Genre: Simulation
Goal: Finish Four Game Modes:
Pinball - Get Top #1
Pachinko - Get Any Secret Code
Battle Mode - Beat Bomber, Thunder and Attack
Sports Mode - Beat Soccer and Ice Hockey
Arvosana: 2/10
Vaikeusaste: 2/10
Oli jälleen aika sukeltaa simulaatioiden ihmeelliseen maailmaan ja tällä kertaa valinta osui täysin tuntemattoman flipperipelin kohdalle.
Ihan pelkästä perinteisen flipperin lätkyttelemisestä ei ole kyse vaan tässä on neljä erilaista pelimuotoa mistä valita. Läpäisyyn vaaditaan kaikkien neljän pelimuodon suorittaminen. Ajattelin jättää itse pääpelin hieman sivummalle ja aloitin pelaamisen muista pelimuodoista.
Tämä osoittautui hyväksi taktiikaksi, sillä muut pelimuodot menivät suhteellisen nopeasti läpi. Itse flipperin kanssa saikin sitten taistella useamman päivän ajan.
Avataampa hieman tarkemmin eri pelimuotoja sekä niiden läpäisytavoitteita:
Pachinko
Ajattelin, että tästä olisi hyvä aloittaa pelin läpäiseminen. Ennen pelimuotoon siirtymistä valitaan itselleen mieluinen pelihahmo. Ohjekirjan muukaan hahmoilla on eroja, mutta minä en ainakaan mitään tälläistä huomannut. Kaikki tuntuivat ihan samalta.
Valitsin Billyn joka muistutti Elviksen ja Ozzy Osbournen 1969 Woodstockin keikkakledujen risteytystä. Billyllä pelasin sitten jokaisen pelimuodon läpi.
Ideana tässä pelimuodossa on ampua kuulia lähtöalustalta ja toivoa, että ne jäisivät joihinkin pelilaudalla olevista aukoista. Kuulien ohjautumista aukkoihin estää erilaiset metalliset tikut joita on ripoteltu ympäri pelialuetta.
Jos kuula sattui tippumaan koko pelikentän ohi, pystyi sen vielä pelastamaan alareunassa olevien mailojen avulla. Tästä tuli lapsuuden mummolareissut mieleen, sillä sieltä löytyi hieman samanlainen peli kuin tämä - tosin puisena versiona. Mitä hieman netistä tsekkasin, niin erilaisia variaatiota on tästä kyseisestä pelistä tehty ja osa rantautui Suomeenkin asti.
Tässä lapsuuteni pelissä kuula lyötiin puisella kapulalla liikkeelle eikä siinä ollut mitään mailoja pelin alaosassa.
Kuusi erilaista pelityyppiä on valittavissa; 10-Balls, Special 1P, 5-Balls, Max Flipper, Pair A ja Pair B. Tässä riitti kun suoritti onnistuneesti yhden kuudesta vaihtoehdosta ja valitsin tähän hommaan 10-Ballssin sen kummemmin muita kokeilematta. Jokaisessa pelityypissä on krediittirajat joiden väliin täytyi päästä.
Valitsemassani 10-Ballssissa raja on 9000-10 000 krediittiä. Homma on aika tarkkaa, sillä jos krediittimäärä meni yli, suoritus hylättiin. Kerran onnistuin saamaan ihan älyttömän tuurin saattelemana 24 000 krediittiä ja tuuletin jo voiton merkiksi. Ällistyin todella kun suoritukseni lopulta hylättiin.
Krediittien kerääminen tapahtui niin, että onnistui täyttämään jonkin rivin kaikki kolot. Yhden rivin täyttämisellä sai ns. omat pois ja vasta kun toisen rivin oli täyttänyt, sai krediittejä kertymään.
Ennen kierrosta sai itse määrittää panoksen, paljon haluaa laittaa tiskiin ja aloitussumma on 1000 krediittiä. Tässä kannatti ehdottomasti laittaa kaikki peliin ja toivoa parasta sillä nappulaliigan krediittimäärillä olisi mennyt ikä ja terveys saavuttaa krediittirajat.
Pelikentältä löytyi myös ykkösellä tai kakkosella varustettuja koloja. En tästä sen paremmin mitään ohjeita lukenut, mutta näin mutulla veikkaisin niiden olevan jonkinlaisia kertoimia.
Yllättävän hankalaa oli pysyä sallittujen krediittien välissä. Kun sain krediitit kasaan, pudotin vain loput kuulat yli laidan jotta ei lisää pisteitä vahingossakaan tulisi. Tavallaan aika typerä tuo yläraja, olisi ollut huomattavasti mukavampaa pelata niin, että saa yrittää kerätä niin paljon krediittejä kun vaan haluaa.
Harmillisesti jokaisessa pelimuodossa on nämä rajat joten ei vapaasta pelaamisesta voi vaan haaveilla. Kun krediittirajan suoritti onnistuneesti, palkinnoksi sai onnittelutekstin ja jonkin kummallisen salasanan joka täytyi syöttää pelin alkuruudussa. Vaikka kuinka koodia syötin kakkosohjaimella, ei se vaan toiminut. Homma jäi täydelliseksi mysteeriksi.
Battle Mode
Seuraavaksi vuorossa on kaksintaisteluita tietokonetta vastaan. Taisteluita käydään kolmessa erilaisessa flipperipöydässä - Bomber, Thunder ja Attack. Koska kyse on flipperistä, voittoja saa kun onnistuu kikkailemaan kuulan vastustajan mailojen ohi.
Valittavana on kolme erilaista voittotavoitetta; kolmesta, viidestä tai seitsemästä matsista poikki. Erävoiton sai kun onnistui tekemään kolme pistettä. Valitsin lyhimmän vaihtoehdon koska siinäkin oli ihan tarpeeksi tekemistä.
Voi hyvää päivää mitä paskaa tämä pelimuoto oli. Pelkkää tuuripohjaista läiskimistä, ei ollut mitään taitoon liittyvää. Tietokoneen mulkvisti puolusti välillä aivan liian hyvin omaa päätyään ja pisteitä ei syntynyt. Voitin ensimmäisen kolmesta flipperipöydästä suhteellisen nopeasti, mutta kahta jälkimmäistä saikin sitten yrittää pidempään.
Koska tämä on lähinnä vain tuuria, tuuri ei ollut puolellani kuin pieninä hetkinä kerrallaan. Toinen flipperipöytä on liian yksinkertainen ja siinä täytyi vain laukoa kovaa toivoen, että kuula menee vastustajan lapojen ohi. Tässä on vielä hienosti kolme estettä lapojen takana jotka täytyy ensin tuhota jotta edes pisteen tekeminen onnistuu.
Kolmannessa flipperissä ongelmana oli erilaiset lisälaitteet joita sai aktivoitua nappeja painamalla. Totta kai tämäkin oli täysin tuurista kiinni osuiko pallo mihinkään näistä napeista.
Muutama kirosanakin näiden kahden flipperipöydän kohdalla suustani pääsi, mutta meni ne viimein läpi. Monta kertaa kävin niin ikävästi, että olin voittanut ensimmäisen pisteen ja toinenkin jo hyvällä mallilla, mutta sitten tietokone alkoi sekoilemaan ja pelasi älyttömän hyvin voittaen koko roskan lopulta.
Sports Mode
Nämä urheiluflipperit ovat hieman parempia kuin taisteluversiot, mutta vain marginaalisesti. Hieman nämäkin verenpainetta nostattivat tietokoneen dominoinnin vuoksi. Jalkapalloa ja jääkiekkoa tarjoiltiin lajivaihtoehtoina ja samat säännöt päti kuin aikaisemmassakin pelimuodossa.
Näissä molemmissa lajeissa on vain yksi maila käytössä jota sitten pyöritellään eri suuntaan, riippui painoiko A:ta vai B:tä. Välillä oli hankala hahmottaa, kumpaan suuntaan mailaa olisi kannattanut pyöräyttää, että olisi saanut kunnon moukarin aikaiseksi vastustajan maalille. Hyvin useasti pyöräytin mailaa väärään suuntaan ja lopputuloksena hyvä maalintekopaikka meni ihan hukkaan.
Maalin edustalla nököttää maalivahti jota sitten itse ohjaillaan. Nämä urheilut ja taisteluflipperit ovat varmaan kaverin kanssa hauskaa hupia, mutta näin tietokonetta vastaan melkoista tervanjuontia.
Pinball
Sitten viimein itse pääpelin pariin. Tavoitteena on päästä pistetaulukon ykköseksi ja se tarkoitti 800 000-990 000 -pistettä. Tämä raja jostain syystä vaihteli aika paljon. Yleensä ykköspaikkaa pitävällä pisteitä oli 950 000 tienoilla, mutta läpimenneellä yrityksellä vain 815 000. Tätähän ei mistään ennakkoon nähnyt jonka vuoksi jokaisella yrityksellä täytyi tavoitella miljoonaa pistettä jotta raja varmasti rikkoontuisi.
Hommahan oli todella haastavaa, sillä flipperi oli rakennettu ärsyttävästi. Pallo tippui helposti pois pelialueelta. Isoin ongelma tässä on se, että ensimmäinen pisteidenkeräys-aparaatti on hieman liian lähellä alempia mailoja. Kolme slottia joiden välistä kuula tippuu keräten pisteitä. Keskimmäinen reikä on juuri sijoitettu lapojen väliin. Muutenkin jos slottien reunoihin osui niin, että kuulaa ei saanut menemään niiden välistä, lenteli se mihin sattuu.
Tämä saattaa kuulostaa hirveältä nillitykseltä, mutta minkäs teet - ei maistunut tämä. Flipperiä pystyi täristämään ja se mikä tässä on hyvää, ei masiina mene tilttiin missään vaiheessa. Sai täristää niin paljon kuin sielu sieti. Tärinä ei kuitenkaan mitään mahtipontista ollut ja pahimmista tilanteista sen avulla ei kuulaa voinut pelastaa.
Flipperin alareunassa pelaaminen osoittautui nopeaksi tuhoksi eli ainoaksi vaihtoehdoksi jää ylälaidassa pelaaminen. Ylälaidassa on myös omat mailat, mutta siellä on vielä ruuhkaisempaa kuin alhaalla. Ei voinut minkäänlaista taktiikkaa käyttää kun aina kuula lensi alas jonkin osuman jälkeen. Tämän flipperin suunnittelijalla ei ole ollut minkäänlaista näkemystä miten tehdään viihdyttävä flipperi. Otetaan esimerkkinä klassinen Black Boxin Pinball ja Raren tekemä Pin*Bot.
Molemmat ovat haastavia pelejä, mutta niitä oli hauska yrittää läpäistä! Ei tarvinnut persereikä pinkeänä jännittää tuleeko kuula silmänräpäyksessä takaisin alas kun se osuu johonkin.
Flipperin ylälaidan oikealla puolella on jonkinlainen kuvaruutu ja kolme tuhottavaa pisteseinää. Kuvaruudulla rullaa erilaiset esineet ja kun viimeinen pisteseinä on tuhottu, rullaaminen pysähtyy. Tämän jälkeen kun osuu kuvaruutuun, tapahtuu jotain jännittävää!
Se jännittävä tarkoitti suurimmaksi osaksi pisteiden keräämistä, mutta muutama erikoisempikin asia on laitettu joukkoon. Ensimmäisenä mainittakoon punainen villapaita josta saa lisärin! Todella mahtava asia tälläisessä flipperipelissä. Sellainen pieni tvisti tässä vielä on, että ruutuun osumisen jälkeen esineet täytyy vielä käydä itse keräämässä, ne eivät automaattisesti tule itselle.
Kaikki nämä kerättävät jutut ilmestyvät vasemmalla puolella olevaan mutkaan. Ai että tähän oli vaikea osua ja suurin osa yrityksistä päättyi kuulan tippumiseen flippperin alaosaan. Koska alaosa on niin brutaali paikka, 8/10 yrityksestä päästä takaisin ylös päättyi lisärin menetykseen. Todella rasauttavaa yrittää kerätä lisäriä saamatta sitä ja tippua alas prosessin aikana menettäen yhden lisärin :D
Villapaidan lisäksi kuvaruudulta löytyi kaksi peliä hankaloittavaa asiaa - näkymättömyyspullo joka muutti hetkellisesti mailat näkymättömiksi ja aurinkolasit jotka muuttivat lapojen ohjauksen päinvastaiseksi. Pullon vaikutus loppui ajastaan, mutta lasien ei. Piti aktivoida jokin uusi esine kuvaruudulta jotta vaikutus loppui. Voitte vaan kuvitella, mitä kävi jos erehtyi putoamaan alas kun näppäimet ovat päinvastoin :D Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä esineenä löytyy avain, jonka avulla pääsee bonuskenttään. Bonuskenttään johtavat tikkaat on sijoitettu samaan mutkaan kuin muutkin esineet.
Bonuskentässä pystyi viettämään aikaa niin pitkään kuin vain sai pidettyä kuulaa pelialustalla. Ruudulle ilmestyy mörköjä ja jos onnistui tuhoamaan kaikki ennen kuin ne hävisivät ruudulta, aukesi ruudun yläreunaan samantyylisiä koloja kuin Pachinkossa. Näistä koloista sai paljon pisteitä. Myös vihollisten tuhoamisesta palkittiin pisteillä joten näissä bonuksissa kannatti vierailla!
Kun tämä flipperi on jo valmiiksi todella arvaamaton niin miten ihmeessä kuvaruudulla rullaavia tavaroita pystyy keräilemään tasaiseen tahtiin?
Vastauksena tähän on kolme kirjainta; TMR. Yllättäen tämä mestaripelaaja keksi tavan pitää kuulaa oikean mailan päällä ja kevyellä napinpainalluksella sai sen lähtemään niin köykäisesti, että osui seiniin ja palasi takaisin mailan päälle. Itselle tämä ei tullut mieleenkään vaikka periaatteessa aika helposta kikasta onkin kysymys.
Vaikka ei pahemmin tarvinnut pelätä kuulan lentelemistä ympäri flipperiä, ei tämä silti mitään helppoa ollut. Halutun esineen saaminen oli työn ja tuskan takana. Välillä kuula ei jostain syystä irronnut lavasta vaikka miten painoi nappia. En tiedä oliko kyseessä bugi tai joku, mutta tämä toi uskomattoman haasteen ajoitukseen. Välillä kuula tuhosi loput seinät kerralla jolloin ajoitus meni taas ihan harakoille.
Aluksi yritin samaa läpäisytaktiikka kuin TMR eli keräilin mahdollisimman paljon lisäreitä ja sen jälkeen siirrytään avain-bonukseen keräämään reilusti pisteitä. Tämän kuitenkin hylkäsin hyvin nopeasti, sillä bonuksesta poistuttaessa kuula saattaa sinkoilla mihin sattuu ja minun tuurillani lähes jokaisella kerralla flipperin alapuolelle ja mailojen ohi. Muutin taktiikkaani niin, että jätin bonuksen unholaan ja keskityin vain keräilemään lisäreitä ja rikkomaan ruudun alapuolella sijaitsevia seiniä jotta saisi hieman pisteitä kasaan. Tämä taktiikka on tappavan hidasta, mutta kun kuula pysyi hallussa, homma eteni hitaasti mutta varmasti.
Alkuun tämä toimi ihan hyvin toki jäätävän tuurin säestämänä. Onnistuin nousemaan Game Overin reunalta viiden lisärin asemaan. Tämä ei harmillisesti ollut varma taktiikka, sillä joskus kuula saattoi lähteä mailasta hieman oudosti eikä palannutkaan takaisin mailan päälle. Myös kun tälläistä samaa kaavaa toistaa pitkään keskittyminen herpaantuu helposti.
Noin 2,5 tuntia tahkosin tällä taktiikalla ja sain kasaan 650 000 pistettä kunnes viimeinenkin kuula luiskahti alempien mailojen välistä syvyyksiin. Täytyy sanoa, että oloni oli todella tyhjä. Yritin uudelleen ja uudelleen, mutta en tälläisiin lukemiin enää päässyt. Tuuri ei vain ollut puoellani eikä jaksanut oikein keskittyäkään. Lisäreitäkään en onnistunut nappailemaan samaan tahtiin joten täytyi kehittää uusi taktiikka.
Seuraavaksi palasin tuohon TMR:n taktiikkaan koska bonuksesta saattoi saada kymmeniä jopa satoja tuhansia jos sai vain pallon pysymään alueella tarpeeksi pitkään. Eipä onnistunut tämä itsellä ja yritykset päättyivät parhaimmillaan 100-300 000 pisteen välimaastoon. Jälleen Pelle Pelottoman mietintämyssy päähän.
Lähdin tutkiskelemaan bonuskenttää uudella näkökulmalla. Ruudulle ilmestyvät viholliset tulevat reittinsä loppupuolella todella lähelle mailoja ja ajattelin kokeilla sellaista taktiikkaa, että tuhoan pienellä näpäytysliikkellä yhden vihollisen ja saan pidettyä kuulan mailan päällä. Valitettavasti kuula kuitenkin sinkoili pois mailasta vaikka miten varovasti yritti osua viholliseen.
Mutta sitten se löytyi, aivan timanttinen taktiikka. Kun odottelin vihollisia pitäen palloa mailan päällä, muutamat viholliset tulevat niin lähelle mailaa, että tekevät ns. itsarin. Tämä onnistui vain kun kuula on vasemman lavan päällä ja muutaman tietyn vihollisen kanssa.
Parista vihollisesta saa 8000 pistettä ja viholliset tulevat aina samassa järjestyksessä ruudulle saman patternin saattelemana. Joskus kun kuula sattui heilumaan juuri oikealla tavalla, saattoi näiden parin vihollisen lisäksi tuhoutua yksi ylimääräinen veijari. Jumalauta, keksin itse juustoilutaktiikan peliin mitä TMR ei löytänyt!
Laskeskelin hieman, että aikaa prosessiin menee noin 3 tuntia kun pisteitä sai vain tietyistä vihollisista. Tämä olisi ollut mahdollista tehdä niin, että pitää itse D-padia vasemmalle painettuna, mutta minulla oli parempaakin tekemistä. Teinkin niin hienon ratkaisun, että laitoin NES-kapulan sinitarralla pöytään kiinni ja kirjan painamaan nappia puolestani.
Aikoinaan humalapäissäni Helsingin Kampin kauppakeskuksesta "saa ottaa" -hyllystä nappaamani Ramppi Palaa -kirja tuli nyt oikeasti hyötykäyttöön. Ehkä tämän kunniaksi voisi kyseisen kirjankin joskus lukea.
Ihan helppo tämä asetelmaa ei ollut toteuttaa, sillä peliä ei saanut pois pauselta jos jokin nappi on pohjassa. Eli en voinut vain antaa kuulan laskeutua vasemman lavan päälle pausettaen pelin ja sitten vaihtaen sormeni kirjaan. Minun täytyi arvioida Nikke Knattertonin tavoin kuulan liikerata, että se laskeutuu turvallisesti mailan päälle. Kun sain mielestäni hyvän lyönnin aikaiseksi, pausetin pelin niin, että kuula oli mahdollisimman ylhäällä antaen minulle enemmän aikaa laittaa kirja D-padin päälle.
Salamannopeasti pausen poistamisen jälkeen asetin kirjan D-padille ja hommahan perhana toimi! Maila oli ylhäällä ja kuula heilui tasaisesti sen päällä. Jos tämä jonkun korvaan kuulostaa jonkinlaiselta puijaukselta, niin ihan hyvin tämän olisi voinut toteuttaa niin, että itse fyysisesti painaa nappia pohjassa.
Peli on sen verran verenpainetta nostattava tekele, että en tunne tämän vuoksi minkäänlaisia omantunnontuskia.
Olipahan kunnon vuoristorata tämä pelin läpäisy :D Todella keskinkertainen peli. Pariin otteeseen pelaamisen aikana kävi niin, että sain kuulan jumiin vasemmalla ylhäällä olevaan mutkaan. Siinä se olisi kimpoillut vaikka kuinka pitkään ennen kuin tärinällä irrotin kuulan. Kertoo pelin laadusta. Harmi kun tästä hommasta ei tullut pisteitä :)
Ilman tätä keksimääni taktiikkaa peli olisi saanut vaikeusasteeksi 9/10, mutta taktiikan jälkeen homma "hieman" helpottui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti