Frankenstein: The Monster Returns

Games Beaten: 491/710

Genre: Action

Goal: Defeat Frankenstein's Monster (Stage 4)

Arvosana: 8/10

Vaikeusaste: 7/10

Vuosia hirviö makasi arkussaan ja kyläläiset palasivat rauhallisesti takaisin omiin hommiinsa yrittäen unohtaa kauhunpäivät, milloin HÄN kylvi kauhua ympäri maaseutua. Vuosia aurinko paistoi kirkkaammin ja sato kasvoi korkeammaksi kuin kukaan muistikaan. Kaiketi heidän ongelmansa olivat kaukana takanapäin ja elämä oli autuasta leppoisaa käyskentelyä paratiisissa. Mutta heidän upea maailmansa pirstoutuisi yhdestä salamaniskusta. Salama iski vanhaan hautakiveen mikä seisoi kolhiintuneena ja hoitamattomana rikkaruohojen peittämänä pimeässä kulmauksessa vanhalla hautausmaalla. Aivan kuten kuolleille oli kerran annettu elämä, se annettaisiin uudelleen. 

Ensin sormen nykäisy, sitten sydämenlyönnin läpätys ja tämän jälkeen voimakas energia-aalto kieroutuneisiin kriminaaliaivoihin mitkä kauan sitten terrorisoi maata mahtavassa hirviön kehossa. Kauhun hetket alkaisivat uudelleen...Frankenstein oli noussut kuolleista!

Taas on Halloween ovella ja mietin, että olisiko vielä jotain kauhuteemaista peliä minkä voisi ottaa tähän sopivaan ajankohtaan. Mitään ei tullut mieleeni, mutta sitten kaverini ehdotti tätä kyseistä peliä. Oiva valinta! Pelin nimi jotenkin hämmentää, miksi hirviötä kutsutaan Frankensteiniksi? Tämä taitaa olla kuitenkin aika yleinen virhe, ei anneta sen häiritä. Peli on todella hämmentävä Castlevania -tyylinen seikkailu missä jahdataan Frankensteinin hirviötä ja yritetään pelastaa Emily -niminen neitokainen. Jotenkin tuntuu, että peli olisi aluksi pitänyt olla jotain aivan muuta, mutta sitten joku sai hyvän idean Frankensteinin hirviöstä. Kyllähän tälläinen hämmentävä sekasoppa toimi oikein hyvin.

Pelissä on vain neljä kenttää mikä on todella pieni lukumäärä. Kentät eivät ole edes mitään älyttömän pitkiä. Pituuttahan tälle sitten tulee vaikeusasteesta, ei tämä mikään helppo peli ole. Ensimmäiset kentät menivät ihan sutjakasti läpi, mutta kahden viimeisen kanssa saikin sitten taistella aika pitkään. Pelissä on kaksi continuea sekä salasana. Jos on continuen käyttänyt ja syöttää salasanan, salasana muistaa tämän käytetyn continuen. Tälläiset ratkaisut ovat aina todella hämmentäviä. Tietysti pelasin kenttää niin pitkään, että sai sellaisen suorituksen missä en ole käyttänyt yhtään continuea. Kentistä löytyy energiantäyttöjä ja nekin sisältyvät tähän salasanaan mikä on oikein hyvä juttu!

Pelissä ei siis varsinaisesti ole lisäelämiä vaan continue toimii lisäreinä.

Kun peli alkaa, sankarimme on varustettu vain pelkillä nyrkeillä. Vihollisia hieman mukiloimalla he saattavat pudottaa nuijan jolla saa isompaa vahinkoa aikaiseksi. Nuija on kuitenkin sellainen, että jos kerran ottaa osumaa, se putoaa kädestä. Nuijan saa kuitenkin kerättyä takaisin itselleen joten suurta vahinkoa ei synny. Viholliset saattoivat pudottaa myös jonkun orbin mistä sai taika-ammukset käyttöön. Näiden kanssa onkin sitten sellainen homma, että kertaosumasta menettää ne kokonaan. Ainut keino saada ammukset takaisin on, että vihollinen tuurilla pudottaisi uuden orbin. Onneksi tätä nuijakikkailua ei muissa kentissä ole, sillä heti toisen kentän alussa sankarimme saa miekan käyttöönsä. Kuitenkin kaava on sama kaikkien taika-ammusten kanssa. Parissa kentässä arkun sisältä saa hieman erikoisemman aseen, kolmeen suuntaan ammuttavia tulipalloja, mutta tämänkin menettää kerta osumasta. Hieman hämmentävä ratkaisu, sillä asetta on todella vaikea pitää mukanaan kovin pitkää matkaa. Ammukset on vielä hieman heikompia kuin itse miekka.

Sankarilla on neljä energiapalloa vakiona, mutta niitä saa lisää keräämällä sinisiä taikaliemipulloja. Muutama kenttä tarjoilee näitä pulloja ihan arkkujen muodossa. Jos oikein älytön tuuri käy, vihollinen saattaa pudottaa tälläisen pullon! Kahdeksan energiapalluraa on maksimi, mutta tätä ei saavuta mitenkään muuten kuin viimeisessä kentässä. Kerron tästä enemmän hieman tuonnempana. Salasana ei harmillisesti tallenna näitä energiapalluroita ja jouduinkin vakiomäärällä etenemään kun ei kentät menneet kerralla läpi. Kentistä saa myös aikaisemmin mainitsemiani energiantäyttöjä jotka tallentuvat salasanaan. Näitä kannatti varjella kynsin ja hampain, sillä pelin loppupuolella niitä todellakin tarvitsi. Jouduin pelaamaan ensimmäisen kentän useampaan kertaan jotta sain sellaisen salasanan missä minulla on energiantäyttö jemmassa :D Tämä ratkaisu palkitsi pelin loppupuolella ruhtinaallisesti.

Kentissä on muutamia sivureittejä, mutta aika suoraviivaisia ne kuitenkin on. Vaihtoehtoisista reiteistä saattoi löytää esimerkiksi energiantäyttöjä tai muita vastaavia hyödykkeitä. Kolmas kenttä on hieman huvittava, sillä siinä on yksinkertainen juttu venytetty hieman turhan monimutkaiseksi jutuksi. Ensin vastaan tulee ovi ja siellä oleva mörkö sanoo, että täytyisi löytää avain. Seuraavan oven mörkö sanoo, että avainta tulee käyttää kahden avaimen väliseen tilaan. Seuraavan oven arkusta löytyykin tämä avain. Saman ison huoneen seuraavasta kerroksesta löytyy toisen mörön kertomat salamestat. Peli siis opasti täysin tälle salareitille ilman mitään itse pohdiskelua :D Nämä salahuoneet olivat vielä loistavia, sai yhden energiantäytön, yhden sinisen taikaliemen ja tulipallot. 

Pomot tässä pelissä ei erityisen pahoja ole pois lukien kaksi viimeistä kenttää. Kolmannen kentän moniosainen ritaripomo otti aikansa ennen kuin pääsin sen läpi. Ensin täytyi tuhota ritarin alamaiset jonka jälkeen itse ritari astuu areenalle. Tovin se otti, mutta opin tuhoamaan alamaiset ottamatta yhtään osumaa. Ritariin taas meni muutama energiantäyttökin, sillä sen yhdestä huitaisusta meni huimat kaksi palluraa energiaa kerrasta. Onneksi kontaktista otti vain yhden palluran verran osumaa. Kaikki pelin bossit ja myös välipomot ovat erittäin tyylikkäitä eroten toisistaan upeasti!

Hetki vierähti etenkin pelin ensimmäisen kentän kikkailuiden vuoksi, mutta viimein viimeinen kenttä avautui edessäni. AVGN kuvaili videossaan kenttää hienosti Saatanan peräsuoleksi ja sillehän se kyllä näyttää :D Nyt on kenttään saatu vaikeusastetta, huh huh! Tässä kentässä on hurjat VIISI välipomoa aina ihmissudesta Draculaan asti :D Peli kyllä kutsuu Draculaa Vampyyriksi, mutta ihan ilmiselvä Draculahan se. Hankala kenttä, viisi välibossia ja Frankensteinin hirviön kaksi muotoa yhdellä vedolla...melkoinen urakka. Jos on onnistunut continuet säästämään, tässä kentässä niistä on hyötyä. Continuen jälkeen meno jatkuu lähes samasta kohdasta mihin meni kuolemaan. Myös energiantäyttöjä kannattaa olla hallussa, ilman niitä tästä ei olisi tullut yhtään mitään. Tovin yritin kenttää ja pääsin muutaman kerran Frankensteinin hirviölle asti, mutta totesin sitten, että ei vaan energiat riitä. Kentän puolivälissä on huone, missä vihreät lentävät viholliset pudottelevat sinisiä taikaliemiä todella hyvällä prosentilla ja tästä sai grindattua energiapallurat maksimiin. Tämäkään ei auttanut vaikka minulla pari energiantäyttöä olikin jäänyt varastoon. Ongelmana on, että continuen käytön jälkeen energiapallurat palautuvat takaisin normaaliin neljään. Ei mitään mahdollisuutta voittaa Frankensteinin hirviötä tälläisellä määrällä. 

Tein sitten kovan päätöksen ja palaan salasanalla takaisin kolmanteen kenttään ja yritän päihittää sen niin, että minulla olisi vähintään kolme energiantäyttöä jäljellä viimeiseen kenttään. Tämä tarkoittaisi, että ritarissa saisi käyttää vain yhden energiantäytön. Sain kentän sujumaan niin hyvin, että pääsin täysillä energioilla pomolle asti. Sain myös ritarin alamaiset tuhottua ilman turhia menetyksiä. Ongelmana oli itse ritari joka aina osuman jälkeen teleporttaili johonkin päin huonetta. Aika useasti teleporttaus osui juuri siihen kohtaan missä itse sattui seisomaan. Onnistuihan se lopulta ja sain haluamani kolme energiantäyttöä viimeiseen kenttään!

Hommahan alkoi sujua paremmin tämän myötä ja tietysti kun kentässä kehittyi, pääsin paljon pidemmälle ilman turhia energiantäyttöjen tuhlailuja. Yksi kentän pahimmista kohdista on taistelu Draculaa vastaan. Tämä taistelu on jotenkin kämäsesti koodattu. Dracula lähettää viittansa alta pieniä lepakoita ja jos näitä tuhoaa liian lähellä Draculaa, saa lepakoita hakkailla loputtomasti. Jos siirtyy hieman kauemmaksi, muuttuu Dracula isoksi lepakoksi jolloin häneen voi tehdä vahinkoa. Tämä lepakkovaihe on ärsyttävä, sillä monesti Dracula lensi suoraan päälle. Mistään ei voinut tietää, mihin kohtaan lepakko laskeutuu. Hieman oli tuurista kiinni miten hyvin Draculan sai murjottua hengiltä. Draculan jälkeen tulee legendaarinen AVGN:n liaanikohta. Kylläpä James sai taas homman kuulostamaan niin hankalalta, ei tämä läheskään niin paha ollut. Kyllä minäkin aina välillä putosin myrkkyyn kun hyppy toiseen liaaniin jäi hieman vajaaksi, mutta kun tarpeeksi nopeasti hyppäsi pois myrkystä, ei energiaa juurikaan kulunut. Liaanikohdan jälkeen on vielä yksi minipomo tuhottavana jonka jälkeen on Frankensteinin hirviön vuoro.

Ensimmäinen vaihe on aika simppeli; Frankenstein hirviö hyppii ja hakkaa ilmaa. Hyppyjen pituudet taisivat olla RNG:llä ja joskus tuli sellaisia hyppyjä mitä ei voinut oikein väistää. Tämän vaiheen jälkeen astutaan ovesta sisään kohtaamaan Super Frankensteinin hirviö! Pelastettava daami, Emily antaa tuliaseen käyttöön joka ei tällä kertaa häviäkään osumasta. Mistähän likka on moisen saanut haltuunsa? Frankensteinin hirviö ampuu punaisia kuulia ja heittää nyrkkiään. En aluksi edes tajunnut, että nyrkin voi tuhota. Helpotti huomattavasti hommaa kun tämän tajusi. Tämän toisen vaiheen päihittäminen ottikin sitten tovin jos toisenkin. En vain päässyt pomolle asti tarpeeksi monen energiantäytön turvin. Lopulta pääsin niin, että minulla oli täydet energiapallurat ja yksi energiantäyttö poltettavana. Räimin menemään kuin hullu ja sain Frankensteinin hirviön tuhottua. Hieman jo hihkaisin tuuletuksen merkiksi, mutta ei taistelu ollutkaan vielä siinä. Frankensteinin hirviön pää lähtee vielä lentelemään ja onneksi minulla oli melkein täydet energiat tätä vaihetta varten. Tämä vaihe ei onneksi mikään älyttömän paha ollut - satunnaisesti pää syöksyi alas korkeuksista ja ylhäällä ollessaan ampui muutaman punaisen kuulan. Hetken ammuskelun jälkeen pää tuhoutui ja peli meni läpi.

Tämä on loistava peli! Haastetta tästä löytyy yllin kyllin ehkä jopa hieman liikaakin. Ehkä parempi ratkaisu olisi ollut laittaa muutama kenttä enemmän hieman kevyemmällä vaikeusasteella. Täytyy vielä tähän loppuun mainita AVGN:n toisen kentän tuskailut lumpeiden ylittämisen kanssa. James ei onnistunut hyppimään lumpeiden ohi kertaakaan ja putosi suohon jossa kohdattiin joku suohirviö. Itse pääsin tämän kohdan ohi ensimmäisellä yrityksellä ilman ongelmia :D No, showmieshän James on, mutta turhan vaikeaksi sai tämänkin kohdan kuulostamaan. Pelin grafiikat ja musiikit ovat erittäin laadukasta osastoa ja tämä kuuluu NESin hidden gem -luokkaan. Jos kovemman luokan haaste kiinnostaa niin tälle vahva suositus!