keskiviikko 14. helmikuuta 2024

Bases Loaded 4


Games Beaten:
414/709
Genre: Sports
Goal: Win Pennant and Super Series (74 Games)

Arvosana: 1/10
Vaikeusaste: 5/10

Mailat ylös! Jaleco lyö täsmäiskun ulos pelikentältä uuden Bases Loaded 4 pelin myötä. Uusi mahtava kokemus pesäpallon faneille. Sisällytimme kaikki parhaat ominaisuudet jotta tämä olisi mahtavin pesäpallopeli ikinä.
Koska tietokone seuraa miten pelaajasi suoriutuvat, voit laittaa itsesi täysillä likoon ja tiedämme, että teetkin niin. Olit sitten syöttämässä, kentällä, lyömässä tai kärkkymässä, keskity vain voittamiseen ja pidä katseesi pallossa...me pidämme huolen lopusta!

Pesäpallopsyykosit eivät suinkaan vielä tähän loppuneet vaan jostain kumman mielenjohteesta otin heti putkeen tämän Bases Loaded -sarjan viimeisen NESille tehdyn osan. Aluksi tämä tuntui hyvältä idealta, mutta noin 20 matsin paikkeilla alkoi toden teolla puuduttamaan.
Ihmettelen kovasti miksi tämä neljäs osa on pitänyt väsätä. Toisen osan jollain tavalla ymmärtää kun on haluttu parantaa pelikokemusta ensimmäisestä osasta. Kolmannen pelin idea on sen verran uniikki, että tämänkin pelin olemassaolo on ihan ymmärrettävää.
Mutta sitten tämä nelonen...peli ei tarjoa mitään uutta ja mullistavaa. Pelimoottori on sama kuin kolmannessa osassa samoja musiikkeja myöten - muutama uusi kappale on saatu aikaiseksi. Ehkäpä tämä on palvellut joitain todellisia pesäpallohulluja, että on saanut sen uuden fiksiannoksen tuntemuksen. Voihan pelien välillä olla roppakaupalla eri pelaajia, mutta en minä ainakaan mitään eroa huomannut kun en lajista tiedä mitään.
Ensimmäisen ja toisen osan tapaan tässä neljännessä täytyy pelata koko kausi pudotuspeleineen. Ottelujen määrä minimissään on 74 kappaletta. Jokaisen ottelun jälkeen saa salasanan, mikä on todella kiva juttu!
Normaalia kautta pelaillaan 70 ottelun verran ja päätin jo heti alkumetreillä, että en hyväksy häviöitä enkä tasapelejä. Jos matsi sattui päättymään edellä mainittuihin, painoin kylmästi resettiä ja aloitin ottelun uudelleen. Halusin lopettaa tämän pelisarjan tyylillä, täydelliseen murskavoittoon. Sen myös piruvie tein!
Pudotuspeleissä pelataan seitsemän ottelua yhtä ja samaa vastustajaa vastaan. Se kumpi voittaa enemmän otteluita, kruunataan mestariksi. Eli neljän perättäisen ottelun voittaminen riitti mestaruuteen.



Tein tämän pelin kanssa samat mantrat kuin kolmannessa osassa ja ensitöikseni aloin tutkiskelemaan TMR:n matseja. TMR valitsi joukkueekseen Philadelphian ja otin itsekin saman koska mahdollisissa ongelmatilanteissa on helpompi kun on sama joukkue pelauksessa. Tästäkin pelistä löytyi juustoilusyöttö jonka keksimiseen TMR:llä ei taaskaan kovin pitkään mennyt. Täytyy ihmetellä, että pelisarjaa on tehty neljä osaa ja kaikissa näissä on jotain glitchejä helpottamaan matsien voittamista.
Luulisi, että viimeistään tässä neljännessä osassa kaikki toimisi niin kuin pitääkin. Tällä kertaa kävi niin, että vaikka kuinka yritin keksiä miten TMR:n juustoilusyöttö tehdään, en onnistunut kopiomaan sitä. 
Tämäpä ei haitannut mitään, sillä keksin itse oman juustoilusyötön! Kun hieman turhautuneena yritin opetella TMR:n syöttöä, kokeilin vähän kaikenlaista ja huomasin, että kun pallon syöttää ihan lyöntipaikan alareunaan, vastustaja yrittää lyödä palloon osumatta siihen.
Koska vastustaja lyö, ei tätä syöttöä lasketa laittomaksi vaikka sitä se selkeästi onkin. Tämä minun keksimä syöttö on niinkin helppo tehdä, että painaa vain alaspäin pohjassa ja rämpyttää A:ta. Välillä vastustaja huomaa muilutukseni ja on lyömättä tähän syöttöön. Nämä sitten tietysti lasketaan laittomiksi, mutta tätä ei liian usein tapahtunut.
Joskus todella pienen prosentin siivittämänä vastustaja osui palloon ja sai pelaajansa kentälle. Pääsääntöisesti nämä osumat olivat sellaisia lerppuja, että pelaajan sai poltettua ennen kuin hän kerkesi edes ensimmäiselle pesälle.
Juustoheittoni teho hieman laski mitä pidemmälle pelissä eteni, ilmeisesti vastustajajoukkueet hankaloituivat hieman. Minkäänlaiseksi ongelmaksi tämä ei muodostunut, muutama laiton ja palloon osuminen enemmän.
Kaikkien 70 matsin aikana kaksi vastustajajoukkueen pelaajaa onnistui tekemään juoksut. Toinen erittäin hyvän tuurin saattelemana Homerunina ja toinen oman huolimattomuuteni takia kun en oikein jaksanut keskittyä ottelun kulkuun ja pallo pääsi karkaamaan pahasti. Kumpikin peli päättyi kuitenkin minun voittooni :)
Tässä pelissä juustoilusyöttämisen tekeminen onnistui ihan jokaisella syöttäjällä. Ei ollut väliä oliko oikea- vai vasenkätinen tai minkä tasoinen syöttäjä on kyseessä. Myöskään syöttäjien väsymystä ei tarvinnut seurata.
Rautaisia kavereita kun syöttävät jopa 18 vuoroparia mukisematta. Voi olla käsi hellänä tuollaisen jälkeen!



Ainut syy, miksi ottelut päättyivät tasapeliin, oli yksinkertaisesti se, kun en vain saanut juoksuja tehtyä. Kolmannen osan ongelmat toistuivat tässäkin pelissä. Matsissa sain yleensä sen yhden tai kaksi juoksua tehtyä jos hyvä tuuri kävi ja nekin olivat Homeruneja. Harvassa olivat ne kerrat kun sai ihan normaalisti pesäjuoksun tehtyä. Välillä kävi niin hassusti, että kun oli yhden Homerunin saanut onnistumaan, saattoi niitä tulla useampi putkeen. Silloin kun kiperästi tarvitsi juoksua, ei sellaista saanut millään tehtyä.
Vastustajien syöttäjät ovat täysiä kusi_mulkvisteja ja he syöttivät usein todella inhottavia syöttöjä. Sitten kun viimein satuin osumaan palloon, osumat olivat yleensä todella korkeita jotka vastustaja nappasi helposti kiinni. Vaikka miten hienon lyönnin sai aikaiseksi, lähes aina jokin vastustajan pelaaja oli juuri oikealla kohdalla nappaamassa palloa kiinni.
Jos juoksuja ei meinaa syntyä, kaksi täyttä vuoroparikierrosta on maksimimäärä minkä verran pelataan ennen kuin homma julistetaan tasapeliksi. Ai että kun söi miestä pelata noin 40min tuloksetta ja aloitettava sama matsi uudelleen alusta. Useampi tunti valui viemäristä alas näiden tasapelien vuoksi.



Tämän pelaaminen oli kuolettavan tylsää. Yhtenä kertana töiden jälkeen pelaillessani meinasin nukahtaa kesken matsin :D Havahduin aina välillä siihen, kun unenpöpperössä syötin huolimattomasti ja vastustaja meni osumaan palloon. Hyvin virkisti, kun yritti saada pelin takaisin uomilleen.
Normaalisti matsit kestivät sen 20 minuuttia jos onnistui tekemään juoksun yhdeksän vuoroparin aikana. Vaikka matsit saikin suurimmaksi osaksi pelattua 20 minuutin kestoisina, kyllä tähän silti se 30-40 tuntia upposi. Olen tuhlannut elämästäni yli 100 tuntia tämän Bases Loaded -sarjan vuoksi. Taas sitä pohtii, mihin projektiin sitä on mennyt lusikkansa upottamaan :D
Tämän neljännen osan kanssa kulutin yhden viikonlopun lähes kokonaisuudessaan vain tätä herkkupeliä pelaillessa. Aluksi tarkoituksena oli pelata jotain mukavampia pelejä samalla kun pelailee tätä peliä muutaman ottelun silloin tällöin, mutta tuon hyvän juustoilusyötön vuoksi päätin sitten tykittää tämän läpi yhteen pötköön.




Vihdoin ja viimein olin saanut hoideltua kaikki 70 ottelua ja pääsin pudotuspeleihin Havaijia vastaan. Kun aloitin ensimmäisen ottelun, huomasin kauhistuksekseni, että juustoilusyöttöni ei toimi enää! Vaikka kuinka monta kertaa syötti, ei Havajin ukot yrittäneet lyödä palloon kertaakaan :(
Kävin vilkaisemassa TMR:n läpäisyä ja hänen juustoilusyöttö toimi edelleen hyvin...tottakai. En enää neljän ottelun takia viitsinyt alkaa selvittämään tämän syötön salaisuuksia vaan ajattelin pelata loput matsit rehdisti.
Keksin kuitenkin ihan OK -tasoisen syötön minkä avulla vastustajan lyönnit jäivät aika lyhyiksi ja ukot oli suhteellisen helppo polttaa jo ennen ensimmäistä pesää. Tämä ei kuitenkaan ollut mikään taudinvarma tapa ja aika-ajoin vastustaja sai lyöntejään läpi ja teki jopa Homeruneja.
Itse kun en kovin montaa juoksua per matsi onnistunut tekemään, resetti lauloi aika nopeastikin jos useamman juoksun epäonni sattui syntymään.
Nyt kun tätä peliä joutui pelaamaan ns. normaalisti, huomasi miten paskasti peli on koodattu. Ongelmaa on lähinnä eri pesille syöttämisen kanssa. Vaikka painoi oikean pesän suuntaan, saattoi pelaaja heittää pallon ihan mihin sattuu. Erittäin turhauttavaa kun tälläisen takia vastustaja saa pelaajiaan pesille ja pahimmassa tapauksessa tehtyä juoksuja.





Näiden neljän ottelun voittamiseen minulta meni noin 6 tuntia. Ensimmäisen ottelun voitin suhteellisen nopeasti, mutta toista voittoa yritin yli 3 tuntia ennen kuin onnistui. En ole hetkeen ollut mitään peliä kohtaan näin vihainen, mutta nämä neljä viimeistä ottelua katkaisi kamelin selän.
Ei minua se haitannut, että matsit joutui normaalisti pelaamaan, vaan se, että peli on niin huonosti koodattu. Tähän peliin olisi mennyt ikä ja terveys jos jokainen matsi olisi pitänyt pelata ns. normaalisti.
Osittain tämä kiukunpuuskani johtui täydellisestä kyllästymisestä ja väsymyksestäni tätä peliä kohtaan. Jos olisin pitänyt pitää muutaman pelin verran taukoa ennen kuin aloitti tämän, tilanne olisi ollut hieman erilainen. Mutta jossittelu on jossittelua.
Kolmannen pudotuspelivoiton kanssa sai hieman kärvistellä, mutta ei siinä onneksi mennyt niin kauan kuin toisessa ottelussa. Neljäs ja viimeinen ottelu hoitui onneksi vain muutaman yrityksen jälkeen. Viimeisessä ottelussa sain jo neljännessä vuoroparissa tehtyä Homerunin, mutta mulkut vastustajat sitten totta kai tasoittivat kuudennessa vuoroparissa. Jotenkin tuntui, että aina kun itse oli johdossa, alkoi Havaijin ukot pelaamaan paremmin.
Tämä on todennäköisesti vain pääni sisäistä juttua ja jännityksestä johtuen ei homma meinannut pysyä kasassa. Samaisessa kuudennessa vuoroparissa onnistuin tekemään Homerunin samaisessa vuoroparissa ja tämä riitti ottelun voittoon!
Ai että sitä tunnetta, kun sain viimeisen pelaajan poltettua ja ottelu päättyi minun voittooni. Helvetinmoinen kuumotus oli päällä viimeisien syöttöjen aikana kun toivoin, että vastustaja osuisi huonosti palloon ja saisin ukot poltettua nopeasti pois. Muutama peli päättyi niinkin ikävästi, että viimeisessä vuoroparissa vastustaja teki Homerunin ja voitti koko ottelun. 
Palkintona tästä monen kymmenen tunnin urakasta oli vain yksi kuva jossa kerrotaan, että olet voittanut. Kolme hurraa -huutoa.




Nyt on juhlan paikka, ei enää IKINÄ Bases Loaded -pelejä. Todella ahdistava pelisarja ja tämä neljäs osa on täysin turha tekele. Yhden pisteen tämä ansaitsee mukiinmenevistä grafiikoista ja yhdestä ihan hyvästä biisistä. 
Enempää pisteitä tämä kikkare ei ansaitse. Alunperin meinasin antaa tälle toisenkin pisteen, mutta viimeisissä otteluissa tapahtuneet syöttöongelmat pudottivat senkin pois.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti