Nintendo World Championships 1990

Games Beaten: 499/710

Genre: Contest

Goal: Super Mario Bros.: Get 50 Coins

           Rad Racer: Complete the Course

           Tetris: Get High Score

Arvosana: 8/10

Vaikeusaste: 4/10

Tämä peli on hieman kaksijakoinen kuuluuko tämä edes koko NES -läpäisyprojektiin. Peli ei siis ole mikään virallinen lisenssijulkaisu vaan peliä pelailtiin Nintendon järjestämässä kilpailussa. Oma mielipiteeni on, että kyllähän tämä kuuluu, sillä peli on uniikki ja Nintendon virallisessa kisassa käytetty. Myös osa syy miksi otin tämän listalleni on kun TMR pelasi kyseisen pelin omassa projektissaan läpi. NESille on olemassa toinenkin tälläinen kisapeli joka täytyy sitten yhtälailla pelata :)

Hommahan meni niin, että kilpailussa on kolme eri ikäluokkaa josta jokaisesta valittiin voittaja - alle 11-vuotiaat, 12-17-vuotiaat ja yli 18-vuotiaat. Kilpailussa jokainen sai oman kopion kasetista jolla sitten yritettiin tehdä mahdollisimman hyvä tulos. Kasetteja tehtiin 90 vain kappaletta. Kilpailun jälkeen pelaajat saivat pitää omat kopionsa itsellään. Pelejä on vuosien saatossa hävinnyt lukuisia määriä ja luultavasti osa kilpailijoista heitti oman yksilönsä menemään. Pelejä on löytynyt muutamia kappaleita esimerkiksi vanhempien ullakoilta jonka vuoksi kasettien hinnat ovat huimat. Pelejä on myyty 19 000-26 000 dollarin hintaan. Onneksi tämän pelin pelaamiseen on vaihtoehtoisia tapoja, sillä ihan ei oma budjetti kestäisi tälläisen pelin ostamista :D

Jos tämän harmaan kasetin hinta huimaa päätä, tästä on olemassa vielä kalliimpi kultainen versio. Kultaista versiota tehtiin vain 26 kappaletta ja niitä jaettiin Nintendo Power -lehden palkintoina. Kultainen kasetti on NES -keräilyn ns. "holy grail", sillä sellaisen saaminen itselleen on lähes mahdotonta. Kultainen versio on todennäköisesti ainakin tuplasti arvokkaampi kuin harmaa kasetti. Tästä ei ihan täyttä varmuutta ole, sillä en löytänyt viimeaikaisia myyntihintoja harvinaisuuden vuoksi.

Itse peli sisältää kolme eri peliä; Super Mario Bros., Rad Racer ja Tetris. Pelaajalla on kuusi minuuttia ja 21 sekuntia aikaa tehdä tulos kaikissa kolmessa pelissä. Mariossa pelaajan täytyi kerätä 50 kolikkoa mahdollisimman nopeasti, Rad Racerissa ajaa ensimmäinen kisa ja Tetriksessä kerätä pisteitä mahdollisimman paljon. Omassa suorituksessani en Tetristä kerennyt kovin pitkään pelata kun en tiennyt, että aikaraja on kaikissa kolmessa pelissä yhteinen. Hieman hitaanpuoleisesti asettelin palikoita kun hetken päästä ruudulla komeili Time -teksti. Hieman olisin paremmin suoriutunut Tetriksestä jos olisin tämän ennakkoon tarkistanut :D Jouduin vielä yhden kerran pelata Rad Raceria, mutta nyt tähän peliin ei tarvitse enää koskea!

Ihan siisti idea tälläinen kilpailu! Nintendo järjesti kilpailun uudelleen vuonna 2015 25-vuotta alkuperäisen kilpailun jälkeen. Osallistujat eivät tällä kertaa olleet perus pelaajia vaan Speedrunaajat kilpailivat toisiaan vastaan. Myös itse The Mexican Runner osallistui myös kisaan! Kilpailu järjestettiin vielä vuonna 2017:sta. Olisi hauska tietää miten itse olisin pärjännyt omalla suorituksellani, tuskin kovin kummoisesti Tetriksen vuoksi :D

Treasure Master: The Ultimate Competition For Fantasy Prizes

Games Beaten: 498/710

Genre: Platform

Goal: Finish Prize World (Stage 6)

Arvosana: 6/10

Vaikeusaste: 6/10

Skooter on perinteinen nuori. Hänellä on jatkuvasti jotain meneillään. Tiedäthän...pelaten pallopelejä, skeittausta tai vain kavereiden kanssa hengailua. Ongelmana tässä on se, että mikään näistä ei ole kiinnostavaa tai herätä seikkailunhalua. Tähän tuli muutos kun eräänä päivänä Skooter löysi kolikon...vanhan kuluneen kultakolikon.

Kooltaan se oli normaalin neljännesdollarin kokoinen, mutta siinä oli outoja merkintöjä. Merkintöjä joita Skooter ei osannut tulkita. Kolikko oli myös painava. Kun hän poimi kolikon, yllättyi hän kolikon painosta. Skooter oli ymmällään löydöstään ja mietti, mistä kolikko oli oikein kotoisin. Hän todella halusi tietää, mitä kolikon merkinnät tarkoittivat. Hän jätti kolikon tyynynsä alle ja alkoi käydä kirjastossa joka päivä koulun jälkeen. Hän kävi jokaisen kirjan läpi toivoen, että löytäisi jotain vinkkejä kolikkoon liittyen. Hän vietti vähintään tunnin verran päivässä viikkojen ajan kirjastossa, mutta ei onnistunut löytämään edes pienintä vinkkiä. Ei kuvaa, ei piirustusta...ei mitään. 

Samoihin aikoihin hän alkoi nähdä mitä kummallisimpia unia. Ne eivät olleet painajaisia...eivät millään tavalla pelottavia...ne olivat enemmänkin fantasia seikkailu-unia. Hän näki itsensä matkustamassa läpi fantastisten maailmojen joissa oli outoja maisemia ja värejä...hän oli aina näissä yksin. Näissä unissa ei ollut muita ihmisiä. Pois lukien valikoima pahoja hahmoja jotka estivät hänen matkantekoaan. Ei kestänyt kauaa tajuta, että kyseessä ei ole tavalliset unet. Hän tajusi, että milloin hän on hereillä vaikka olikin unessa. Tämän täytyi liittyä kolikkoon. Silloin kun Skooter asetti kolikon tyynynsä alle, unet alkoivat. 

Viikkoja myöhemmin Skooter törmäsi kirjaan mitä oli etsinyt. Kirja oli nimeltään "Legacy of the Treasure Master" ja siinä kerrottiin omituisesta miehestä ja hänen vielä omituisemmista ideoistaan. Hänen nimensä oli Ocsiban ja hän oli velho, nero ja välillä ääliö. Hän käytti koko elämänsä vakuuttaakseen ihmisiä, että jossain on mahtava aarre piilotettuna ja kuka tahansa voisi löytää sen. Kuka tahansa kellä on rohkeutta. Ocsiban sanoi, että aarteen löytämiseksi täytyi pystyä suorittamaan "tehtävän". Kun tämän aloittaisi, ei ole enää paluuta. Seikkailijan täytyy jatkaa siihen asti kunnes aarre löytyy....tai muuten katoaa iäksi. Paikat mihin tehtävä hänet vie, eivät ole oikeita, mutta samaan aikaan näyttävät todellisilta koska ne ovat mielessäsi. 

Viimein hän puhui kolikosta joka toimii avaimena, mutta ainoastaan "valittu" ymmärtää sen salaisuudet. Tällä henkilöllä täytyy olla paljon rohkeutta hyväksyä haasteet omassa mielikuvitusmaailmassa. Skooter tiesi, että se tulee olemaan vaarallista ja hän ottaa hurjan riskin jos hyväksyy tehtävän, mutta hänen mielessään ei ollut epäilyksen häivääkään. Tänä yönä Skooter lähti seikkailulle mikä veisi hänet paikkoihin missä kukaan ei ole käynyt aikaisemmin...paikkoihin hänen mielikuvituksessaan. Tehtävä Treasure Masteriksi tulee olemaan hänen elämänsä suurin seikkailu. 

Aikoinaan rupesin pelailemaan pelihyllystäni löytyviä pelejä joita en ollut vielä läpäissyt. Osa menikin ihan mukavasti läpi, mutta sitten tuli tämän pelin vuoro. Ei vain onnistunut ja parhaimmillani pääsin toisen kentän alkuun. Tätä peliä ei ole koskaan Euroopassa julkaistu ja aikoinaan ostin pelin Retrogamefreak -nimisestä pelikaupasta joka on jo lopettanut toimintansa. Peli oli suhteellisen edullinen, hyväkuntoisella pahvikotelolla varustettuna joten olihan se ostettava. Yrittämisen jälkeen hautasin pelin hyllyyni pitkäksi aikaa ja nyt ajattelin, että olisi aika hoitaa tämä pois alta.

 

Peli on siitä erikoinen tapaus, että tässä on MTV:n järjestämä kilpailu mukana. Peli sisältää viisi kenttää joita pelaajien oli mahdollista treenata puoli vuotta. Puolen vuoden aikarajan jälkeen MTV kertoi salaisen koodin joka avasi kuudennen kentän ja näin peli oli mahdollista läpäistä. Koodin avaamisen jälkeen pelaajilla oli 12 tuntia aikaa tehdä paras mahdollinen läpäisysuoritus ja laittaa siitä tieto MTV:lle. Palkinnot olivat ihan hyviä! Pääpalkintoja oli kaksi kappaletta, toisen asteen palkintoja löytyi 250 kappaletta ja huimat 36 000 ylsivät kolmannen asteen palkinnoille.

Kaksi parasta sai valita kolmesta pääpalkinnosta mieleisensä. Tarjolla oli rock konserttia tai urheilutapahtumaa kaikilla herkuilla. Tämän lisäksi karkkirahaa sai 5000 dollarin arvosta. Näihin sai ottaa kolme perheenjäsentä tai kaveria mukaan. Yhtenä vaihtoehtona olisi ollut unelmien pelihuone 50 tuuman televisiolla, Super Nintendolla, 12 pelillä ja kunnon äänentoistolla. Jos mikään näistä ei maistunut tarjolla oli sitten neljäs vaihtoehto joka oli suoraan 10 000 dollaria kouraan.

Jos ei ihan pääpalkinnolle asti päässyt, niin seuraavat 250 parasta saivat itselleen Super Nintendot. Ihan jees palkinto tämäkin! 36 000 pelaajaa saivat jonkin julisteen mikä tuskin hirveästi lämmitti mieltä. 

Koska tässä pelissä on mukana tälläinen kilpailu, sen vuoksi peli ei ole ihan mikään helppo tapaus. Henki lähtee todella hätäisesti jos pelaa hieman varomattomasti. Peliin on myös piilotettu erilaisia salaisia paikkoja korkeiden pisteiden tavoittelemiseksi. Pelissä on siis kuusi kenttää ja kolmen lisärin voimin lähdetään liikkeelle. Kun elämät loppuvat, alkaa peli alusta. Kentät eivät ole ihan suoraviivaisia vaan niissä pitää tehdä erilaisia asioita jotta pääsee eteenpäin. Välillä tarvitsee etsiä jokin aparaatti joka avaa sitten reitin tai sen avulla pääsee seuraavan kerättävän jutun luokse. Pakko mainita Skooterin kävelytyylistä, sillä se on swägein mitä koko konsolilta löytyy. Lippiksen lippa taitettuna ylöspäin kädet upeasti heiluen Skooter taittaa matkaansa.

Ennen kuin lähdetään peliä pelaamaan, täytyy tuo salainen koodi syöttää peliin. Koodinsyöttöpaikka löytyikin kun alkukuvien aikana paino Selectiä. Koodin lisäksi tähän täytyy syöttää jokin sarjanumero ja olin hieman ihmeissäni, että mikä ihmeen sarjanumero. Ilmeisesti pelin mukana on tullut jokin rekisteröintikortti ja siinä oleva numerosarja täytyy syöttää peliin. Näin varmaan tarkistivat, että kukaan ei puijaa kisassa! No, minun pelilaatikostani ei moista korttia löytynyt joten käytin sitten samaa sarjanumeroa mitä TMR käytti. Ilmeisesti tällä sarjanumerolla ei ollut sen suurempaa merkitystä näin kisan ulkopuolella pelaillessa, sillä Youtubesta löytyvissä läpimenoissa sarjanumero on laitettu muotoon 11111111 tai 12345678. Salaisen koodin syöttäminen sitten taas on todella tarkkaa puuhaa. Peli ei kerro menikö koodi oikein ja jos pienikin kirjoitusvirhe sattui mukaan, ei kuudes kenttä avaudu. Tämä tietysti selviää vasta kun on läpäissyt viidennen kentän. Tarkistin todella monta kertaa, että koodi meni oikein :D Onneksi tätä koodia ei tarvitse syöttää uudelleen, vain siinä tapauksessa kun sulkee konsolin. Resetin painamisesta eikä Game Overista ollut haittaa koodin kanssa. Ihan hyvä ratkaisu, sillä koodin syöttäminen on äärimmäisen hidasta hommaa. Ihan ensimmäisillä kerroilla en koodia syöttänyt, sillä tiesin, että tässä menee jonkin aikaa treenaillessa ennen kuin pääsee myöhempiin kenttiin. 

Pelin vaikeutta lisää hieman lepsu koodaaminen. Esimerkiksi aivan selvästi ohi menevät ammukset osuvat Skooteriin kiitos huonojen hitboxien. Pelissä päähyökkäyksenä käytetään potkimista joka ei kovin luotettava tapa ole tappaa vihollisia. Jotta potku menee perille, täytyy mennä aivan viholliseen kiinni. Viholliset vaativat monesti enemmän kuin yhden potkaisun kuollakseen ja vaikka miten potkunappia hakkasi, saattoi vihollinen päästä puraisemaan vieden energiaa. Varsinkin ensimmäisen kentän mato-viholliset ovat todella ärsyttäviä tapauksia. Matoja täytyy monottaa monta kertaa jotta ne kuolevat. Välillä osuma tulee vaikka pysyy täysin samassa kohdassa missä aloitti potkimisen. Madot vielä ampuvat satunnaisesti ja kun täytyy mennä ihan iholle vihollisen tuhoamiseksi, nämä satunnaiset ammukset on mahdotonta väistää. 

Yksi aivan todella ärsyttävä juttu on, että kun hyppää ylöspäin toiseen ruutuun, peli pätkäisee mustan ruudun kautta kun sinne siirrytään. Miksei tätä olisi voinut tehdä niin, että ruutu vain sulavasti rullaa ylöspäin Skooterin mukana. Monissa paikoissa joutuu pomppimaan monta kertaa peräkkäin ylempään ruutuun ja tämä pätkiminen menettää hohdokkuutensa aika nopeasti. Muutamissa kentissä on köysiä joita pitkin täytyy edetä eteenpäin. Köysiin hyppääminen on todella tarkkaa hommaa ja Skooter ei aina ota köydestä kiinni vaikka ihan oikeassa kohdassa nappia painaakin. Ongelmaksi tämä muodostuu ensimmäisessä ja toisessa kentässä missä köysikohdan alla on piikkejä. Hieman fiksumpi ratkaisu olisi ollut, että kun painaa ylöspäin pohjassa, Skooter olisi automaattisesti napannut köydestä kiinni. En tiedä onko tämä sitten tietoinen valinta vaikeusasteen nostattamiseksi. 

Onneksi peli tarjoilee mukavasti lisäreitä, sillä muuten tämän läpäisy olisi ollut yhtä helvettiä. Ensimmäisestä kentästä saa huimat kolme lisäriä, mutta kävin keräämässä niistä vain kaksi. Yhden lisärin saaminen on niin tuskaisen työn takana, että sen hakemisessa menettää todennäköisesti yhden elämän ja homma kääntyy plus miinus nollaksi. Toinen kenttä sisältää yhden lisärin mikä on todella hyvin piilotettu. Kiitos Retkun läpimenovideon, tämänkin sain kerättyä! Viimeiset normikenttien lisärit löytyvät neljännestä kentästä ja ne ovat onneksi matkan varrella helposti saatavissa. Erikoiskenttään on jemmattu vielä kaksi lisäriä jotka saa pakosti haltuunsa minipeleistä. Kenttä ei etene jos minipelejä ei suorita. Kun tässä kerta näin monta lisäriä saa, niin muutamat kuolemat siellä täällä ei haittaa mitään. Mutta tarkkana saa kuitenkin olla, sillä lisärit häviävät silmänräpäyksessä jos ei ole tarkkana.

Peli eteni niin, että hyvin samoissa kohdissa menetin lisärin. Joskus saatoin päästä hyvän tuurin saattelemana kohdasta ohi ilman kuolemaa. Tämä kuitenkin riitti kiitos tasaisien lisäreiden sijoittelun. Pelin ensimmäinen ja toinen kenttä on aika monimutkaisia ja niissä täytyy kerätä paljon asioita etenemistä varten. Retkun läpäisystä löytyi ihana skippaus toisessa kentässä. Yhden oven avauksen pystyi skippaamaan niin, että ei tarvinnut avainta käydä hakemassa. Skippaus on vielä todella helppo tehdä, ei tarvinnut kuin olla kyykyssä ja kävellä eteenpäin niin Skooter muljahtaa oven läpi. Tämä jeesasi kivasti, sillä avain on aika pitkän matkan takana ja reitillä on paljon vihollisia. Henki olisi todennäköisesti lähtenyt avaimen hakemisen seurauksena. Oven takaa saa vielä tärkeän tavaran mitä ilman kenttää ei voi läpäistä. Ei kyllä pätkääkään haitannut käyttää tälläistä pientä juustoilua tämän pelin kanssa :D

Hieman huvittavasti loput kentät ovat hieman helpompia kuin kaksi ensimmäistä. Kerättävää on vähemmän ja reitit on aika selkeitä. No, neljännessä kentässä on yksi todella ärsyttävästi piilotettu ovi minkä takaa saa tärkeän esineen. Onneksi tiesin tämän etukäteen, niin ei tarvinnut sen enempiä ihmetellä. Viides kenttä on ihan siisti, sillä siinä seikkaillaan NES-kasetin sisällä! Kenttä on pienimuotoinen sokkelo, mutta netin avulla reitin sai mukavasti haltuun. Ei ollut minkään tason innostusta alkaa itse reittiä selvittämään kun tässä kerta henki lähti todella nopeasti. Kentän puolivälin tienoilla on masiina joka muuttaa Skooterin robotiksi. Robotin avulla on tarkoitus kulkea pitkän käytävän halki. Kokeilin kerran tätä robottia ja kuolin käytävän aikana. Normaalisti kuoleman jälkeen saa jatkaa siitä mihin oli mennyt kuolemaan, mutta robottikohdassa kuoleman jälkeen aloitetaankin masiinan luota eli joutuu reilusti taaksepäin. Tähän löytyi loistava helpotus kun ei vaan muuttunut robotiksi ja juoksi käytävän poikki Skooterilla. Kuoleman jälkeen sai jatkaa siitä mihin kohtaan kuoli!

Viimeinen Prize World -kenttä on jokin huvipuisto. Kentässä täytyy pelata kaksi minipeliä jotta saa aktivoitua vuoristoradan vaunut jotta kentässä pääsee etenemään. Nämä minipelit olivat oikein hyvä juttu, sillä molemmista sai lisärin! Aluksi luulin, että huoneessa olevat karvaturjakkeet täytyy kerätä siinä järjestyksessä, mikä turjake välkkyi. Tätä ei onneksi tarvinnut tehdä ja lisärin sai aina vaikka keräsi turjakkeet missä järjestyksessä hyvänsä. Varmaan kun turjakkeet keräsi oikeassa järjestyksessä sai enemmän pisteitä kisaa varten. Onneksi tämä kenttä tarjoilee saman pyssyn minkä saa pelin toisesta kentästä. Jos toisessa kentässä käytti asetta maltillisesti, sen sai kuljetettua mukanaan muihin kenttiin. Kuitenkaan aseen juice eli mehu ei riitä tänne viimeiseen kenttään asti joten mahtavaa, että tämä kenttä tarjoili uuden aseen. Kentän pelle viholliset sai huomattavasti turvallisemmin tuhottua aseella. Juoksevat pellet ottavat kaksi osumaa jotta ne kuolevat ja potkimisella menetti melkein aina yhden energian. Kenttä ei mikään kovin hankala ollut kun vain eteni todella maltillisesti. 

Pääsin tähän viimeiseen kenttään erittäin surkean yrityksen siivittämänä. Tein paljon tyhmiä virheitä ja olin tässä viimeisessä kentässä vain yhden elämän voimin. Onneksi kentästä sai kaksi lisäriä jotka turvasivat etenemistä. Eipä aikaakaan kun olin jo kentän lopussa. Aivan viimeisessä kohdassa täytyy vuoristoradan vaunun avulla kulkea ruudun reunaan jotta kenttä päättyy. Vastassa on kolme pelleä jotka sai aseella tuhottua mukavasti. En huomannut, että aseen mehu oli aivan lopussa ja ammukset eivät riittäneet viimeiseen pelleen. Minulla oli vain yksi energia jäljellä ja henki lähti. Onneksi minulla oli vielä yksi elämä jäljellä ja tykitin ns. brute forcella pellejen ohi :D Huojentunut olo kun tämä viimeinen kenttä meni ensimmäisellä yrityksellä läpi!

Todella kaksijakoiset fiilikset tästä pelistä. Tykkäsin paljon pelin grafiikoista, ne muistuttivat McDonaldlandia mistä pidän hyvin paljon. Musiikit ovat myös aika mukavat ja tavaroiden kerääminen on hauska idea. Kuitenkin lepsu koodaus pilaa tämän pelin aika tehokkaasti. Olisi hauska tietää millaiselle sijoitukselle olisin päätynyt omilla pisteilläni, olisinko uudenkarhean Super Nintendon onnellinen omistaja!

Wizards & Warriors III: Kuros: Visions of Power

Games Beaten: 497/710

Genre: Platform

Goal: Destroy Malkil

Arvosana: 8/10

Vaikeusaste: 8/10

Kuros on kahdesti päihittänyt pahan Malkil velhon...ja kahdesti hän on tullut takaisin - paljon voimakkaampana ja vihaisempana kuin ennen. Viimeisimmällä tehtävällään Malkilia vastaan hän sai takaisin mahtavan IronSwordin joka on voimakkain ase mitä on koskaan valmistettu. Kuitenkin tällä kertaa hän on tekemisissä jonkin vielä voimakkaamman asian kanssa kuin pelkän voiman: TAIKUUDEN.

Ainoa keino taistella taikuutta vastaan on taikominen. TAIKA. Löydä se. Käytä sitä. Kuroksen täytyy taistella sen avulla ja voitto pimeää puolta vastaan on jälleen hänen.

Hän on taistellut voiman ja kunnian avulla aikaisemminkin. Tällä kertaa hänen täytyy lisätä mukaan oveluutta, älykkyyttä ja taikuutta. Se on hänen ainoa mahdollisuutensa. Se on ainut keino jotta Kuros onnistuu.

Kuroksen seikkailut tulevat päätökseen tämän kolmannen osan myötä. Tämä viimeinen peli eroaa melko paljon kahdesta aikaisemmasta vaikka onkin samaa Platform -genreä. Kaksi aikaisempaa osaa ovat suoraviivaisia kenttä kentältä edettäviä kun taas tämä kolmas on seikkailupeli yhdellä suurella alueella varustettuna. Yksi iso miinus tulee salasanan puutteesta, sillä peli ei ole mikään kovin helppo tai lyhyt ainakaan kun sitä ensimmäistä kertaa lähtee ratkomaan. Vain neljä elämää jonka jälkeen joutuu tylysti alkuun... Lisäreitä ei saa mistään koko pelin aikana mikä on aika raaka ratkaisu.

Pelin maailma on jaettu kolmeen erilaiseen osioon; kylään, luolastoon ja kuninkaan linnaan. Pelissä kerätään rahaa ja aarteita joilla saa ostettua energiaa ja avaimia. Avaimet ovat todella suuressa roolissa, sillä lukittujen ovien takaa löytyy helpotuksia, tärkeitä tavaroita ja uusia reittejä. Kauppiaita on ripoteltu ympäri pelimaailmaa ja samat kamat löytyvät aina jokaiselta kauppiaalta - hinnat vain vaihtelevat. Kauppiaalta pystyi halutessaan ostamaan jonkin juorun, mutta kauppias on sen verran vittumainen tapaus, että juorut ovat aika turhanpäiväisiä. Peli vielä arpoo, mikä juoru tulee, joten samoja juoruja sai kuulla jatkuvalla syötöllä. Oma lemppari juoruni on "yöllä on pimeää" joka todellakin helpotti pelin kulkua! Totesin aika nopeasti, että tähän hommaan ei kannata rahojaan tuhlata.

Peli on kokonaisuudessaan ympäriinsä pyörimistä etsien oikeaa reittiä. Täytyi hyvin painaa mieleen mistä pääsi mihinkin ja mitä ovia kannatti availla. Toki ensimmäisellä kerralla tuli koluttua jokainen paikka jotta ei mitään jäänyt piiloon. Joidenkin ovien takaa sai vain turhan 50 arvoisen kolikon ja kun yksi avain maksaa 90 rahaa, tappiollehan tässä hommassa jäi. Päätavoitteena pelissä on päästä pahan Malkil velhon luokse joka pitää majapaikkaansa kuninkaan salissa. Jotta saliin pääsee, täytyy kerätä neljä erikoista kruunun jalokiveä jotka on piilotettu ympäri maailmaa. Kolme jalokiveä on vangittujen kuninkaan tyttärien hallussa ja yhden saa tuhoamalla hurjan lohikäärmeen. Jalokivillä avataan syvällä luolan uumenissa oleva jättimäinen portti jonka takaa löytyy salainen reitti kuninkaan saliin. Jotta tyttärien sekä lohikäärmeen luokse pääsee, joutuu tehdä jos jonkinlaista juttua. 

Kun kahdessa ensimmäisessä pelissä pelaillaan vain Kuroksella ritarin haarniskaan sonnustautuneena, tässä kolmannessa osassa pystyy saamaan kaksi muutakin asua käyttöönsä. Löytyy varkaan ja velhon asut joiden avulla pystyy tekemään huomattavasti erilaisempia juttuja kuin perus ritarilla. Nämä asut täytyy ensin luonnollisesti löytää jotta niitä pystyy hyödyntämään. Maailmaan on piilotettu kiltoja mistä asut saa käyttöönsä. Kiltaan ei noin vain voi marssia sisään, vaan ensin täytyi löytää kiltaan kuuluva patsas. Kun patsas on hallussa, täytyy suorittaa testi ja onnistuneen suorituksen jälkeen asu on käytössäsi. Jokaisella hahmomuodolla on kolme erilaista kiltaa ja jokaisen testin onnistuneesti suorittaminen antaa hahmolle uusia parannuksia. 

Varas: ensimmäinen varkaan asu on hyvin samanlainen kuin Kuroksen haarniska ja hyökkäyksen lisäksi sillä ei ole oikeastaan kuin yksi käyttötarkoitus - päästä erään vartijan ohi. Seuraavalla asulla käyttöön tulee sorkkarauta jonka avulla voi availla ikkunoita ja murtautua muuten saavuttamattomiin huoneisiin. Kolmas asu antaa käyttöön Skeleton Keyn, mikä avaa pelin jokaisen oven ilman, että tarvitsee enää avaimia ostella.

Velho: velhon ensimmäisellä asusteella voi ampua tulipalloja joiden avulla pääsee yhden muuten mahdottoman kohdan ohitse. Toisella muodolla saa käyttöönsä suojakilven ja kolmannella pystyy levitoimaan. 

Ritari: myös Kuroksen perus ritarimuotoa pääsee päivittämään ja päivitykset keskittyvät hyökkäystehoon. Ensin paranee miekan teho, toisella kerralla käyttöön saa heitettävän kirveen ja kolmannella kerralla jättimäisen miekan minkä avulla voi ampua taika-ammuksia. Kaikkia näitä tarvitsee pelin läpäisyyn.

Homma on jaettu niin, että tietyn tyyliset killat löytyvät samasta alueesta. Eli varkaan kaikki asut on sijoitettu kylään, velhon kamat löytyvät luolastosta ja ritarin haarniskat linnan uumenista. Myös tarvittavat patsaat löytyvät samoilta alueilta. Asuja pystyy vaihtamaan mielensä mukaan Selectillä ja halutessaan aikaisempaa asua pystyy käyttämään. Asuissa on myös sellainen puoli, että jos liikkuu jollain alueella tietty asu päällä, viholliset ovat huomattavasti aggressiivisempia. Tämä pätee myös kauppojen kanssa ja jos esimerkiksi velholla yrittää asioida kylästä löytyvästä kaupassa, kauppias heittää kirjaimellisesti pihalle :D Ensimmäisiin kiltoihin pääsee millä asulla hyvänsä, mutta myöhemmät killat ovat huomattavasti tarkempia ja niihin täytyy astua sisään vain tietty asu päällään.

Ennen asun saamista suoritettavat testit ovat suhteellisen hankalia. Jos testissä putosi kuiluun, joutui testin aloittamaan alusta. Tästä rangaistiin kolmen energian menetyksellä. Testin sisällä käytetään omaa energiapalkkia joka ei vaikuta pelissä muuten käytössä olevaan energiapalkkiin. Jokaisella killalla on toisistaan poikkeavat testit jotka aina hieman hankaloituvat. Varkaalla ja ritarilla on hyvin samantyyliset tasoloikkatestit missä täytyi väistellä esteitä ja hyppiä tasojen päällä. Velhon testi on tunneli jota kiivetään ylöspäin hyppien liikkuvalta tasolta toiselle. Testien lopussa odottaa jättimäinen versio kerätystä patsaasta joka täytyy tuhota jotta testi menee onnistuneesti läpi. Uuden asun lisäksi testin läpäisystä palkitaan 1000 rahalla joka on mahtava palkinto. Rahaa tässä todellakin tarvitsee energiaan ja avaimiin. Hieman kyseenalainen ratkaisu on ollut laittaa energianmenetys jos testin feilaa. Etenkin kultaisen tason testit ovat todella hankalia ja niitä täytyi yrittää uudestaan useampia kertoja. 

Ehdottomasti pelin hankalin osuus on velhon kultatason testi. Palikat, minkä avulla kiivetään tunnelia ylöspäin, on puolet pienempiä kuin kahdessa aikaisemmassa testissä. Pelin koodaus ei ole ihan sitä terävintä kärkeä ja näille tasoille hyppääminen on millintarkkaa puuhaa. Kuros hyppää vielä niin kuin olisi Kuun pinnalla joka tekee hommasta entistä hankalampaa. Vielä jos palikalle hyppäsi hieman huolimattomasti, saattoi Kuros muljahtaa palikan sivusta pudoten alas. Välillä vaikka näytti, että hyppy onnistui hienosti, jostain syystä muljahtikin palikalta pois. Jos putosi aivan alas asti, joutui testistä ulos ja menetti kolme kappaletta lenkkimakkaralta näyttäviä energioita. Joskus todella hyvän tuurin säestämänä saattoi laskeutua alemmalla olevan palikan päälle ja jatkaa yritystä. Tämä hyppelykohta on tähän mennessä vaikein NESin tasoloikkakohta mitä on vastaan tullut. Testin loppupuolella on yksi lähes pikselintarkka hyppy ja se ei kovin montaa kertaa onnistunut läpäisy-yrityksillä. Aikaisemmin pidin Hudson's Adventure Islandin 8-3 -kentän hyppykohtaa NESin vaikeimpana, mutta tämä kyllä vie voiton. Ongelmana tässä on se, että kun pelissä ei ole loputtomia continueja eikä edes lisäreitä saa, se tekee hypystä entistä hurjemman. Jäätävä kuumotus saada testi onnistumaan. Adventure Islandissa saa sentään loputtomasti yrittää kenttää, toisin kuin tässä. Testin lopussa odottava patsas on vielä aika inhottava tässä, sillä jos huono tuuri käy, se voi työntää Kuroksen rotkoon ja homma alkaa alusta. Muissa testeissä ei tälläistä vaaraa ole. Totta kai tähän hankalimpaan on laitettu vielä tälläinen pieni kiusa mukaan :D

Jos on rahaa jäänyt säästöön, voi käydä ennen kuolemista tankkaamassa energiat täyteen ja yrittää sitten taas muutaman kerran uudelleen ilman kuoleman pelkoa. Rarella on ollut tämän pelin kanssa huumori pinnassa, sillä 170 rahan arvoisella ruoalla saa vain yhden palkin energiaa ostettua :D Vettäkin voi halutessaan ostaa, mutta se täyttää vain PUOLIKKAAN energian ja maksaa 155 rahaa :D Vaikka tässä rahaa saakin ihan kiitettäviä määriä, lähes tyhjän energiapalkin täyttäminen vie sitä mukavan siivun.

Monet yritykset kaatuivat tähän velhon testiin ja tähän pisteeseen pääseminen vie sellaisen 1-1,5 tuntia. Paineet on melko kovat kun pitäisi yrittää päästä mahdollisimman vähillä kuolemilla testi läpi jotta olisi jotain mahdollisuutta pelin läpäisyyn.

Kun pelin on tarpeeksi monta kertaa aloittanut alusta, alkoi rutiineja muodostua ja rupesin muistamaan missä huoneissa kannatti vierailla. Tämä nopeutti mukavasti pelin hankalimpiin kohtiin pääsemistä. Pelistä löytyy jotain vanhoja tietäjiä jotka kertovat vinkkejä aarteita vastaan. Aarteita on piilotettu ympäri alueita. Tietäjät ovat aika ronkeleita tapauksia, sillä jos yrittää esimerkiksi luolastosta löytyvää aarretta tarjota kylässä majailevalle tietäjälle, ei ukko halua ottaa sitä vastaan. Tietäjiä on yksi kappale jokaisella eri alueella ja aarteen palauttamisesta palkittiin 1000 rahalla! Aluksi näitä kannattikin palautella massin toivossa, mutta myöhemmin en jaksanut enää vaivautua. Vinkit oli jo kuultu enkä niin polttavasti tarvinnut rahaa energiaan. Aarteissa on se huono puoli, että ne kun saa arkkujen uumenista, Kuros kerää automaattisesti mokoman tavaran. Pelissä voi kantaa vain neljää tavaraa samaan aikaan ja jos ei ollut löytänyt sen alueen tietäjää mistä aarteen löysi, se jäi kummittelemaan tavaravalikkoon. Pelin kaikki jutut menevät tähän samaan valikkoon aina testipatsaista kruunun jalokiviin asti. Jos erehtyi kuninkaan tyttären löytämään, häntäkin kannatti aluksi vältellä tästä samasta syystä. Jos likan kanssa lupautuu menemään naimisiin, antaa hän yhden kruunun jalokiven joka vie sitten turhan tilan tavaravalikosta. Paikat kannatti painaa mieleen ja käydä noutamassa jalokivet myöhemmin. 

Neljättä kruunun jalokiveä hallussa pitävä lohikäärme on melko omituinen tapaus. Olin juuri suorittanut tuon kaamean velhon viimeisen testin ja hieman kokeilin miten levitaatio toimii. Hieman huonostihan se toimii, sillä jos laskeutuu alaspäin ja ei tarpeeksi nopeasti levitoi ylös, putoaa velho alas hallitsemattomasti. Korkealta putoamisesta menettää vielä energiaa joten tämä oli todella ärsyttävää. Saavuin testailujeni jälkeen huoneeseen mihin kruunun jalokivet täytyy asettaa ja kiipesin ruudun yläreunaan. Grafiikat katkeavat omituisesti ja yläpuolella on vain tyhjää. No, huvikseni sitten ajattelin levitoida korkeuksiin, josko siellä olisi jotain. Hetken tyhjyydessä levitoimisen jälkeen kaksi pientä palikkaa ilmestyi ruudulle. Laskeuduin palikalle ja yhtäkkiä lohikäärme olikin suoraan edessäni hieman Mega Man 2:sen Mecha Dragonin tai Little Samsonin lohikäärmebossin tyyliin. Aluksi luulin, että glitchasin pelin jotenkin koska asetelma oli sen verran omituinen. Ajattelin, että antaa mennä vaan - jos peli menee jonkin hullun glitchin avulla läpi, niin sitten menee. Yritetään myöhemmin sitten kunnon läpäisyä. Tässä vaiheessa minulla ei ollut edes kuin yksi elämä jäljellä joten korkealta ei pudota. Huomasin, että velhon ensimmäisen asun tulipallot tekevät mukavasti osumaa lohariin. Glitchauksen mahdollisuutta lisäsi vielä sekin, että välillä lohikäärmeen ampumat tulipallot menivät suoraan hahmosta läpi ja joskus ne taas osuivat. Osumasta putosi palikan läpi takasin alas. Tästä ei onneksi menettänyt kuin yhden energian ja levitoimalla uudelleen palikan päälle pääsi seuraavalle yritykselle. Lohikäärmeen energiat täyttyvät aina uudelleen jos putosi alas. Hetken se otti ja muutamat alas putoamiset, mutta sain lohikäärmeen tuhottua. Tuhoutumisen jälkeen minut palkittiin yhdellä kruunun jalokivellä. Hetkinen, tämä ei siis ollutkaan mikään glitchi? Todella hämmentävästi tehty pomolle saapuminen ja itse taistelu. Eipä mitään, seikkailu jatkukoon!

Tässä vaiheessa jäljellä ei ollut enää kuin loppujen kruunun jalokivien metsästys ja paikat olivat minulla tiedossani. Rahaakin oli ihan mukavasti jäljellä ja aina kun energiaa kului, kävi vain kauppiaalta ostamassa energiat täyteen. Vaikka kauppiaita onkin ripoteltu ympäri peliä, hyödynsin lähes poikkeuksetta ensimmäistä, kylästä löytyvää kauppiasta. Pointtina tässä on se, että hänen hinnat ovat kaikista alhaisimmat ja kauppa on periaatteessa matkan varrella kun monesti liikuttiin luolastosta linnaan ja toisinpäin. Esimerkiksi syvällä luolastossa olevasta kaupasta sai sapuskaa yli 200 rahan hintaan, ei kiitos. 

Kun olin keräillyt kaikki jalokivet, suunnistin jättimäisen portin luokse. Portin takaa avautui tuo myyttinen salainen reitti suoraan kuninkaan saliin. Nousu on aika pitkä ja sieltä löytyy paljon aarteita. En oikein tajunnut aarteiden pointtia, sillä ylhäällä ei ole edes kauppaa tai mitään. Ehkäpä vain High-Score kehuskeluita varten laitettu nämä. 

Ylös saavuttua pelastetaan ensin oikea kuningas jonka jälkeen kohdataan paha Malkil. Kuninkaan valeasun ottanut Malkil lentelee huoneen yläreunassa ja ampuu satsin jotain kummallisen näköisiä räjähtäviä "kukkia". Näiden kukkien väistely on todella kummallista ja en missään vaiheessa tajunnut miten niitä oikein väistellään. Joskus näytti vaikka kukka osui suoraan Kurokseen, ei tullut vahinkoa. Välillä hieman huonommastakin osumasta menetti energiaa. Malkiliin voi tehdä vahinkoa ainoastaan ritarin parhaimmalla asulla joka sisältää miekan mistä lähtee taika-ammuksia. Puolen välin tietämillä taistelun tyyli vaihtuu ja nyt Malkil heittää vain yhden ruudulle jäävän kukkasen. Malkil on niin raukka tapaus, että lentelee todella paljon ruudun ulkopuolelle ja pysyy siellä pienen tovin verran. Onneksi näitä kukkasia pystyy tuhoamaan ja silloin kun Malkil jäi ruudulle hengailemaan, meni vain ukkelin alle ampumaan kunnon sarjaa munille. Kun minulla oli edelleen tämä sama yritys menossa missä luulin glitchanneeni lohikäärmeen, ei minulla luonnollisesti ollut kuin yksi elämä jäljellä. Yllättävän hyvin pärjäsin ensimmäisellä yrityksellä, sillä Malkilille jäi vain 1,5 energiaa jäljelle. Tämä kyllä harmitti melkoisesti, sillä nyt joutuu taas pelaamaan sen kamalan velhon testin.

Monia ja monia yrityksiä myöhemmin kun viimein pääsin velhon testin läpi, olin jälleen kuninkaan salissa. Tälläkin kertaa vain yhdellä elämällä kun ei tuo kamala testi meinaa luonnistua millään. Yritys meni huonommin kuin aikaisempi ja Game Over komeili jälleen ruudulla. Taas useita yrityksiä myöhemmin pääsin jälleen samaan pisteeseen - tällä kertaa tosin kolmella elämällä! En kuollut kuin yhdessä pikkupomossa missä kuolin jokaisella yrityksellä vähintään kerran. Nyt tuo velhon testi meni ensimmäisellä yrityksellä läpi ja tiesin, että nyt on mahdollisuus pelin läpäisyyn. Homma alkoi huonosti ja kaksi elämää kului eikä kumpikaan yritys kovin kummoinen ollut. Yksi yritys jäljellä ja sama homma, alkoi huonosti. Sain kuitenkin taistelun toisessa vaiheessa väisteltyä ja tuhottua kukkasia paremmin. Malkil ei myöskään ollut ihan niin raukkamaisella päällä ja jäi sen verran ruudun puolelle, että häntä pystyi ampumaan ruudun reunasta pilkistävään käsivarteen. Loppupuolella keskittyminen herpaantui ja minulla oli enää yksi energia jäljellä. Tässä vaiheessa Malkililla oli kolme...ei hyvältä näytä. Onnistuin ihmeen kaupalla väistelemään ammuksia ja sain juuri ja juuri viimeisen osuman perille...kylläpä meni tiukille tämä! Pelin loppu hämmentää, sillä Kuros astuu sisään johonkin väriä vaihtavaan vortexiin mistä lentelee erilaisia vuosilukuja. Ihan ei avautunut tämä.

Tykkäsin tästä kolmannesta osasta eniten vaikka tässä ongelmia onkin. Seikkaileminen on hauskaa ja on kiva yrittää selvittää mihin pitäisi seuraavaksi mennä. Tykkäsin myös, että Kuros saa käyttöönsä erilaisia asuja jotka ovat täysin erilaisia kuin pelkkä ritari miekkoineen. Mitään liian kryptistä ei ole pois lukien lohikäärmetaistelu. Salasanan puute ja muutama muu pieni kauneusvirhe rokottavat arvosanaa, mutta olihan tämä erittäin miellyttävä peli!

Renegade

Games Beaten: 496/710

Genre: Beat 'em up

Goal: Defeat Sabu (Mission 4)

Arvosana: 7/10

Vaikeusaste: 4/10

Joukko verenhimoisia roistoja on saartanut sinut. Et etsinyt ongelmia, mutta et halua juosta pakoonkaan. Sinun täytyy näyttää näille kovanaamoille kaapin paikka - naama vasten rotvallin reunaa. Sinun lentävät nyrkit ja kuolettavat potkut hoitavat homman. Se on joko sinä tai he!

Tätä peliä voidaan pitää Double Dragon -sarjan esi-isänä! Hyvin samantyylisestä mäiskinnästä on kysymys. Tämäkin peli Double Dragonin -tyyliin julkaistiin ensin Arcadelle, sen jälkeen siitä väännettiin NES -versio. Pelissä on neljä lyhyttä kenttää ja vaikeusasteen voi säätää itselleen mieluisaksi kolmesta eri vaihtoehdosta. Pelasin tämän helpoimmalla kun peli sitä suoraan tarjoili. Ideana on mäiskiä kaikki ruudulla näkyvät pahikset jonka jälkeen siirrytään eteenpäin. Kentän lopussa odottaa jokin kovempi pahis jonka murjomisen jälkeen siirrytään seuraavaan kenttään.

Vihollisia vastaan täytyi pärjätä pelkästään lihaksien turvin. Jotkin viholliset käyttivät hyökkäykseen esimerkiksi putkenpätkiä, mutta niitä ei saanut itse kerättyä. On tässä sentään muutama Power-up mitkä hieman antaa vaihtelua perinteiseen mäiskimiseen. Löytyi P ja S -symboleilla varustettuja helpotuksia. Ohjekirja kertoo, että P:n eli voimalyönnin saa käyttöönsä jos pelin kellon viimeiset numerot ovat joko 11, 25 tai 32 vihollisen tuhoamisen jälkeen. Luulin, että voimalyönti ilmestyi satunnaisesti, mutta näemmä tähänkin on jokin selite. Ohjekirja kertoo myös, että voimalyönnillä saa viholliset tuhottua yhdellä iskulla. Tämä ei kyllä pitänyt paikkaansa, vaan kyllä ukot nousivat ylös, elleivät he sitten lentäneet ruudusta ulos. Voimalyönti kesti vain pienen hetken ajan ja ei sen avulla yleensä montaa ukkoa saanut niputettua. 

Pelin moottoripyörä -osuudessa saattoi löytää S-symbolin mikä nostattaa nopeutta, mutta en tälläistä onnistunut saada ilmestymään. En oikein edes tiedä mitä hyötyä moisesta olisi ollut, sillä tässä osuudessa potkitaan muutamat ukot moottoripyörän selästä pois jonka jälkeen siirrytään seuraavaan ruutuun. Hampurilaisia ja sydämiä olisi myös löytynyt kentistä samaan tapaan kuin voimalyöntiä, mutta näitä en onnistunut koskaan saamaan. Ei osunut kellon viisarit oikealle kohdalle! Hampurilaisesta olisi saanut energiaa ja sydämestä todennäköisesti lisärin. Ohjekirja puhuu jostain "second Renegadesta, mikähän lienee sitten kyseessä. Hampurilaiset ovat sinällään aika turhia, sillä energiat saa aina täyteen kun siirtyy uuteen ruutuun kentässä.

Peli on pituudeltaan todella lyhyt ja heti ensimmäisessä kentässä on vain kaksi eri ruutua jonka jälkeen ollaankin jo kohtaamassa ensimmäinen pomovastus. Pituutta peliin on luotu ukkojen määrällä ja niitä tuleekin yhdessä ruudussa melkoiset määrät. Jotta nämä päälle vyöryvät vihollismassat sai nujerrettua, kannatti ehdottomasti käyttää hyppypotkua apunaan. Alkuun yritin mätkiä ukkoja ihan pelkillä potkuilla ja nyrkeillä, mutta kun hyppypotkun tehokkuuden huomasin, en muuta sitten käyttänytkään. Tässä on samanlainen outo taistelusysteemi kuin Double Dragon II: The Revengessä, että potku ja hyppynapit vaihtuvat päinvastaisiksi kun kääntyy toiseen suuntaan. Onneksi pelissä ei tule kuin kolme vihollista kerralla ruutuun ja yleensä kaksi muuta vihollista ovat niin kilttejä, että odottavat vuoroaan jotta sai yhden kavereistaan mukiloitua ennen kuin he hyökkäsivät kimppuun. Hyppypotkussa tärkeää on ajoittaminen. Oikeanlaisella rytmityksellä sai viholliseen tehtyä jatkuvasti osumaa. Hyppypotkun pystyi vielä tekemään paikallaan ollessa mikä helpotti taistelua entisestään. Pelissä on myös kyynärpää-isku mikä tehdään juoksusta. Tämän liikkeen huomasin vasta viimeisessä kentässä ja tuli sitä sitten muutamaan otteeseen käytettyä. Jos olisin tämän aikaisemmin tajunnut, olisin käyttänyt liikettä huomattavasti enemmän. Tämä taitaa olla pelin tehokkain liike. Kun vihollisella on energiat vähissä, voi maassa makaavalta ukkelilta hakata hengen pois. Tätäkään en kovin montaa kertaa käyttänyt, kiitos hyppypotkun. 

Pelin pomot hoituvat hienosti hyppypotkulla. Tässä on kuitenkin se vaara, että kun ollaan lähikontaktissa, saattoi pomo napata Mr. K:sta kiinni ja iskeä kunnolla pataan. Tämän seurauksena saattoi mennä ihan kunnon siivu energiaa. Ei kuitenkaan mitään suurempia ongelmia ollut pomojen kanssa, ne kaatuivat ilman turhia kuolemia. Myöhemmissä kentissä muutamat pomovastukset tulevat uudelleen perus vihollisten roolissa. Pomot ovat yhtä kestäviä kuin aikaisemmin kohdatessa ja niiden lyöntivoimaa on nostettu parin pykälän verran.  

Toisessa kentässä pääsee huristelemaan hetkeksi moottoripyörällä joka napataan moottoripyöräviholliselta hänen kuolemansa jälkeen. Hienosti pyörä ensin räjähtää ja on sen jälkeen täysin käyttökunnossa :D Kolmannessa kentässä piestään pelkästään jotain mekkoihin pukeutuneita rouvia. Hieman hämmentävää, sillä nämä eivät näytä edes vihollisilta. Muutamalla rouvalla on kuitenkin metalliketjut käsissään joka paljastaa pahat aikeet. Pomona toimii jokin jättirouva joka on yllättävän paha ainakin alkuun. Jos rouva nappaa kiinni Mr. K:sta, antaa hän kunnon korvapuustit sen seurauksena. Kolmas kenttä on pelin lyhkäisin, vain yksi ruutu kuhisten rouvia jonka jälkeen siirrytäänkin jo pomotaisteluun.

Viimeinen kenttä on kunnon sokkelo josta täytyi löytää oikea reitti viimeisen pomon, Sabun luo. Muutaman Game Overin se otti ennen kuin onnistuin oikean reitin selvittämään. Kenttä sijoittuu rakennuksen sisälle ja huoneissa on ovia kahdesta kolmeen kappaletta. Näistä pitää sitten yrittää pähkäillä oikea reitti. Jos valitsee väärän reitin, vastaan tulee kaksi jättimäistä rouvaa joita en saanut millään yrityksellä tapettua. Rouvat tulevat onneksi yksi kerrallaan, mutta korvapuustista ottaa tässä kentässä aivan jäätävästi vahinkoa joka vaikeutti taistelua huomattavasti. Onneksi tämä osoittautui vääräksi reitiksi, sillä peli olisi vaikeutunut huomattavasti jos rouvat olisi joutunut pieksämään. Ilmeisesti tässä on mahdollista valita myös sellainen väärä reitti, että peli vie takaisin aikaisempaan kenttään :D Tämä asia selvisi, kun läpäisyni jälkeen kävin katsomassa Speedrun -vetoa ja siinä pelaaja valaisi asiaa. Oikealla reitillä on kaksi ensimmäisen kentän pomoa jotka tulevat samaan aikaan ruudulle. Kannatti välttää tilannetta, missä pomot ovat eripuolella huonetta, silloin ne saivat iskuja aikaiseksi. Kun viimein pääsee Sabun luokse, sen ampumia luoteja kannatti väistellä sillä ne tappavat kerrasta. Yhden kerran kuolin luotiin ja se riitti siihen, että olin seuraavalla yrityksellä todella varovainen. Sabuun toimi hyppypotkut tehokkaasti ja kunhan vain seisoi Sabun läheisyydessä tehden hyppypotkua aina kun ukko nousi takaisin ylös, ei luodeista sen kummempaa vaaraa ollut. Taistelun jälkeen ei tullut edes "You Ain't Tough Enough For Me" kerskailua mitä muiden kenttien jälkeen sai katsella vaan siirryttiin suoraan lopputeksteihin. 

Ei ollut tämäkään peli hullumpi tekele. Huomaa kyllä, että esi-isästä on kysymys, sillä todella yksinkertainen peli on kyseessä. 

Touchdown Fever

Games Beaten: 495/710

Genre: Sports

Goal: Win Tournament (4 Matches)

Arvosana: 8/10

Vaikeusaste: 3/10

Ne on lihasvoimaa, touhua, rynnäkköä, töminää ja strategiaa joka tekee siitä jenkkifutista! Juokse I tai shot-gun muodostelmassa, hiivi pelinrakentajana ja paljon muuta. Yritä 40-jaardin kenttämaalia tai potkaise sitä jos on pakko! Pelaa harkitusti ja varo ylittämästä aloituslinjaa! Jos sinulla on koskaan ollut halu potkaista pallo maalitolppien läpi, lähettää matkaan loistokkaita spiraaleja tai läimäistä siannahka viimeiselle vyöhykkeelle, sinulla on täytyy olla touchdown kuume! 

Kisaa liigajoukkueilla: pelaa itäisellä divisioonalla läntistä divisioonaa vastaan. Pelaa joukkueellasi tietokonetta vastaan; tai pelaa kahden pelaajan voimin tietokonetta vastaan. Säädä aikaraja joku viiteen, kymmeneen tai viiteentoista minuuttiin. Neuvottele strategioista ja anna mennä, tee touchdowneja! 

Jos tuossa muutama hetki sitten läpäisemäni Little League Baseball: Championship Series on NESin paras pesäpallopeli, tämän täytyy olla sitten paras jenkkifutis! Hieman pääsi pelin laatu yllättämään kun satunnaisesti pelin itselleni valitsin. Viimeisestä jenkkifutiksesta on jo tovi vierähtänyt ja joutui oikein kunnolla miettimään, mitenkäs ne säännöt oikein menivätkään. Hetken harjoittelun jälkeen homman juju palautui mieleeni. Pelissä täytyy voittaa turnaus joka tarkoittaa neljän ottelun voittamista tietokoneiden joukkueita vastaan. Pelissä ei ole salasanaa, mutta eipä sitä kaivannutkaan näin simppeliin peliin. Turnaukseen osallistuu 12 joukkuetta ja riippuen siitä kenet valitsee omaksi joukkueeksi, ensimmäisenä vastaan tulee aina sama joukkue. Tämän jälkeen sitten seuraava vastus arvotaan kahdesta joukkueesta, kumpi nyt sattui ottelun voittamaan. Minulla kävi todella typerä moka pelailun aikana ja ennen viimeistä matsia kun olin ottamassa kuvaa, painoin vahingossa resettiä. Hetken aikaa ketutti armottomasti, mutta onneksi tämä peli on aika helppo ja vielä erittäin hyvä, niin vahinko ei ollut kovinkaan suuri.

Aloituksessa oli sitten kyse hyökkäyksestä tai puolustamisesta ruudulla näkyy kaksi pelaajaa joiden päällä vilkkuu A ja B -symbolit. Hyökkäyksessä näille pelaajille pystyi syöttämään pallon painamalla A:ta tai B:tä. Tämä toiminto ei oikein kunnolla toiminut ja vaikka kuinka nappia rämpytti, ei ukko vain heittänyt palloa. Jos aivan samantien painoi nappia, silloin syöttö onnistui. En nyt ihan tarkkaan sääntöjä muista, että onko tässä jokin tietty raja milloin pallon voi syöttää pelaajalle. Tällä ei onneksi sen kummempaa väliä ollut, sillä sain kuljetettua pallon ilman syöttämistä todella pitkälle. Omat pelaajat estivät vastustajan pelaajia tehokkaasti jonka vuoksi kuljettaminen onnistui. Välillä rajan yli kuljetus vaati neljä aloitusta, mutta todella harvoissa tapauksissa vuoro vaihtui vastustajalle. Puolustamisessa tämä A ja B -napin painaminen toimi huomattavasti paremmin. Tässä vain valittiin, kumpaa pelaajaa haluaa ohjata.

Oman joukkueen tietokonepelaajat ovat välillä aika onnettomia tapauksia ja he härväsivät ihan omiaan etenkin hyökkäyksessä. Jos juoksin aivan laidan tuntumassa, omat ukot saattoivat juosta rajan ulkopuolella hinkaten itseään laitaa vasten :D Vaikka ukot saivat vastustajan pelaajat estettyä aika tehokkaasti, muuta hyötyä heistä ei oikein ollutkaan. Puolustustilanteessa pelaajat saivat pallon kanssa etenevän pelaajan hienosti tantereeseen jos ei itse kerennyt tilanteeseen. 

Aavistuksen tahmeasti pelaaminen lähti liikenteeseen kun yritin aivan liikaa keskittyä syöttelypeliin. Kun tajusin, että kuljettamalla sai pallon vietyä todella pitkälle, peli muuttui erittäin helpoksi. Tässä on sellainen hyvä juttu, että jos yksi tietokoneen pelaaja yrittää anastaa palloa minulta, ei se siinä koskaan onnistunut. Vastustaja vain kaatui maahan yrityksen seurauksena. Kaksi tietokoneen ukkelia eivät myöskään onnistunut saamaan palloa pois jos tulivat vuorotellen minun kimppuuni. Vain isompi joukko sai ukkoni maihin. Vastustajat eivät onnistuneet tekemään pisteitä oikeastaan koskaan :D Pelin alussa voi säätää erien pituuden viiteen minuuttiin ja se oli oikein passeli raja. Yksi ottelu tälläkin tavoin kesti hieman päälle 20 minuuttia joten ei ollut tarvetta pidentää matseja.

Pelin grafiikat ovat oikein mukavaa katseltavaa. Söpöjä pieniä ukkeleita juoksee pallon perässä. Tuomarikin on oikein suloisen näköinen nappisilmineen. Huvittavaa, että joukkueiden esittelyssä ja ottelun jälkeisessä kuvassa pelaajat ovat ns. oikean näköisiä pelaajia, mutta itse pelin aikana pieniä hieman pyöreitä ukkeleita :'D Musiikeista täytyy mainita, että huh miten kova soundtrack tähän peliin on väsätty! Musiikki vaihtuu vielä erien välissä - kunnon hyvää tykitystä. Nämä menevät ehdottomasti kuuntelulistalle. 

Viimeinen ottelu ei tuo vaikeusasteensa puolesta mitään uutta. Viimeiseen otteluun on vielä väsätty erilainen biisi joka soi koko homman ajan. Tämä biisi se vasta kova onkin, hieman monttu auki kuuntelin biisiä. Vaikka biisin perusteella matsi olisi todella tiukkaa kamppailua, niin eipä se sitä ollut. Hieman kuunteluelämystä pilasivat pelikatkot jotka jostain syystä aiheuttivat biisin pätkäisyn pieneksi hetkeksi. Viimeisessä matsissa vastustajat saivat jopa huonommin minun hyökkäävää pelaajaa maihin ja sain välillä juostua ennätyspitkälle pallon kanssa. Viimeinen ottelu Miamia vastaan päättyi 30-0 murskaukseen. Ei ollut mitään toivoa Miamilla saada yhtään pistettä aikaiseksi. 

Empä olisi uskonut, että nauttisin jenkkifutiksesta näin paljon! Tätä oli todella miellyttävää pelata.