana ja ei olisi tarvinnut kuin sähköansat väistää. Itse en onnistunut tätä tekemään ja t-101 spawnasi jatkuvasti ruudun etuosasta. Onneksi hyvällä lyöntien rytmityksellä sai robotin hoideltua hetkellisesti pois ilman energian menetystä. Jos t-101 onnistui tirvaisemaan, menetti siitä todella paljon energiaa.
Kun pääsin kentän loppuun ja puristimen luo, huomasin, että t-101 ei enää spawnannutkaan ruutuun. Ei tässä sen kummempaa ratkaisua ollut kuin kävellä pieni matka taaksepäin jolloin robotti ilmestyi ruudun oikeasta reunasta. Kun pääsin ensimmäistä kertaa tähän tilanteeseen, minulla oli vain yksi elämä jäljellä.
Hieman hermostuksissani en seurannut tarpeeksi tarkasti puristimen liikettä ja jäin itse puristuksiin. "You are terminated!, try again" -teksti komeili ruudussa sen merkiksi, että peli täytyi aloittaa alusta. Tovi meni ennen kuin pääsin tätä puristinkohtaa yrittämään uudelleen, sillä tuo katala hyppykohta ei meinannut millään onnistua.
Viimein se onnistui ja pääsinkin neljän lisärin voimin puristinhuoneeseen. Hieman meinasi taas hermo pettää ja kuolin muutaman kerran todella typerästi. Selvisin kuitenkin puristimielle ja tällä kertaa seurasin tarkasti puristimen liikettä ja t-101 etäisyyttä. Sain mokoman robotin murskattua :)
Nyt on tämäkin pelisarja korkattu ja olipahan seikkailu. Onneksi tämä ei niin kamala ollut mitä pelkäsin, mutta ei tätä voi kenellekään suositella. Todella harmi, että Sunsoftin lisenssi meni alta ja tilalle saatiin sitten tälläinen tekele. Terminator olisi ehdottomasti ansainnut paljon parempaa laatua. Onneksi sentään voi pelata Journey to Siliusta ja fiilistellä, että se on Terminator :) Jos tästä haluaa jotain positiivista sanoa, niin kenttien väliset kuvat ja loppukuva ovat ihan tyylikkäitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti