Genre: Shoot 'em Up
Goal: Destroy Eyeball Rock (Stage 12)
Arvosana: 8/10
Vaikeusaste: 6/10
Kultainen varppausalus oli aikoinaan voimakkain avaruusalus Solar Jetmanin galaktisessa laivastossa kunnes se kaapattiin avaruusmerirosvojen toimesta. Nyt alus on purettu osiin ja ripoteltu ympäri galaksia.
Solar Jetman on ainoa toivo kuka voi paikantaa anastetut osat. Tämä ei ole helppo tehtävä sankarillemme, sillä hänen täytyy koluta kaksitoista planeettaa läpi jotta saisi kasattua kultaisen varppausaluksen jälleen ajokuntoon.
Jokainen planeetta on pullollaan alkukantaisia muukalaisarmeijoita, mustia aukkoja, voimakkaita painovoimanmuutoksia, varppeja ja kuolettavia ansoja.
Kun Solar Jetman on onnistunut haalimaan kultaisen varppausaluksen osat itselleen ja saanut aluksen takaisin kasaan, hän voi kohdata viimeisen haasteensa.
Tätä peliä oli tullut vuosia sitten hieman kokeiltua, mutta se ilo kuitenkin loppui hyvin lyhyeen kun peli ei jaksanut pitää otteessaan hieman omituisen ohjattavuuden vuoksi.
Viimein vuosien jälkeen peli uudelleen testaukseen kun se sattui olemaan NES-Retro -sivustolla kuukauden pelinä. Hyvin samat fiilikset puskivat pintaan kuin silloin aikoinaan, mutta nyt en enää jätä seikkailua kesken.
Jokseenkin yllättäen peli alkoikin maistumaan alkukankeuden jälkeen! Hieman omituisia ratkaisuja peli sisältää, mutta pääosin oikein mainio tekele.
Pelin idea yksinkertaisuudessaan on löytää kultaisen varppausaluksen osat jotka avaruus merirosvot ovat piilottaneet eri planeetoille. Planeettoja on yhteensä 12 kappaletta ja ne eroavat toisistaan ulkonäön, koon ja painovoiman suhteen.
Kun emoaluksella täräyttää planeetan pinnalle, on aparaatista joka ikinen kerta löpö lopussa ja ennen kuin planeetalta pääsee poistumaan, täytyy löytää lisää menovettä. Planeettojen tutkiminen hoidetaan pienellä sinisellä aluksella jonka avulla kuljetetaan kaikenlaista tarpeellista emoalukseen.
Jos sinisen aluksen onnistuu tuhoamaan tutkimisretkien aikana, niin ei hätää - matkaa voi tehdä pelkkään avaruuspukuun sonnustautuneen Solar Jetman -ukon avulla. Ukolla seikkailu on tosin todella vaarallista, sillä jo yksi osuma viholliseen tai niiden ammuksiin vie hengen. Jos ukolla onnistuu palaamaan takaisin emoalukseen, saa sieltä uuden sinisen aluksen ja matka jatkuu taas.
Lisärisysteemi tässä menee hieman jännästi, sillä sinisiä aluksia on periaatteessa loputon määrä, mutta ukolla kuollessa menettää lisärin. Peli sisältää salasanan, mutta se ikävästi tallentaa menetetyt elämät joten todella tarkasti sai pelata jotta lisärien määrä pysyi korkeana.
Sinisen aluksen polttoaine ja energia on laitettu samaan energiapalkkiin. Tämä ei kuitenkaan hirveästi haitannut, sillä alus kulutti todella maltillisesti polttoainetta. Kenttien varrelle on ripoteltu vara-aluksia ja sinisen aluksen polttoainesäiliöitä näin ollen varsinaisen kuoleman riski on aika pieni.
Planeetat ovat todella aikaa vieviä ja kovin montaa ei päivässä kerinnyt pelaamaan. Suurin osa vei tunnista puoleentoista tuntiin jos halusi jokaisen nurkan tutkia.
Heti alkuunsa huomaa miten omituista sinistä alusta on ohjata. Homma vaikeutui entisestään kun aluksella alkoi raahaamaan jotain tavaraa kohti emoalusta. Painavat tavarat köyden päässä heiluivat siihen malliin, että alus kolisi päin seiniä.
Tavaroiden raahaaminen vaati todella paljon totuttelua jotta sai pienen tuntuman miten eripainoiset tavarat käyttäytyvät. Ensimmäinen planeetta on ns. harjoitteluplaneetta ja siinä raahattavien tavaroiden määrä on hyvin maltillinen.
Heti alkumetreillä vastaan tulee jokin ihme häkkyrä jonka raahaaminen emoalukselle vaati tiukkaa otetta. Häkkyrä osoittautuikin erittäin tärkeäksi, sillä se antoi suojakilven siniselle alukselle. Näitä muutamia hieman erikoisempia tavaroita löytyy vielä toiseltakin planeetalta.
Tämän jälkeen kaava on hyvin samanlainen jokaisessa planeetassa; etsi neljä polttoainesäiliötä jonka jälkeen täytyy paikantaa iso madonreikä joka vie kultaisen varppausaluksen osan luo. Tähän madonreikään ei pääse menemään ennen kuin on tankannut emoaluksen täyteen.
Täytyy mainita, että olisi ollut mukavampi jos sinisen alukseen liittyviä päivityksiä olisi ollut myöhemmilläkin planeetoilla. Nyt peli hieman toisti itseään.
Osien raahaaminen on vaarallista puuhaa, sillä jo yksi vihollisen ammus saattaa tuhota sinisen aluksen. Ensimmäiseltä planeetalta löytyvä suoja on todella hyvä vihollisia ja seiniin osumisia vastaan, mutta sitä ei tietenkään voi käyttää samalla kun raahasi tavaraa mukanaan. Tämä loi hyviä kuumotus-hetkiä!
Hyvä taktiikka vihollisen lähestyessä on, että päästää tavarasta irti ja kytki suojan takaisin päälle. Välillä kuitenkin piti uhkarohkeilla ja raahata tavaraa vihollisjoukko kintereillään. Onneksi osumisen jälkeen osa jää sille sijoilleen ja uuden sinisen aluksen hakemisen myötä raahaamista pääsee jatkamaan samasta pisteestä.
Planeettojen uumenista löytyy pienempiä madonreikiä jotka alkuun toimivat tavarankuljetuksessa. Kun matkustaa oikein syvälle ja löytää sieltä hyödyllisen tavaran, olisi ollut melkoinen työmaa kuljettaa se emoalukselle. Tavaran kun tyrkkää tälläiseen madonreikään, teleporttaa se automaattisesti emoalukselle.
Madonreikiä voi myös hyödyntää jos onnistuu tuhoamaan sinisen aluksen. Heiveröisellä ukkelilla voi hypätä madonreikään ja se teleporttaa suoraan takaisin emoalukselle. Todella mahtava ratkaisu, aika onneton todennäköisyys olisi matkata takaisin alukselle pelkällä ukolla kun vihollisarmeijat hyökkäävät kimppuun.
Myöhemmässä vaiheessa näitä madonreikiä voi hyödyntää sinisellä aluksellakin, mutta siitä lisää tuonnempana.
Planeetoilta löytyi paljon arvoesineitä ja ne kannattikin raahata emoalukseen. Joka toisen planeetan jälkeen pääsee ostoksille Marketing Co. Trading Postiin ja sieltä pystyi ostamaan kertakäyttöisien juttujen lisäksi karttoja ja parempia sinisiä aluksia.
Olin koko läpäisyni ajan pihalla miten näihin kauppoihin edes pääsee kun sitten jälkikäteen katsoin Retkun tekemän videon aiheesta josta sitten selvisi kauppojen ilmestymiseen vaadittavat konstit.
Kartat ostin heti kun mahdollista, sillä planeetat muuttuivat todella sokkeloisiksi heti alkumetreillä. Ensimmäinen kartta näytti planeetan muodon ja toinen parempi, hieman myöhemmin myyntiin tuleva kartta näytti myös tavaroiden sijainnit. Tämä oli todella mahtava juttu, ei tarvinnut enää jokaista kaninkoloa käydä tutkimassa.
Kertakäyttöisiä tavaroita tuli todella vähän käytettyä vaikka niitä ostelinkin varastoon. Ennen planeetalle menemistä aktivoidaan nämä ostetut tuotteet ja ne parantavat esimerkiksi sinisen aluksen ohjattavuutta ja ampumistehoa.
Normaali pyssy on tehokas ja sen avulla pärjäsi hyvin. Ohjattavuutta parantava tavara tuntui omituiselta ja se periaatteessa huononsi aluksen ohjaamista niin ristiriitaiselta kun se kuulostaakin. Kun oli tottunut siihen, miten alus käyttäytyy, tuntui omituiselta kun se yhtäkkiä pysähtyi kuin seinään :D
Nämä kaupasta ostettavat kertakäyttöiset päivitykset olisivat voineet olla kentistä löydettäviä tavaroita jotka sitten tulevat jatkuvaan käyttöön. Ihan hyvin tälläisen olisi voinut laittaa loppupään planeetoille.
Kaupoissa on myynnissä myös muutama aluspäivitys, mutta ne ovat aika hinnakkaita. Ensimmäinen Nippon Sports Jetpod maksoi 10 000 dollaria ja kalliimpi Italian Racing Jetpod huimat 25 000 dollaria.
Päivitykset kannatti ehdottomasti ostaa, sillä ne paransivat ammustehoa ja ohjattavuutta. Näillä aluksilla on myös erikoisominaisuuksia. Nippon Sports Jetpodilla pystyi siirtämään narun avulla pieniä madonreikiä mihin itse halusi.
Italian Racing Jetpodilla puolestaan pystyi matkustamaan madonreiästä toiseen ja näin pääsi todella nopeasti planeetan eri alueille. Italian Racing Jetpodilla pystyi myös siirtämään planeetoilta löytyviä vara-aluksia paikasta toiseen, mutta madonreikiä ei voinut enää liikutella.
Aluksi olin todella hämmentynyt kun pelin mekaniikat muuttuivat ns. lennosta. Luulin, että eri planeetoilla madonreiät yms. asiat toimivat hieman eritavalla, mutta se johtuikin vain aluksestani. Tämäkin selvisi Retkun videosta jälkikäteen katsottuna :)
Ensimmäinen "harjoittelu" planeetta meni kivuttomasti läpi, mutta toisessa tuli kuoltua useamman kerran. En kuolemista hirveämmin välittänyt ja kuljin päättäväisesti eteenpäin. Kolmannen planeetan alussa kuolin Game Overiin ja tämän jälkeen syötin saamani salasanan jotta pääsen jatkamaan peliä.
Todellisena järkytyksenä tuli se, että lisärit tallentuvat salasanaan. Hieman hampaiden kiristelyn siivittämänä pelasin toisen planeetan uudelleen niin, että en kuollut siinä kertaakaan. Hieman tyhmää tälläinen koska nyt joutui varomaan lisärien kulumista ja yhdenkin kuoleman jälkeen resetin säestämän salasanaa syöttämään.
Etenin todella varovasti ja ainoa kuolema ennen ihan viimeistä koitosta tapahtui neljännen planeetan alussa. Monia läheltä piti -tilanteita tapahtui siellä sun täällä, mutta selvisin kuitenkin kuolematta. Heti kun energiat olivat vähissä, etsi madonreiän ja sen lähettyvillä tuhosi oman sinisen aluksensa tahallaan jotta siitä pystyi varppaamaan pelkällä ukolla takaisin emoalukselle.
Uuden aluksen voimin taas tutkimaan mestoja. Kun matkusti isompaan madonreikään etsimään kultaisen varppausaluksen osaa ja sattui siellä kuolemaan, päätyi madonreiästä takaisin emoalukselle. Myös kaikki hyödykkeet kuten vara-alukset ja sinisen aluksen polttoainesäiliöt tulevat takaisin kerättäväksi. Tämä oli monissa tilanteissa helpottava juttu, sillä iso madonreikä sijaitsi yleensä siellä planeetan perimmäisessä nurkassa minne kulkiessa menetti aimo annoksen energiaa.
Seitsemännellä planeetalla minulla oli suuria vaikeuksia päästä isoon madonreikään. Reitti kulki maanalaisen vesialueen kautta ja aluksen ohjattavuus muuttui todella kummalliseksi veden alla. Reitillä oli todella kapeita käytäviä ja aluksen hitbox ei ihan vastannut niiden kulkemiseen tarvittavaa kokoa.
Vaikka kuinka tarkkaan meni aukosta, osui alus johonkin ja energiaa kului. Onneksi suojan avulla energiaa meni maltillisesti jos ei jäänyt pidemmäksi aikaa hinkuttamaan seinää vasten.
Ison madonreiän sisältä löytyi nippu vihollisia, pienempi madonreikä ja kultaisen varppausaluksen osa. Kun todella painava ja hankalasti kuljetettava kultaisen varppausaluksen osa on saatu kuljetettua pienempään madonreikään, pääsee pelaamaan bonuspeliä! Bonuspelissä on kymmenen timanttia ja ne täytyy kerätä aikarajan puitteissa.
Jos saa kerättyä kaikki kymmenen, saa siitä mukavasti dollareita kauppaa varten. Bonuksen pystyi suorittamaan joko sinisellä aluksella tai pelkällä ukkelilla. Sinisellä aluksella oli aivan mahdoton saada kerättyä kaikkia timantteja vaikka teki mitä poppaskonsteja.
Ukkelilla timanttien kerääminen oli aivan lastenleikkiä ja ne sai lähes poikkeuksetta kerättyä kaikki. Aluksi en edes tiennyt, että tämän bonuksen voi suorittaa pelkällä ukkelilla. Kerran kävi kuitenkin niin, että onnistuin töhöilemään liikaa yrittäessäni päästä madonreikään kultaisen varppausaluksen osan kuljettamisen jälkeen ja sininen alukseni tuhoutui.
Hämmästyksekseni olinkin bonuksessa pelkällä ukkelilla! Tästä lähtien tuhosin alukseni osan kuljettamisen jälkeen ja hoidin bonuksen pelkällä ukolla. Helpotti mukavasti kalliin Italian Racing Jetpodin ostamista.
Täytyy mainita, että bonusten taustat olivat todella silmiä rasittavia ja ei niitä kovin mielellään viitsinyt tuijotella :D Peli on pääosin varustettu mustalla taustalla ja se vaihtuukin yllättäen tälläiseen yli värikkääseen huumetripin -simulointiin, hyi.
Vaikka pelin viimeiset planeetat ovatkin todella laajoja, eivät ne kovin hankalia olleet. Kun niistä tarvitsi löytää vain neljä polttoainesäiliötä ja iso madonreikä, homma oli loppupeleissä aika yksinkertaista.
Aikaisemmista planeetoista jaksoin kerätä kaikki mahdolliset tavarat, mutta parissa viimeisessä en enää jaksanut lähteä ihan kaikkea rojua kuljettamaan. Muutama hieman turha tavara oli laitettu vielä aika ikävään paikkaan joten ei maksanut vaivaa lähteä sitä kuljettamaan eteenpäin.
Viimeinen planeetta on jättimäinen ja ilman Italian Racing Jetpodin teleporttaus -etua sen tutkiminen olisi vienyt todella pitkään. TMR:llä ei kyseistä alusta ollut ja parhaimmillaan hän selvitti planeetan puoleen tuntiin vaikka tiesi, missä kaikki tarvittavat asiat sijaitsevat :D
Planeetan loppu oli todella kummallinen labyrintti joka erosi pelin muusta tyylistä täysin. Onneksi kartan avulla reitin sai selvitettyä nopsaan!
Kun viimeisen kultaisen varppausaluksen osan on löytänyt ja kuljettanut sen madonreikään, seuraava pelivaihe alkaa saman tien. Peli muuttuu täysin erilaiseksi, sivusta kuvatuksi Shooteriksi. Ohjaus on hieman kankeaa ja ampuminenkin jotenkin oudon tuntuista.
Kentässä lennellään kapeiden käytävien välissä väistellen sinisiä meteoriitteja. Meteoriitteja voi onneksi tuhota, sillä ne tekevät niin paljon vahinkoa, että kultainen varppausalus tuhoutuu jo neljästä iskusta.
Kun tarpeeksi on lennellyt kapeilla käytävillä väistellen meteoriitteja - yhtäkkiä hiljenee. Hetken päästä ruudulle ilmestyy jättimäinen kivi jonka pinnalla on silmiä - on lopputaistelun aika. Pääsin taisteluun yhden osuman siivittämänä ja yritin parhaani mukaan väistellä bossin ampumia sinisiä meteoriitteja.
Aluksi homma meni hyvin, mutta muutama tyhmä osuma ja henki lähti. Eipä siinä mitään, uutta yritystä putkeen...tai sitten ei. Ruudulla komeili Game Over -teksti ja viimeisin salasana... Salasanan syöttämisen jälkeen olin taas viimeisen kentän alussa.
Aika raakaa pelisuunnittelua, säästetyillä lisäreillä ei ollut mitään arvoa :D Kenttä meni onneksi nopeasti läpi kun muisti missä polttoainesäiliöt sijaitsee ja olinkin taas tässä viimeisessä osiossa.
Tällä toisella yrityksellä tiedostin, kuinka julma tämä Shooter -osio on. Noin puolessa välissä lentelyä vastaan tulee äärimmäisen kapea kohta ja pelin halpamaisilla hitboxeilla siitä läpi lentäminen on haastava homma. Niin ja seinään osuessa se on kerrasta poikki...huh huh.
Ensimmäisellä kerralla kun en tiedostanut osion raakuutta, pelasin aika ronskisti ja tämä kapea kohta ei kuumottanut ollenkaan. Toisella kerralla kuumotus oli todellinen :D
Pääsin jälleen viimeiseen pomoon yhden osuman siivittämänä, mutta tällä kertaa väistelin huomattavasti varovaisemmin meteoriitteja ja sain bossin tuhottua.
Alkukankeuden jälkeen pidin tästä todella. Vaikka loppupuolella peli alkaa toistaa itseään, planeettojen tutkiminen oli silti mielenkiintoista. Tämä Shooter -osio olisi voitu jättää väliin tai sitten tehdä huomattavasti paremmin. Näin suunniteltuna turhan armoton ratkaisu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti