Genre: Platform
Goal: Finish Prize World (Stage 6)
Arvosana: 6/10
Vaikeusaste: 6/10
Skooter on perinteinen nuori. Hänellä on jatkuvasti jotain meneillään. Tiedäthän...pelaten pallopelejä, skeittausta tai vain kavereiden kanssa hengailua. Ongelmana tässä on se, että mikään näistä ei ole kiinnostavaa tai herätä seikkailunhalua. Tähän tuli muutos kun eräänä päivänä Skooter löysi kolikon...vanhan kuluneen kultakolikon.
Kooltaan se oli normaalin neljännesdollarin kokoinen, mutta siinä oli outoja merkintöjä. Merkintöjä joita Skooter ei osannut tulkita. Kolikko oli myös painava. Kun hän poimi kolikon, yllättyi hän kolikon painosta. Skooter oli ymmällään löydöstään ja mietti, mistä kolikko oli oikein kotoisin. Hän todella halusi tietää, mitä kolikon merkinnät tarkoittivat. Hän jätti kolikon tyynynsä alle ja alkoi käydä kirjastossa joka päivä koulun jälkeen. Hän kävi jokaisen kirjan läpi toivoen, että löytäisi jotain vinkkejä kolikkoon liittyen. Hän vietti vähintään tunnin verran päivässä viikkojen ajan kirjastossa, mutta ei onnistunut löytämään edes pienintä vinkkiä. Ei kuvaa, ei piirustusta...ei mitään.
Samoihin aikoihin hän alkoi nähdä mitä kummallisimpia unia. Ne eivät olleet painajaisia...eivät millään tavalla pelottavia...ne olivat enemmänkin fantasia seikkailu-unia. Hän näki itsensä matkustamassa läpi fantastisten maailmojen joissa oli outoja maisemia ja värejä...hän oli aina näissä yksin. Näissä unissa ei ollut muita ihmisiä. Pois lukien valikoima pahoja hahmoja jotka estivät hänen matkantekoaan. Ei kestänyt kauaa tajuta, että kyseessä ei ole tavalliset unet. Hän tajusi, että milloin hän on hereillä vaikka olikin unessa. Tämän täytyi liittyä kolikkoon. Silloin kun Skooter asetti kolikon tyynynsä alle, unet alkoivat.
Viikkoja myöhemmin Skooter törmäsi kirjaan mitä oli etsinyt. Kirja oli nimeltään "Legacy of the Treasure Master" ja siinä kerrottiin omituisesta miehestä ja hänen vielä omituisemmista ideoistaan. Hänen nimensä oli Ocsiban ja hän oli velho, nero ja välillä ääliö. Hän käytti koko elämänsä vakuuttaakseen ihmisiä, että jossain on mahtava aarre piilotettuna ja kuka tahansa voisi löytää sen. Kuka tahansa kellä on rohkeutta. Ocsiban sanoi, että aarteen löytämiseksi täytyi pystyä suorittamaan "tehtävän". Kun tämän aloittaisi, ei ole enää paluuta. Seikkailijan täytyy jatkaa siihen asti kunnes aarre löytyy....tai muuten katoaa iäksi. Paikat mihin tehtävä hänet vie, eivät ole oikeita, mutta samaan aikaan näyttävät todellisilta koska ne ovat mielessäsi.
Viimein hän puhui kolikosta joka toimii avaimena, mutta ainoastaan "valittu" ymmärtää sen salaisuudet. Tällä henkilöllä täytyy olla paljon rohkeutta hyväksyä haasteet omassa mielikuvitusmaailmassa. Skooter tiesi, että se tulee olemaan vaarallista ja hän ottaa hurjan riskin jos hyväksyy tehtävän, mutta hänen mielessään ei ollut epäilyksen häivääkään. Tänä yönä Skooter lähti seikkailulle mikä veisi hänet paikkoihin missä kukaan ei ole käynyt aikaisemmin...paikkoihin hänen mielikuvituksessaan. Tehtävä Treasure Masteriksi tulee olemaan hänen elämänsä suurin seikkailu.
Aikoinaan rupesin pelailemaan pelihyllystäni löytyviä pelejä joita en ollut vielä läpäissyt. Osa menikin ihan mukavasti läpi, mutta sitten tuli tämän pelin vuoro. Ei vain onnistunut ja parhaimmillani pääsin toisen kentän alkuun. Tätä peliä ei ole koskaan Euroopassa julkaistu ja aikoinaan ostin pelin Retrogamefreak -nimisestä pelikaupasta joka on jo lopettanut toimintansa. Peli oli suhteellisen edullinen, hyväkuntoisella pahvikotelolla varustettuna joten olihan se ostettava. Yrittämisen jälkeen hautasin pelin hyllyyni pitkäksi aikaa ja nyt ajattelin, että olisi aika hoitaa tämä pois alta.
Peli on siitä erikoinen tapaus, että tässä on MTV:n järjestämä kilpailu mukana. Peli sisältää viisi kenttää joita pelaajien oli mahdollista treenata puoli vuotta. Puolen vuoden aikarajan jälkeen MTV kertoi salaisen koodin joka avasi kuudennen kentän ja näin peli oli mahdollista läpäistä. Koodin avaamisen jälkeen pelaajilla oli 12 tuntia aikaa tehdä paras mahdollinen läpäisysuoritus ja laittaa siitä tieto MTV:lle. Palkinnot olivat ihan hyviä! Pääpalkintoja oli kaksi kappaletta, toisen asteen palkintoja löytyi 250 kappaletta ja huimat 36 000 ylsivät kolmannen asteen palkinnoille.
Kaksi parasta sai valita kolmesta pääpalkinnosta mieleisensä. Tarjolla oli rock konserttia tai urheilutapahtumaa kaikilla herkuilla. Tämän lisäksi karkkirahaa sai 5000 dollarin arvosta. Näihin sai ottaa kolme perheenjäsentä tai kaveria mukaan. Yhtenä vaihtoehtona olisi ollut unelmien pelihuone 50 tuuman televisiolla, Super Nintendolla, 12 pelillä ja kunnon äänentoistolla. Jos mikään näistä ei maistunut tarjolla oli sitten neljäs vaihtoehto joka oli suoraan 10 000 dollaria kouraan.
Jos ei ihan pääpalkinnolle asti päässyt, niin seuraavat 250 parasta saivat itselleen Super Nintendot. Ihan jees palkinto tämäkin! 36 000 pelaajaa saivat jonkin julisteen mikä tuskin hirveästi lämmitti mieltä.
Koska tässä pelissä on mukana tälläinen kilpailu, sen vuoksi peli ei ole ihan mikään helppo tapaus. Henki lähtee todella hätäisesti jos pelaa hieman varomattomasti. Peliin on myös piilotettu erilaisia salaisia paikkoja korkeiden pisteiden tavoittelemiseksi. Pelissä on siis kuusi kenttää ja kolmen lisärin voimin lähdetään liikkeelle. Kun elämät loppuvat, alkaa peli alusta. Kentät eivät ole ihan suoraviivaisia vaan niissä pitää tehdä erilaisia asioita jotta pääsee eteenpäin. Välillä tarvitsee etsiä jokin aparaatti joka avaa sitten reitin tai sen avulla pääsee seuraavan kerättävän jutun luokse. Pakko mainita Skooterin kävelytyylistä, sillä se on swägein mitä koko konsolilta löytyy. Lippiksen lippa taitettuna ylöspäin kädet upeasti heiluen Skooter taittaa matkaansa.
Ennen kuin lähdetään peliä pelaamaan, täytyy tuo salainen koodi syöttää peliin. Koodinsyöttöpaikka löytyikin kun alkukuvien aikana paino Selectiä. Koodin lisäksi tähän täytyy syöttää jokin sarjanumero ja olin hieman ihmeissäni, että mikä ihmeen sarjanumero. Ilmeisesti pelin mukana on tullut jokin rekisteröintikortti ja siinä oleva numerosarja täytyy syöttää peliin. Näin varmaan tarkistivat, että kukaan ei puijaa kisassa! No, minun pelilaatikostani ei moista korttia löytynyt joten käytin sitten samaa sarjanumeroa mitä TMR käytti. Ilmeisesti tällä sarjanumerolla ei ollut sen suurempaa merkitystä näin kisan ulkopuolella pelaillessa, sillä Youtubesta löytyvissä läpimenoissa sarjanumero on laitettu muotoon 11111111 tai 12345678. Salaisen koodin syöttäminen sitten taas on todella tarkkaa puuhaa. Peli ei kerro menikö koodi oikein ja jos pienikin kirjoitusvirhe sattui mukaan, ei kuudes kenttä avaudu. Tämä tietysti selviää vasta kun on läpäissyt viidennen kentän. Tarkistin todella monta kertaa, että koodi meni oikein :D Onneksi tätä koodia ei tarvitse syöttää uudelleen, vain siinä tapauksessa kun sulkee konsolin. Resetin painamisesta eikä Game Overista ollut haittaa koodin kanssa. Ihan hyvä ratkaisu, sillä koodin syöttäminen on äärimmäisen hidasta hommaa. Ihan ensimmäisillä kerroilla en koodia syöttänyt, sillä tiesin, että tässä menee jonkin aikaa treenaillessa ennen kuin pääsee myöhempiin kenttiin.
Pelin vaikeutta lisää hieman lepsu koodaaminen. Esimerkiksi aivan selvästi ohi menevät ammukset osuvat Skooteriin kiitos huonojen hitboxien. Pelissä päähyökkäyksenä käytetään potkimista joka ei kovin luotettava tapa ole tappaa vihollisia. Jotta potku menee perille, täytyy mennä aivan viholliseen kiinni. Viholliset vaativat monesti enemmän kuin yhden potkaisun kuollakseen ja vaikka miten potkunappia hakkasi, saattoi vihollinen päästä puraisemaan vieden energiaa. Varsinkin ensimmäisen kentän mato-viholliset ovat todella ärsyttäviä tapauksia. Matoja täytyy monottaa monta kertaa jotta ne kuolevat. Välillä osuma tulee vaikka pysyy täysin samassa kohdassa missä aloitti potkimisen. Madot vielä ampuvat satunnaisesti ja kun täytyy mennä ihan iholle vihollisen tuhoamiseksi, nämä satunnaiset ammukset on mahdotonta väistää.
Yksi aivan todella ärsyttävä juttu on, että kun hyppää ylöspäin toiseen ruutuun, peli pätkäisee mustan ruudun kautta kun sinne siirrytään. Miksei tätä olisi voinut tehdä niin, että ruutu vain sulavasti rullaa ylöspäin Skooterin mukana. Monissa paikoissa joutuu pomppimaan monta kertaa peräkkäin ylempään ruutuun ja tämä pätkiminen menettää hohdokkuutensa aika nopeasti. Muutamissa kentissä on köysiä joita pitkin täytyy edetä eteenpäin. Köysiin hyppääminen on todella tarkkaa hommaa ja Skooter ei aina ota köydestä kiinni vaikka ihan oikeassa kohdassa nappia painaakin. Ongelmaksi tämä muodostuu ensimmäisessä ja toisessa kentässä missä köysikohdan alla on piikkejä. Hieman fiksumpi ratkaisu olisi ollut, että kun painaa ylöspäin pohjassa, Skooter olisi automaattisesti napannut köydestä kiinni. En tiedä onko tämä sitten tietoinen valinta vaikeusasteen nostattamiseksi.
Onneksi peli tarjoilee mukavasti lisäreitä, sillä muuten tämän läpäisy olisi ollut yhtä helvettiä. Ensimmäisestä kentästä saa huimat kolme lisäriä, mutta kävin keräämässä niistä vain kaksi. Yhden lisärin saaminen on niin tuskaisen työn takana, että sen hakemisessa menettää todennäköisesti yhden elämän ja homma kääntyy plus miinus nollaksi. Toinen kenttä sisältää yhden lisärin mikä on todella hyvin piilotettu. Kiitos Retkun läpimenovideon, tämänkin sain kerättyä! Viimeiset normikenttien lisärit löytyvät neljännestä kentästä ja ne ovat onneksi matkan varrella helposti saatavissa. Erikoiskenttään on jemmattu vielä kaksi lisäriä jotka saa pakosti haltuunsa minipeleistä. Kenttä ei etene jos minipelejä ei suorita. Kun tässä kerta näin monta lisäriä saa, niin muutamat kuolemat siellä täällä ei haittaa mitään. Mutta tarkkana saa kuitenkin olla, sillä lisärit häviävät silmänräpäyksessä jos ei ole tarkkana.
Peli eteni niin, että hyvin samoissa kohdissa menetin lisärin. Joskus saatoin päästä hyvän tuurin saattelemana kohdasta ohi ilman kuolemaa. Tämä kuitenkin riitti kiitos tasaisien lisäreiden sijoittelun. Pelin ensimmäinen ja toinen kenttä on aika monimutkaisia ja niissä täytyy kerätä paljon asioita etenemistä varten. Retkun läpäisystä löytyi ihana skippaus toisessa kentässä. Yhden oven avauksen pystyi skippaamaan niin, että ei tarvinnut avainta käydä hakemassa. Skippaus on vielä todella helppo tehdä, ei tarvinnut kuin olla kyykyssä ja kävellä eteenpäin niin Skooter muljahtaa oven läpi. Tämä jeesasi kivasti, sillä avain on aika pitkän matkan takana ja reitillä on paljon vihollisia. Henki olisi todennäköisesti lähtenyt avaimen hakemisen seurauksena. Oven takaa saa vielä tärkeän tavaran mitä ilman kenttää ei voi läpäistä. Ei kyllä pätkääkään haitannut käyttää tälläistä pientä juustoilua tämän pelin kanssa :D
Hieman huvittavasti loput kentät ovat hieman helpompia kuin kaksi ensimmäistä. Kerättävää on vähemmän ja reitit on aika selkeitä. No, neljännessä kentässä on yksi todella ärsyttävästi piilotettu ovi minkä takaa saa tärkeän esineen. Onneksi tiesin tämän etukäteen, niin ei tarvinnut sen enempiä ihmetellä. Viides kenttä on ihan siisti, sillä siinä seikkaillaan NES-kasetin sisällä! Kenttä on pienimuotoinen sokkelo, mutta netin avulla reitin sai mukavasti haltuun. Ei ollut minkään tason innostusta alkaa itse reittiä selvittämään kun tässä kerta henki lähti todella nopeasti. Kentän puolivälin tienoilla on masiina joka muuttaa Skooterin robotiksi. Robotin avulla on tarkoitus kulkea pitkän käytävän halki. Kokeilin kerran tätä robottia ja kuolin käytävän aikana. Normaalisti kuoleman jälkeen saa jatkaa siitä mihin oli mennyt kuolemaan, mutta robottikohdassa kuoleman jälkeen aloitetaankin masiinan luota eli joutuu reilusti taaksepäin. Tähän löytyi loistava helpotus kun ei vaan muuttunut robotiksi ja juoksi käytävän poikki Skooterilla. Kuoleman jälkeen sai jatkaa siitä mihin kohtaan kuoli!
Viimeinen Prize World -kenttä on jokin huvipuisto. Kentässä täytyy pelata kaksi minipeliä jotta saa aktivoitua vuoristoradan vaunut jotta kentässä pääsee etenemään. Nämä minipelit olivat oikein hyvä juttu, sillä molemmista sai lisärin! Aluksi luulin, että huoneessa olevat karvaturjakkeet täytyy kerätä siinä järjestyksessä, mikä turjake välkkyi. Tätä ei onneksi tarvinnut tehdä ja lisärin sai aina vaikka keräsi turjakkeet missä järjestyksessä hyvänsä. Varmaan kun turjakkeet keräsi oikeassa järjestyksessä sai enemmän pisteitä kisaa varten. Onneksi tämä kenttä tarjoilee saman pyssyn minkä saa pelin toisesta kentästä. Jos toisessa kentässä käytti asetta maltillisesti, sen sai kuljetettua mukanaan muihin kenttiin. Kuitenkaan aseen juice eli mehu ei riitä tänne viimeiseen kenttään asti joten mahtavaa, että tämä kenttä tarjoili uuden aseen. Kentän pelle viholliset sai huomattavasti turvallisemmin tuhottua aseella. Juoksevat pellet ottavat kaksi osumaa jotta ne kuolevat ja potkimisella menetti melkein aina yhden energian. Kenttä ei mikään kovin hankala ollut kun vain eteni todella maltillisesti.
Pääsin tähän viimeiseen kenttään erittäin surkean yrityksen siivittämänä. Tein paljon tyhmiä virheitä ja olin tässä viimeisessä kentässä vain yhden elämän voimin. Onneksi kentästä sai kaksi lisäriä jotka turvasivat etenemistä. Eipä aikaakaan kun olin jo kentän lopussa. Aivan viimeisessä kohdassa täytyy vuoristoradan vaunun avulla kulkea ruudun reunaan jotta kenttä päättyy. Vastassa on kolme pelleä jotka sai aseella tuhottua mukavasti. En huomannut, että aseen mehu oli aivan lopussa ja ammukset eivät riittäneet viimeiseen pelleen. Minulla oli vain yksi energia jäljellä ja henki lähti. Onneksi minulla oli vielä yksi elämä jäljellä ja tykitin ns. brute forcella pellejen ohi :D Huojentunut olo kun tämä viimeinen kenttä meni ensimmäisellä yrityksellä läpi!
Todella kaksijakoiset fiilikset tästä pelistä. Tykkäsin paljon pelin grafiikoista, ne muistuttivat McDonaldlandia mistä pidän hyvin paljon. Musiikit ovat myös aika mukavat ja tavaroiden kerääminen on hauska idea. Kuitenkin lepsu koodaus pilaa tämän pelin aika tehokkaasti. Olisi hauska tietää millaiselle sijoitukselle olisin päätynyt omilla pisteilläni, olisinko uudenkarhean Super Nintendon onnellinen omistaja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti