Infiltrator

Games Beaten: 480/710

Genre: Simulation/Action

Goal: Destroy Mad Leader's Missile Control Rooms and Fly Back to Headquaters (Stage 3)

Arvosana: 4/10

Vaikeusaste: 8/10

Viesti kapteenille Johnny "Jimbo-Baby" McGibbitsille/soluttautujalle STOP

Maailman tuho (vähintään) STOP

Kapteeni STOP

Tarvitsemme sinua STOP Maailma on tuhon partaalla STOP Ainoastaan sinä voit pelastaa meidät STOP Whizbang Enterprizes Gizmo DHX-3 hyökkäyshelikopteri on lähtöalustalla STOP

Mad Leader täytyy pysäyttää STOP Ainoastaan sinä voit pysäyttää hänet STOP Pysäytä hänet keinolla millä hyvänsä STOP Mukana on Gizmon lento-ohjekirja, salainen viestintäkoodi, muu tehtävään liittyvä informaatio, aseita, filminauha (ennakkoon maksetulla käsittelypostituksella ja McGibbitsin opas maalla tapahtuvaan tunkeutumisen suorittamiseen (taskuversio) STOP 

Onnea matkaan Jimbo-Baby - maailman kohtalo on käsissäsi STOP

Prikaatinkenraali Buson "Old Blood 'n' Guts Shaughnessy

Nyt oli osittain mennyt mönkään tämän pelin genre TMR:n pelilistauksessa. Piti olla pelkkää Actionia, mutta tämähän onkin Simulaation ja Actionin sekoitusta. Simulaatiota on vielä enemmän kuin itse Actionia.

Tämä sisältää vain kolme kenttää, mutta tässä on sen verran jyrkkä oppimiskäyrä, että tuo määrä on ihan tarpeeksi. Molemmat pelityypit vaativat runsaasti Trial and Error -hommaa ja eteneminen oli tämän vuoksi tuskallisen hidasta.

Peli on alunperin julkaistu vanhoille tietokoneille ja sen kyllä huomaa. Tämä on ilmeisesti vain yhden ukkelin aikaansaannos tai näin päättelen, sillä alkukuvassa lukee By Chris Gray.

Grafiikat ovat melko karmeat eikä peli sisällä musiikkia juuri lainkaan. NES -käännös on alkuperäisiä versioita kunnioittava vaikka olisihan tätä voinut hieman kaunistella.

Pelihahmon, todella upeasti nimetyn Jimbo Babyn täytyy estää Mad Leaderin puuhastelut. Ensiksi lennetään simulaationäkymässä vihollisen alueelle jonka jälkeen sitten liikutellaan itse Jimboa ja tehdään erilaisia pieniä juttuja vihollisen alueella jonka jälkeen palataan taas omaan tukikohtaan.

Simulaatio-osuus oli aivan älyttömän tuskaista opetella. Ohjekirjasta löytyy kyllä kaikki lentämiseen tarvittavat avut, mutta jotenkin tämän asian sisäistäminen kesti erittäin pitkään. Jouduin hieman Youtubesta vilkuilemaan apua vaikka ohjekirjassa kerrottiinkin asioita mitä mikin homma meinaa. En vain saanut mitään tuntumaa kopterilla lentämiseen.

En tiedä oikeasta lentämisestä mitään, mutta tässä täytyy seurailla niin monenlaisia eri juttuja, että varmaan on aika lähellä oikealla helikopterilla lentämistä. Jotenkin sellainen fiilis tuli, että pelintekijällä on tietämystä kopterilla lentämisestä.

Jos tässä hetkeksikin herpaantui, yleensä se tarkoitti epäonnistumista. Aivan ensitöikseen täytyi helikopteri startata. Tämä tapahtui hienosti Start -napista. Tämän jälkeen Status -kohdasta katsoa, missä vihollisen alue sijaitsee ja tämän jälkeen syöttää ADF -taajuus jotta alue paljastuisi.

Tämän jälkeen noustaan ilmaan ja lähdetään lentämään kohti vihollisen aluetta. Tämän sisäistäminen vei aivan liian kauan aikaa ja yritin manuaalisesti lentää vihollisen alueelle. Myöhemmin selvisi, että täytyi seurailla mittaristossa näkyvää lentokoneen kuvaa ja pitää sen suunta suoraan ylöspäin jotta oikea suunta pysyy tasaisena.

Kopterin korkeutta täytyi myös seurailla tarkasti, että ei lennä liian matalalla. Aluksi tämä unohtui ja rysähdin maahan. Korkeus täytyi pitää myös maltillisena, jotta laskeutumiseen ei tuhrautuisi liikaa aikaa, sillä polttoaineen määrää piti pitää myös silmällä.

Aina tasaisin väliajoin hävittäjiä lenteli helikopterin lähettyvillä ja he tiedustelivat millä asialla olen. Tässä pystyi antamaan kaksi eri vaihtoehtoa, "Infiltrator" tai "Overlord." En oikein näiden eroa tajunnut ja yleensä heitin vain Overlordin. Peli sitten arpoi, että sainko jatkaa turvallisesti matkaa vai hyökkäsikö hävittäjä päälle.

Jos hyökkäys tapahtui, täytyi vihollinen poistaa päiviltä. Onneksi taistelutilanne on suhteellisen yksinkertainen. Peli kertoo suoraan, kumpaa puolustusta täytyy käyttää jos vihollinen ampui kohti. Täytyi käyttää joko Chaffia tai Flarea jotta ammukset eivät osuisi. Aluksi kohelsin tämän kanssa, sillä valikossa liikutaan Selectillä ja Startilla enkä millään muistanut, kummalla nappulalla liikutaan ylös tai alas. Puolustautuminen täytyi tehdä aika nopeasti joten sähellykseen ei ollut pahemmin varaa.

Vihollisen pystyi tuhoamaan Missileillä tai Gunilla. Missilet ovat aivan turhia, sillä yhdellä Gunin osumalla sai vihollisen pudotettua alas. Joskus jos hyvä tuuri kävi, ei tarvinnut montaa kertaa taistella ja pääsi lähelle vihollisen aluetta sen suurempia ongelmia. Taisteluissa oli se huono puoli, että ei oikein kerinnyt keskittyä muuhun kuin hyökkäämiseen ja puolustamiseen. Suunta karkasi ja välillä korkeuskin putosi vauhdilla jos ei huomannut sitä seurailla.

Mittaristosta löytyi Turbo -nappi jonka avulla pääsi lentämään monin verroin nopeammin kuin normaalisti. Tämä kuitenkin aiheutti moottorin ylikuumenemista ja jos moottori kuumeni liikaa, se hajosi eikä helikopteria voinut enää ohjata. Moottori hajosi myös jos radiota piti turhaan päällä.

Joskus vahingossa aktivoin radion enkä enää osannut ottaa sitä pois. Viholliset pystyivät myös hajottamaan moottorin jopa yhdellä osumalla ja se tarkoitti myös tehtävän epäonnistumista. Tämä oli ihan tuurista kiinni, sillä välillä moottori ei hajonnut edes muutamasta osumasta.

Välillä kun moottori hajosi, saattoi mennä pitkäänkin ennen kuin kopteri joko putosi maahan tai vihollinen tuhosi kopterin. Resetillä pääsi onneksi hieman nopeammin yrittämään uudelleen.

Kun saapui vihollisen alueen ylle, alkoi mittaristossa oleva lentokoneenkuva pyöriä vimmatusti. Tämä tarkoitti sitä, että nopeus piti pudottaa nolliin ja aloittaa laskeutuminen. Korkeutta täytyi pudottaa, mutta varovasti, että ei liian nopeasti tömähtänyt maanpinnalle.

Tämäkin vaati todella monta yritystä, sillä aina meni sekaisin, kumpaan suuntaan D-padia täytyi painaa. Viimeiset metrit täytyi laskeutua todella hitaasti ja pitää helikopteri täysin vaaterissa tai muuten laskeutuminen epäonnistui.

Eikä tässä vielä kaikki, sillä jos meni laskeutumaan ilman Whisper -nappulan ollessa päällä, vihollinen spottasi kopterini ja homma alkoi alusta. Whisper nosti myös moottorin lämpötilaa ja se täytyi aktivoida juuri ennen laskeutumista.

Lentäminen vihollisen alueelle alkoi sujumaan hyvin, mutta aina homma kaatui laskeutumisen kanssa. Tässä täytyi niin monta asiaa hoitaa samaan aikaan, että menin aivan sekaisin. Välillä laskeutumisen aikana jokin hävittäjä tuli perseilemään ja laskeutuminen täytyi keskeyttää. Whisper täytyi myös muistaa ottaa pois päältä jotta moottori ei kärähtäisi.

Noin neljä tuntia siihen meni, että sain ensimmäisen onnistuneen laskeutumisen aikaiseksi :D Välillä en vain tajunnut mitä tein väärin ja virheiden tajuaminen vei paljon aikaa.

Kun viimein pääsin ensimmäisen kentän Action -osioon, huomasin ilokseni, että tästä kohdasta pystyy jatkamaan eikä helikopteri-osuutta tarvinnut enää suorittaa! Ensimmäisessä kentässä olisi pystynyt suoraan skippaamaan helikopterilentelyn, mutta tämä olisi ollut silkkaa hulluutta, koska myöhemmissä kentissä helikopteri-osuus on pakollinen.

Action -osuudet ovat kaikki lähes samanlaisia; vieraile erilaisissa rakennuksissa, etsi kulkukortti jonka avulla saa lukitut ovet auki ja suorita sitten juttuja lukituissa huoneissa. Action -osuuksissa on aikaraja joka vaihteli kymmenestä minuutista kahdeksaan minuuttiin.

Sitten se paras juttu - jos teet yhdenkin virheen, joudut Action -osuuden alkuun. Kävelet sitten miinaan tai vihollinen nappaa sinut, lopputulos on sama. Jimbo-parka ei osaa edes uida joten vesistöjäkin täytyi varoa. Tämäkin tuli muutamaan otteeseen tutuksi. Asiat täytyi vain opetella täydellisesti jotta homman sai suoritettua kunnialla maaliin.

Miinanpaljastimella pystyi välttämään osumat miinoihin kun vain muisti aktivoida laitteen ja kävellä nappi pohjassa alueiden ohi. Peli ei kerro missä miinoja on, joten miinanpaljastinta täytyi pitää jatkuvasti kädessä. Näissä Action -osuuksissa ei tapeta ketään vaan käytetään kahdenlaista nukutusmenetelmää vihollisiin; sprayta ja kranaatteja. Viholliset nukahtavat hetkeksi ja pystyi turvallisesti etenemään.

Nukutus juttuja on rajallinen määrä, mutta rakennusten sisältä saattoi löytää lisää nukutuskranaatteja. Sprayta ei saanut enää lisää, mutta onneksi se on suhteellisen riittoisaa. Kun peli alkoi tulla tutuksi, kävelin välillä vain huoneesta toiseen ilman mitään nukutuksia. Välillä viholliset lähtivät perään, mutta kun tarpeeksi nopeasti eteni, eivät he enää pysyneet perässä.

Karttanäkymässä viholliset ovat huomattavasti aggressiivisempia ja tässä näkymässä ukkelit kannatti nukuttaa heti jos ne hyökkäsivät kimppuun.

Rakennuksien lipastot ja laatikot sisälsivät paljon turhaa roinaa, mutta onneksi tavarat ovat aina samoilla paikoilla ja kun vai muisti mistä löyti mitäkin, ei tarvinnut jokaista laatikkoa käydä läpi.

Vihollisille olisi voinut myös näyttää jotain paperia, minkä avulla heitä pystyi hämäämään, mutta tämä ei toiminut aina. Kerran testasin ja totesin paperin täysin turhaksi. Nukutusmenetelmä riitti mainiosti.

Musiikin puuttuminen alkoi raivostuttaa aika nopeasti, sillä tässä on todella hankala välttää hälytyksen syntymistä. Koko loppukentän joutui oikeastaan kuuntelemaan hälytys-sireenin tuuttausta joka ei mitään miellyttävintä ollut. Hälytyksen sai kyllä pois jos onnistui löytämään kortin ja huoneen, mistä hälytyksen sai poistettua.

Tämä on kuitenkin todella turhaa, sillä uusi hälytys ilmaantui todella nopeasti. Vihollisia pystyi hämäämään myös vaihtamalla vaatetusta. Joidenkin rakennuksien uumenista löytyi oranssi asu ja näin viholliset eivät tunnistaneet Jimboa vaikka hälytys olisikin ollut päällä. Tämä ei kuitenkaan täysin varmaa ollut ja välillä vihollinen onnistui näkemään oranssin asun läpi. Nukutuksella tästäkin selvisi kivuttomasti.

Ensimmäisessä Action -osuudessa täytyi kulkukortin jälkeen löytää neljä kemikaalipurkkia ja viedä ne ensin analysoitavaksi jonka jälkeen viedä kemikaalit vielä huoneeseen, missä ne neutralisoitiin. Tämän jälkeen täytyi vielä selvitä onnistuneesti takaisin helikopterille.

Tämä sama kaava on oikeastaan jokaisessa Action -osuudessa, kohteet hieman vain vaihtelivat. Toisessa kentässä kulkukortin jälkeen täytyi löytää jokin professori ja viimeisessä räjäyttää ohjusten ohjaukseen tarkoitetut huoneet. Sitten jälleen täytyi palata helikopterille aikarajan puitteissa.

Aikarajat ovat todella tiukkoja ja vaikka tiesikin mitä pitää tehdä, ei aikaa ihan älyttömästi jäänyt jäljelle. Ei auttanut kuin ottaa huoneiden kartoista kuva jotta muistaa mistä sai mitäkin. Sitten vain muistella mitä piti tehdä missäkin järjestyksessä. 

Toisessa kentässä helikopteri-osuuden suorittaminen on pakollista, mutta onneksi sen jälkeen sai salasanan eikä sitä tarvinnut enää uudelleen suorittaa. Action -osuuksissa on rajallinen määrä yrityksiä ja kun peli on yhtä Trial and Erroria, alkuun joutui monta kertaa.

Onneksi simulaatiolentelyt ovat kaikki lähes samanlaisia, ainoastaan vihollisen alue vaihtui hieman. Kun helikopterihommasta sai kunnon otteen, meni tämä osuus kentästä muutamassa minuutissa läpi.

Viimeinen kenttä heittää hieman vettä myllyyn eikä tässä saanutkaan salasanaa Action -osuuteen. Kun aluksi joutui opettelemaan kentän salat, joutui monta kertaa vetämään helikopterilentelyn uudelleen. Viimeisessä Action -osuudessa täytyi löytää seitsemän huonetta mihin räjähteet pitää asettaa.

Hieman huvittavaa, että jo ensimmäisen Action -osuuden valikossa näkyvät nämä viimeisessä tarvittavat räjähteet vaikka niitä ei vielä edes tarvita. Joissain rakennuksissa on useampi räjäytettävä huone ja tämänkin tajuamiseen meni hetki jos toinenkin.

Vielä todella mukavana yllätyksenä viimeistä räjähdettä ei saa asettaa sellaiseen huoneeseen, mikä on syvällä rakennuksen uumenissa. Kun viimeinen räjähde on asetettu, alkaa räjähteiden ajastin raksuttamaan ja rakennuksesta täytyy poistua nopeasti. Jos tähän käyttää liikaa aikaa, henki lähti.

Tämäkin tuli kantapään kautta opittua ja suunnittelinkin reitin sitten niin, että viimeinen räjäytettävä huone on mahdollisimman lähellä ulko-ovea. Huvittavasti tässä viimeisessä Action -osuudessa alueen kolme alimmaista rakennusta ovat sellaisia, että niiden sisältö on satunnaisessa järjestyksessä.

En oikein tämän pointtia tajunnut, sillä kaikissa kolmessa rakennuksessa täytyy vierailla. Ymmärtäisin tämän jos vaikka yksi rakennuksista olisi turha. Aika kauan tämän viimeisen kentän kanssa sai painia kun ensin piti hoitaa helikopterilentely ja sitten yrittää Action -osuutta.

Aina jotain typeriä virheitä tuli tehtyä ja ei kun homma alusta. Välillä kun vaihtaa rakennuksessa huoneesta toiseen, vihollinen on suoraan ovensuulla. Täytyi reagoida todella nopeasti tai jäi kiinni. Kun vain muisti kulkea Spray kädessä, sai nopeasti nukutettua vihollisen.

Viimein sain onnistuneen suorituksen ja pääsin takaisin helikopterille. Vielä täytyi lentää takaisin omaan tukikohtaan, mutta lentäminen tässä vaiheessa oli jo niin hyvin veressä, että se meni ilman suurempia ongelmia.

Lopuksi sai aivan upean kuvan Jimbosta ja "Our Hero!" -tekstin. Olipan taas peli, hohhoijaa. Ei tästä oikeastaan minkäänlaista nautintoa saanut. Ehkä joku, kuka tykkää simulaatiolentelyistä pienellä Actionilla höystettynä, nauttisi tästä hieman enemmän.

Pakko antaa tälle suhteellisen kova vaikeusaste ihan tuon simulaatio-osion opettelun vuoksi. Jos olisin pelkästään turvautunut ohjekirjaan, olisin ollut pitkään tämän kanssa jumissa.