Rainbow Islands: The Story of Bubble Bobble 2 (PAL)

Games Beaten: 528/710

Genre: Platform

Goal: Defeat the Dragon (World 7)

Arvosana: 5/10

Vaikeusaste: 6/10

Bubble Bobblesta tutut sankarit, Bubby ja Bobby ovat palanneet! Tällä kertaa he kohtaavat Sateenkaarisaarten vaarat. Baron Von Blubba, Shadowin pomo ja arkkivihollinen on löytänyt salaisen paratiisin. Ilkeiden alamaistensa avulla hän on saartanut Sateenkaarisaarten asukkaat ja ottanut heidät vangeiksi. Onneksi kaksi ystäväämme onnistuu pakenemaan ja vapauttivat ystävänsä näiden ilkeiden saalistajien kynsistä. Raivaa tiesi 28 värikkään tason läpi. 

Taikavoimillasi voit loihtia pieniä sateenkaaria, joilla pystyt tuhoamaan vastustajasi, kuten vampyyrit ja zombit. Kerää jalokivet! Etsi salaisia huoneita ja tutki niitä. Varo kaikkia pahoja olentoja, jotka hyökkäävät kimppuusi yllättäen. Siirry ruudun yläosaan, avaa aarrearkku ja löydä tiesi seuraavalle tasolle.

Nämä Rainbow Island/Bubble Bobble -setit on kyllä melkoinen sekamelska NESin kirjastossa. Tämä peli on loistava esimerkki, sillä kaksi täysin samannimistä peliä löytyy NESille, mutta ne eivät kuitenkaan ole sama peli.

Olen muutama vuosi sitten pelannut samaa nimeä kantavan Jenkkiversion läpi ja nyt on sitten PAL -alueen vuoro. Jostain syystä Jenkkeihin ja Eurooppaan julkaistiin samannimiset pelit, mutta sisältö vaihtelee. Pääosin meininki on sama; on samantyylisiä teemoja maailmoissa, mutta me saimme Eurooppaan huomattavasti kämäisemmän version. Ainut hyvä puoli tässä on, että tämä on hieman helpompi kuin Jenkkiversio. Ilmeisesti tämä PAL -versio on uskollisempi alkuperäiselle Arcade -versiolle kun taas Japanin sekä Jenkkilän (mitkä ovat samanlaisia) versioissa on mukana alkuperäistä kenttäsuunnittelua ja välivideoita. Todella hämmentävä soppa.

Samalla tutulla kaavalla edetään tässäkin eli Bubby -ukkelilla ammutaan sateenkaaria jotka toimivat niin ammuksina kuin tasoina joilla pääsee ylöspäin. Tavoitteena on selviytyä ruudun yläreunaan maali-alueelle. Kentissä on neljä kerrosta ja oikeassa reunassa oleva kyltti kertoo, miten korkealle on kavunnut. Jos hidastelee liikaa, alkaa vesi nousta ja nyt täytyy kiiruhtaa maaliin jos haluaa säästyä kuolemalta! Kentistä löytyy timantteja ja erilaisia Power-uppeja. Lisäreitä tässä on kolme kappaletta ja yhden sai lisää aina suoritetun maailman jälkeen. Continueja on mukana reilut neljä kappaletta jotta seikkailu ei aivan liian nopeasti päättyisi. 

Vaikka tässä ei loputtomia continueja olekaan Jenkkiversion tyyliin, se ei muodostunut ongelmaksi helppouden vuoksi. Tämä on vielä niin armollinen, että kuoleman ja jopa continuen käyttämisen jälkeen sai jatkaa lähes samasta pisteestä. Jatkopaikat ovat sijoiteltu kerrosten alkuun ja välillä ne ovat hieman kyseenalaisia, sillä homma saattoi jatkua suoraan vihollisen päältä. Onneksi tässä on kuolemattomuusaikaa mukana!

Pelissä on muutamia ärsyttäviä juttuja jotka söivät omaa pelinautintoa jonkin verran. En aivan fanittanut tämän version sateenkaaria, sillä ne oli hieman huolimattomasti suunniteltu. Ne eivät aina tappaneet vihollista vaikka ihan selkeästi osuivatkin moiseen. Tätä onneksi tapahtui harvemmin niin, että se olisi johtanut kuolemaan. Sateenkaarelta sateenkaarelle käveleminen ei aina onnistunut halutusti ja Bubby mätkähti maahan. Tämän olisi pitänyt ehdottomasti toimia täysin varmasti, sillä kentissä ei ihan liikaa ole ylimääräistä aikaa härväillä kun "Hurry" -teksti jo pamahtaa ruudulle. Monissa kentissä kiivetään ylös käyttämällä pelkkiä sateenkaaria ja sekös se ärsytti jos sateenkaarelta sateenkaarelle käveleminen ei onnistunut ja putosi korkealta alas. Pomppivat viholliset kävivät välillä hermoille, sillä mokomat kipusivat Bubbyn luomia sateenkaari "rappusia" pitkin murha mielessään. Sellaisetkin viholliset harrastivat tätä toimintaa, mitkä olivat siirtyneet ruudun ulkopuolelle. Ei sitä aina kerinnyt seuraamaan, onko joku takamuksessa kiinni kyttäämässä.

Tämä on siitä mielenkiintoinen peli, että Power-upit periaatteessa hankaloittivat etenemistä. Jos nappasi juoksukengät mitkä nopeuttivat Bubbyn liikkumista, sateenkaarelta toiselle käveleminen hankaloitui. Myös sateenkaaren pituuspäivitykset hankaloittivat ylöspäin kapuamista. Uutta sateenkaarta ei voinut asettaa ruudulle ennen kuin edellinen on kokonaan ilmestynyt. Kun sateenkaaren pituus kasvaa pidemmäksi, tämä tarkoitti pidempää odottelua. Eteneminen oli välillä niin hidasta, että Hurry -tekstin jälkeinen vedenpaisumus meinasi välillä kastella muutakin kuin varpaat. Jos onnistui saamaan Power-upin, mikä nopeuttaa sateenkaarien ampumisnopeutta, tämä ongelma poistui ja eteneminen muuttui taas rivakaksi. Peli ei kyllä aikaile Hurry -kehotuksen kanssa ja kentissä täytyi edetä tasaiseen tahtiin kohti maalia, jotta se ei aktivoituisi. Myöhemmissä kentissä ei kerinnyt lähellekään loppua kun teksti jo pamahti ruudulle. Jos hallussa on kaikki helpottavat Power-upit, tällöin meno oli sitten erittäin sulavaa ja toimi suhteellisen hyvin.

Pomot ovat tässä pelissä aluksi todella pahoja, mutta muuttuivat helpoiksi kun keksi pienet jipot niihin. Jos hallussa ei ole minkäänlaisia Power-uppeja, Bubby on liian hidas liikkumaan karkuun pomojen massiivisia ruhoja. Jo ensimmäisen maailman pomo, hämähäkki pisti luun kurkkuun. Onneksi tähän löytyi lyömätön taktiikka jonka avulla hämiksen sai tuhottua turvallisesti paikallaan seisomalla. Ei pomoja vastaan mitään kummempia taktiikoita kannattanut kehitellä, sillä jäykkyyden vuoksi väistäminen on tuskallista. Myös kun taistelun luonne muuttui sen mukaan miten hyvillä varusteilla sattui pääsemään pomolle, tämänkin vuoksi taktiikoiden rustailua ei kannattanut harrastaa. Raivolla vaan päälle ja toivoo, että pomo kuolee ennen kuin itse ottaa osuman pomosta. Jos taistelun aikana meni kuolemaan, se tarkoitti koko taistelun aloittamista alusta. Ihan perinteinen ratkaisu, mutta kun tässä pelissä kuolee laakista, teki se tästä hommasta hieman ärsyttävää.

Kolmannen maailman Vampyyripomo oli pelin hankalin opetella, sillä hän ei paljoa armoa anna. Taistelun alussa Vampyyri ilmestyy keskelle ruutua, lentää hieman alaspäin ja parkkeeraa hetkeksi siihen. Tässä vaiheessa Vampyyri saattoi satunnaisesti heittää kolme lepakkoa ruudulle. Tämän jälkeen Vampyyri lentää suoraan päin. Tässä on ilmeisesti haettu sellaista ideaa, että kivutaan Vampyyrin yläpuolelle ja pudotetaan sateenkaaria niskaan. Pelin perusmekaanikoihin kuuluu, että sateenkaaren asettamisen jälkeen sen voi hyppäämällä murskata jolloin murut putoavat alaspäin tehden vahinkoa erilaisiin juttuihin. Näin pystyi myös keräilemään esineitä. Tämä on kuitenkin melko hankala tehdä jäykkien kontrollien ansiosta. Onneksi tässä ei tarvinnut sen kummempia kikkailuja - tärkeää oli, että sai heti alussa mahdollisimman nopeasti muutaman iskun sisään jonka jälkeen siirtyi aivan ruudun reunaan ampumaan sateenkaaria. Näin Vampyyri kuoli juuri ennen kuin hän kerkesi koskettamaan Buddya. Onneksi sateenkaaria ei tarvitse spämmätä itse, vaan riittää, että pitää nappia pohjassa ja homma hoituu automaattisesti maksiminopeudella.

Pelin vaikeusaste menee hieman kummallisesti, sillä Vampyyripomon hallussa pitämä kolmas maailma on pelin hankalin paikka. Vihollisten sijoittelut ovat todella nihkeitä ja henki lähti helposti. Tämän jälkeen meininki helpottui tasaisesti. Tähänkin peliin on laitettu mukaan Arkanoid -tyylinen maailma minkä lopussa kohdataan Doh -monsteri. Kentät ovat todella omituisia, sillä lähes kaikki niistä on vain ylöspäin kiipeämistä ilman mitään tasoja mihin astua. Kentät ovat ohi hetkessä ja myös Doh -monsterin saa nopeasti hengiltä. Doh pitää hallussaan pelin helpoimman pomon virkaa ja en tainnut kuolla siihen kertaakaan. Doh viskoo muutaman harmaan laatan jotka on helppo väistellä. Tämän jälkeen sai tehtyä Dohiin muutaman iskun ja toistaa saman prosessin. 

Arkanoidin jälkeen suunnataan robotti saarelle jonka pomon virkaa toimittaa samanlainen jättimäinen robotti kuin Jenkkiversiossakin. Jenkkiversion robotti oli aivan älyttömän hankala, mutta onneksi tässä pelissä taistelu ei ollut läheskään samaa luokkaa. Keksin todella nopeasti taisteluun hyvän taktiikan jonka ansiosta ei kuolemia enää pahemmin tullut. Robotin hoitelemisen jälkeen ollaankin pelin viimeisessä maailmassa, lohikäärme maailmassa!

Kentät eivät erityisen pahoja olleet vaikka niissä onkin paljon vihollisia mitkä ampuvat asioita kohti Bubbya. Kohti ampuvat viholliset ovat tässä erityisen vaarallisia varsinkin jos ei ole mitään Power-uppeja hallussa. Onneksi sateenkaarilla pystyy torjumaan ammukset mikä auttoi monessa tilanteessa. Rauhallisesti kun eteni, ei suurta kuoleman vaaraa ollut. Kuitenkaan aivan liian verkkaisesti ei voinut kulkea, sillä täällä Hurry -teksti ilmestyi ruudulle melko nopeasti. Ensimmäisellä kerralla pääsin muutaman kentän läpi niin, että olin aivan hukkumaisillani :D Onnistuin pääsemään viimeiselle pomolle, lohikäärmeelle asti ensimmäisellä yrityksellä, mutta haaveeksi jäi läpäisy. Lohikäärme tekee samantyylisen liikesarjan kuin Vampyyri, minkä oppimiseen meni liikaa yrityksiä. Ideana on hypätä vasemmalla olevalle palikalle ja olla siinä hetki ampuen lohikäärmettä. Tämän jälkeen täytyi laskeutua takaisin lattiatasolle juuri ennen kuin lohikäärme ampuu suustaan liekkiä. Epäonnistuin palikalle hyppäämisessä ja koko homma meni täysin läskiksi. Viimeinen elämä oli poltettu.

Eipä siinä muuta kuin peliä alusta jälleen kerran. Hieman harmitti, sillä yleensä yritykseni loppuivat joko kolmanteen tai neljänteen maailmaan. Tällä viimeiseen pomoon asti menneellä yrityksellä onnistuin pääsemään useamman aikaisemmin tuntemattoman maailman läpi. Olisihan se ollut hienoa vetää homma purkkiin. Kesti hetki, ennen kuin pääsin takaisin viimeiseen maailmaan. Kolmas maailma imaisi yleensä lisärin poikineen ja pahimmassa tapauksessa muutaman continuenkin. Näillä eväillä ei pitkälle pötkitty. 

Onnistuihan se viimein ja pääsinkin viimeiseen maailmaan niin, että minulla oli useampi continue käytössäni. Täytyy tässä vaiheessa mainita pelin timanteista mitä tarjoillaan satunnaisesti kentissä. Timantteja on yhteensä seitsemän kappaletta. Jenkkiversiossa timanttien kerääminen on pakollista jotta pelin pääsee läpi. Siinä jokaisesta maailmasta täytyy kerätä kaikki eriväriset timantit jonka jälkeen sai yhden ison timantin kokoelmaan. Tässä PAL -versiossa ei tarvinnut kerätä jokaisesta maailmasta timantteja. Ensimmäisellä läpäisy-yritykselläni en onnistunut saamaan viimeisestä maailmasta kaikkia seitsemää timanttia itselleni, mutta onnistuin tekemään sen tällä läpi menneellä yrityksellä. En itse asiassa ollut aikaisemmin mistään muusta maailmasta onnistunut haalimaan kaikkia seitsemää timanttia :D

Tämä jäi täysin hämärän peittoon, että olisiko peli vaatinut timanttien keräämistä jotta peli menee läpi. Tämä PAL -versio on paljon harvinaisempi kuin Jenkki ja tästä ei oikein löydy mitään tietoa Internetistä. Onneksi kuitenkin onnistuin saamaan timantit juuri oikealla hetkellä, eipähän jäänyt ainakaan siitä kiinni :)

Lohikäärme luikahti ensimmäisellä yrityksellä läpi kun sinne uudestaan pääsin, kun tiesin miten hänet täytyy tuhota.

Erittäin keskinkertaista menoa. Vaikka Jenkkiversio on vaikea, oli sitä hieman mukavampi pelailla. Tämä ei oikein säväyttänyt mitenkään. Katselin huvikseni läpäisyni jälkeen tuota alkuperäistä Arcade -versiota ja siinä peli jatkui pitkälle seitsemännen maailman ohi. Tämä onnistui niin, että keräsi jokaisesta maailmasta timantit. Ehkäpä vielä jonain päivänä yritän tätä jos NES -versiossakin olisi lisää maailmoja, mutta tällä kertaa läpäisyyn riittää Congratulations -tekstillä varustettu ruutu :)