Genre: Action
Goal: Destroy Security System (Stage 3)
Arvosana: 9/10
Vaikeusaste: 6/10
Kun on kyse toiminnasta ja rohkeista seikkailuista, kukaan ei ole verrattavissa Indinana Jonesiin! George Lucasin luoma legendaarinen hahmo on valloittanut niin nuorien kuin vanhojenkin mielikuvituksen. Mutta mistä kaikki alkoi...miten Indy aloitti uransa?
Pohjautuen samannimiseen televisiosarjaan joka vastaa tähän kysymykseen luomalla jotain dramaattisia kokemuksia jotka muokkasivat hänen nuoruuttaan.
Nuoren Indyn seikkailut alkoivat tämän vuosisadan alusta, milloin sinun isoisäsi oli vielä nuori poika. Usko pois. Sitkeä ja katu-älykkyydellä varustettu kymmenenvuotias New Jerseystä. Indy oli jo valmiiksi siisti jätkä.
Hän matkusti eksoottisiin paikkoihin ympäri maailman missä hän tutustui aikakauden kuuluisiin persooniin...aina Teddy Roseveltistä Lawrence of Arabiaan. Tiedättehän, se tyyppi mistä tehtiin elokuva.
Myöhemmin seikkaillessaan itsekseen, nuori Indy syöksyi suinpäin vakaviin maailmantapahtumiin. Tarinamme keskittyy niistä kahteen tapahtumaan: Meksikon vallankumoukseen ja ensimmäiseen maailmansotaan - suureen sotaan Euroopassa.
Hurjat vaarat odottavat Indyä joka käänteessä...murhanhimoiset roistot, epätoivoiset lainsuojattomat ja voimakkaat Prussian armeijan joukot. Jotkin hänen kohteistaan ovat jättäneet jälkensä historiaan kuten Pancho Villa ja pahamaineinen Punainen Paroni!
Sitoutunut totuuden, kunnian ja arvokkuuden ihanteisiin (hei, kukapa ei?) nuori Indy kohtaa jokaisen haasteen päätä pahkaa ja joten ihmeen kaupalla selviää aina ykköseksi. Niin kuin aikaisemmin mainitsimme, nämä asiat tapahtuivat kauan aikaa sitten.
Nyt 93-vuotiaana, Indyllä on monia hyviä tarinoita kerrottavanaan...ja niin alkaa kiehtova seikkailu The Young Indiana Jones Chronicles!
Olipas virkistävää pelata jotain muuta peliä tuon tuskallisen biljardin jälkeen. Arvoin pitkästä aikaa satunnaisgeneraattorilla seuraavan pelin itselleni ja Indiana Jones sieltä putkahti! Joutui kyllä aika monta kertaa arpomaan uusiksi, koska arpaonni osui jatkuvasti jo läpäistyihin peleihin :D
Ikinä aikaisemmin en tätä ollut pelannut ja tämähän oli todellinen positiivinen yllätys! Todella hauska tasoloikka. Aluksi vaikeusaste puraisi hieman, mutta hetken pelailun jälkeen se alkoi tuntua sopivalta :)
Katselin läpäisytavoitetta ja huomasin, että pelissä on vain kolme kenttää. Olin hieman ihmeissäni, mutta kun peliä pelaili pidemmälle, selvisi, että kentät on jaettu moneen eri osaan. Eli periaatteessa tässä on kokonaisuudessaan seitsemän kenttää.
Onneksi ei mitään Likaisen Harrin -kaltaista kolmen vittumaisen kentän -settiä oltu tähän laitettu :D
Pelissä seikkaillaan nuorella Indiana Jonesilla ja pelin kulku on vanhan Indyn kertomaa tarinaa nuoruudestaan. Aika hauska idea! Peli on tyyliltään tiukkaa tasoloikkaa ja on mukaan yksi lyhyt Shooter -osiokin laitettu.
Indyllä on perinteisen ruoskansa lisäksi jos jonkinlaista kättä pidempää käytössään mitä löytää kenttien varrelta. Muutama erilainen heitettävä ase löytyy myös kuten tikarit, kivet, kranaatit ja dynamiitit. Näiden lisäksi löytyy liuta erilaisia aseita.
Joidenkin aseiden kantama on pidempi kuin toisten ja peli tarjoilee aseita tasaisin väliajoin. Kaikissa aseissa on loputtomat ammukset joten sai huoletta räiskiä menemään. Aseita ynnä muita juttuja löytyy laatikoiden uumenista joita on sitten ripoteltu ympäri kenttiä.
Aseiden lisäksi laatikoista saattaa löytää kultaa tai päähineitä. Kultaa keräämällä saa lisäreitä ja päähineet antavat yhden lisäenergian. Pelissä kuolee yhdestä iskusta jos ei ole mitään suojaavaa mukana. Hieman erikoisesti aseetkin toimivat lisäenergiana ja kun aseen menettää, täytyy Indyn pärjätä pelkkien nyrkkiensä avustuksella.
Jos päähineen kerää kun sellainen on jo käytössä, saa siitä lisärin! Indy voi kantaa kerrallaan yhtä asetta ja kun uuden kerää, se vaihtuu automaattisesti siihen. Hieman oudosti joissain pelin kohdissa on useampi ase samaan aikaan. Ehkäpä ideana on valita niistä se mieleinen.
Peli ei aluksi ole mikään kovin helppo ja henki lähti todella nopeasti varsinkin kun menetti päähineen ja aseen. Pelkkien nyrkkien varassa eteneminen ei ollut kovinkaan helppoa. Peli lähtee liikenteeseen kolmen lisärin voimin ja tässä on ruhtinaaliset viisi continuea jotta seikkailua voi jatkaa. Yhtenä miinuksena täytyy sanoa, että kun pelin aloittaa alusta, alkuvideoita ei voi skipata mitenkään.
Välillä jos hieman huolimattomasti pelasi ja halusi resetillä ottaa uuden yrityksen, joutui kaikki alkulätinät kuuntelemaan jälleen kerran. Myös mitään muitakaan välivideoita ei voi skipata. No, onhan ne ihan hienoa katseltavaa, ei siinä mitään.
Jokainen kenttä sisältää pomovastuksen ja ensimmäisen kentän pomo ottikin heti luulot pois. Oli hieman hankaluuksia opetella ukkelin patternit, mutta sitkeällä yrittämisellä homma hoitui. Pomot vaihtelevat pahiksista aina massiivisiin tankkeihin ynnä muihin koneisiin.
Muutamissa kentissä pääsee ajelemaan erilaisilla vehkeillä. Toisessa kentässä, Ranskassa pääsee moottoripyörällä jyräämään sotilaat liiskaksi ja hyppimään yli kuilujen. Hauska osio, vaikka pyörän menettikin yhdestä vihollisen heittämästä kranaatista tai maamiinasta.
Pelin loppupuolella pääsi kunnon tankilla ajelemaan ja sillä sai helposti viholliset nippuun. Tankki suojasi mukavasti vihollisilta ja sen avulla pääsikin aika pitkiä pätkiä etenemään turvallisesti.
Pelissä täytyi aika tarkasti muistaa vihollisten paikat, sillä huolimattomalla pelaamisella ne kyllä antoivat runtua ihan huolella.
Kentissä on todella paljon vaihtelua mikä piristi pelaamista paljon. Välillä seikkaillaan pimeässä luolassa soihdun avulla ja etenemistahti piti pitää ripeänä, että ei joutunut pilkkopimeässä etenemään.
Pelissä on yksi todella mahtava suunnitteluvirhe, sillä Ranskan toisessa kentässä pystyi keräämään lisärit täyteen. Yleensä kun tavaralaatikot tuhosi, ne eivät enää tulleet takaisin. Tässä kentässä on kohta, missä tavaralaatikot ovat ruudunvaihdon yhteydessä ja kun ruudusta poistui ja palasi takaisin, laatikot olivat ilmestyneet uudelleen! Toinen laatikko sisälsi onnekkaasti päähineen ja kun päähineistä sai lisärin, elämät täyttyivät nopeasti.
Kun sain pelin mekaniikat kunnolla haltuun, olin jo ennen pitkään viimeisessä kentässä, Saksassa. Saksan ensimmäisessä kentässä edetään junan päällä ja kenttä täytyi pelata lähes virheettömästi jotta kentän pomossa on kaikki avut käytössä. Pomo on aika inhottava tapaus, sillä jos ukon vieressä hengaili liian pitkään, hän teki kunnon Pile Driver -liikkeen kuin Zangief konsanaan.
Muutaman kerran treenaamisella ukko oli hoideltu ja seuraavaksi vuorossa olikin pelin Shooter -kenttä. Kentässä täytyy tuhota tietty määrä saksalaisia lentokoneita jonka jälkeen vastassa on itse Red Baron! Kentässä on suoraan muutama lisäenergia, mutta ne kyllä kuluivat melko nopeasti jos oli varomaton.
Aluksi Red Baron tuotti suuria ongelmia, sillä lentäjä-ässän pudottamat pommit olivat hieman hankalia väistää. Kun Baronin metkut oppi tuntemaan, viimein hänen lentokoneensa putosi savuavana maahan.
Tämän jälkeen siirrytään perinteisempään tasoloikkaan. Luvassa on jälleen pimeässä kulkemista ja tällä kertaa täytyi kerätä taskulamppuja jotta eteneminen olisi hieman valoisampaa. Kentässä on inhottavia sinko-vihollisia jotka vaativat kaksi osumaa jotta ne sai hengiltä. Näiden ukkojen räjähtäviä ammuksia oli välillä hankala väistää, mutta kun muisti missä kohdissa näitä ukkoja tulee, pystyi hieman ennakoimaan tilanteita.
Tässä kentässä pomona on jokin isompi ukkeli jota vastaan taistellaan tankin päällä. Ensimmäisellä yrityksellä minulla oli käytössäni konekivääri jolla sain ukon hoideltua hieman tuurin saattelemana. Kun tätä kaveria vastaan taistelin uudemman kerran uudella yrityksellä, se ei enää mennytkään niin helposti läpi. Onneksi sain ukon "lukittua" ja sain hänet hoideltua pelkkien nyrkkien avustuksella.
Viimeinen kenttä, asetehdas sisälsi myös kohdan, missä pystyi lisärit keräämään täyteen! Nämä kaksi lisärien farmaus kohtaa olivat loistavia peliä helpottavia juttuja, sillä yhdeksällä lisärillä pystyi etenemään hieman huolettomammin. Näki myös huomattavasti pidemmälle pelin uumeniin, mitä ei kolmen lisärin voimalla olisi voinut tehdä, ellei sitten olisi pelannut todella hyvin.
Tässä viimeisessä kentässä on myös sinko-vihollisia, mutta ne eivät olleet niin paha ongelma kuin aikaisemmin. Kunhan vain muisti varovaisesti edetä. Kun kenttää oli pelannut jonkin matkaa, tulee välivideo, että pommi on asetettu ja on kaksi minuuttia aikaa poistua tehtaasta. Tämä aiheutti pienen paniikin, mutta pelissä ei kuitenkaan mitään varsinaista aikarajaa ollut. Ihan normaaliin tahtiin sai edetä ja pommi räjähti vasta kentän läpäisyn jälkeen.
Viimeinen pätkä on lyhyt sisältäen muutamia tykkejä ja pelin viimeisen pomon. Pomossa kun menee kuolemaan, ei saa enää mitään aseita käyttöönsä. Täytyy perinteisellä ruoskalla pärjätä. Onneksi matkan varrelta löytyy päähine jolla sai yhden lisäenergian käyttöönsä. Laatikko oli aika ovelasti piilotettu, sillä näyttää, että laatikon luokse ei pääse mitenkään.
Kuitenkin ryömimällä salaseinän ali pääsee laatikkoon käsiksi. Laatikolle mennään yhden liikkuvan tason kautta ja alapuolella on jotain mustaa mönjää. Mönjä tappoi kerrasta piikkien tyyliin. Välillä vaikka hyppäsikin ihan tarkasti, saattoi Indyn varvas osua tähän mönjään ja henki lähti. Onneksi tätä tapahtui harvemmin.
Viimeisen pomon virkaa toimitti turvajärjestelmä joka vaati todella monta osumaa tuhoutuakseen. Järjestelmä ampui perinteisiä panoksia kahdenlaisella erilaisella patternilla ja jotain ympäri huonetta kimpoilevia kipinöitä. Kipinöiden liikeratoja oli hankala lukea ja monesti tuli osumaa otettua.
Jotta turvajärjestelmään sai tehtyä osumaa, täytyi hypätä jommalle kummalle liikkuvalle tasolle ja sivallettava ruoskalla katossa sijaitsevaa laitetta. Ensimmäisellä yrityksellä en kovin hyvin saanut osumia tehtyä ja elämäni kuluivat loppuun. Vaikka minulla olikin kaksi continueta käytössäni, en kerinnyt enää uutta yritystä ottamaan kellon ollessa liian paljon.
Lisäreiden loppumisen jälkeen kentät täytyy vielä aloittaa alusta joten ei houkuttanut "tuhlata" nukkumisaikaa enää yhtään. Seuraavana päivänä pääsin kaikkien continuejen voimin viimeiselle pomolle asti ja minulla oli mukavat kuusi lisäriäkin naftaliinissa.
Muutaman yrityksen se otti, mutta viimein sain laitoksen tuhottua. Jouduin loput iskut tekemään pelkillä nyrkeillä, sillä menin osumaan ärsyttävästi lenteleviin kipinöihin. Kun turvajärjestelmä oli tuhottu, pääsi nauttimaan loppukuvista.
Todella hyvä peli! Vaikka tämä aluksi tuntuikin haastavalta, vaikeusaste tasaantui mukavasti. Kentät ovat kauniita ja mukavan erilaisia. Pelin musiikitkin ovat ihan mukiinmeneviä.
Vahva suositus tälle jos tätä ei ole tullut aikaisemmin testattua :)
