Genre: RPG
Goal: Defeat the Dragon
Arvosana: 7/10
Vaikeusaste: 8/10
On pimeää. On vaarallista. On kuolettavaa. Sinä ja sinun joukkosi on tarkoitus mennä syvyyksiin ja kohdata nämä kaikki kauheudet.
Kyseessä on aavamainen sokkelo jossa seikkailijoita odottaa kamala käärme. Tämä kammotus on aiheuttanut kauhua maaseudulla jo satojen vuosien ajan. Käärmeen mahti pilaa viljelykset ja hapattaa maidon.
Te neljä olette hädin tuskin mikään joukko. Ette edes juurikaan tunne toisianne - vielä. Kuitenkin jokaisella teillä on syytä kohdata labyrintin kauheudet.
Ajax on soturi pohjoisen kylmyydestä. Käärme on saanut hänen kansansa hävityksen partaalle.
Outo velho Iago kotoisin suomailta. Käärme piinaa hänen uniaan.
Varas nimeltä Mask kaupungin vilskeestä. Hän väittää, että aarteiden himo on syy liittyä mukaan tähän seikkailuun.
Viimeisenä seikkailuun lähtijänä on taikuri Erin, mystinen hahmo varjojen valtakunnasta. Hänen syynsä seikkailuun lähtemiseen? Kukaan ei voi sanoa varmaksi...
Yhdessä te neljä opitte tuntemaan käärmeen kieroutuneen sokkeloisen luolaston. Yhdessä te kohtaatte monia hirviöitä, demoneita ja muita alhaisia otuksia. Onnistutte kiertämään hirviöiden virittämät ansat ja mustan magian kiroukset.
Opitte käyttämään mysteerisiä nopeusputkia joiden avulla kerroksesta kerrokseen kulkeminen käy yhdessä hujauksessa. Törmäätte myös erilaisiin taikoihin ja mystisiin aseisiin.
Kuitenkin tärkeintä on löytää rubiiniset esineet jotka on kätketty luolaston uumeniin. Esineet kuuluivat legendaariselle rubiini soturille ja ilman niitä käärmettä ei kannata mennä haastamaan.
Erakon sanomisia kannattaa kuunnella tarkkaan, sillä hänellä on hyödyllisiä vinkkejä seikkailun edistämistä varten.
Kylmä tuuli ujeltaa sokkelon käytävillä ja erilaiset oliot ovat valmiiksi kyyristyneet hyökkäysasentoon. Ovi on auki, luolasto kutsuu. Nyt on oikea aika astua sisälle...
Nyt ollaan jälleen niin perusasioiden äärellä kuin olla ja voi. Kyseessä on todella yksinkertainen RPG -seikkailu. Itse itseäni toistaen, tämä on erittäin hyvä asia - ei mene saman tien motivaatio liiallisten valikoiden selaamisen ynnä muiden asetusten säätämisen kanssa.
Kyseessä on 16 kerrosmaiseen luolaan jaettu seikkailu ja pohjimmaisessa kerroksessa sankareiden saapumista odottaa hurja käärme..tai lohikäärme? En ole oikein kartalla mikä hirviö on kyseessä kun pelin nimessä ja tarinassa mainitaan käärme ja sitten itse pelissä puhutaan lohikäärmeestä. Samapa tuo, otus on kuitenkin saatava pois päiviltä.
Kerroksesta kerrokseen kuljetaan pääosin tikkaiden avulla, mutta muutamassa tapauksessa joutuu käyttämään teleportteja jotta oikea paikka löytyy. Lohikäärmettä ei voi noin vaan mennä tuikkaamaan miekalla, vaan luolaston uumenista täytyy ensin löytää legendaarisen Ruby Warriorin aarteet joita on yhteensä seitsemän kappaletta. Kun aarteet on löydetty, vartijana toimiva viisas erakko päästää sinut eteenpäin kohti syvyyksiä.
Homma alkaa perinteiseen RPG -tyyliin hahmojen luomisella. Peli ehdotti aluksi tarinassa olevia hahmoja, mutta minulla oli parempia ehdotuksia mielessäni.
Hahmoluokiksi valitsin kaksi Warrioria, yhden Thiefin ja yhden Magicianin. Näköjään ohjekirja olisi suositellut yhtä Warrioria, yhtä Thiefiä ja kahta Magiciania, mutta näillä minun valitsemillani hahmoluokilla pärjäsi oikein mainiosti.
Seuraavaksi saa itse valita ottaako hahmoille valmiit arvot vai haluaako ne rullata itse. Arvot edustivat hahmon voimaa, älykkyyttä ja nopeutta. No tietysti rullasin itse jotta sain parhaimmat mahdolliset :)
Ei varmaan kukaan käytä pelin arpomia arvoja ellei sitten halua ottaa jotain kunnon haastetta itselleen.
Sitten itse pelin pariin joka on hahmon silmistä kuvattavaa, ruutu kerrallaan etenemistä ONNEKSI peliin sisäänrakennetun kartan kera. Kartta on aluksi täysin musta, mutta ympäriinsä kävelemällä saa siihen avattua näkyvyyttä.
Pelin yksinkertaisuuden huomaa jo heti alkumetreillä, sillä tästä löytyy vain muutama asekauppa ja temppeli, missä munkit parantavat taisteluissa syntyneet haavat. Nämä temppelit toimivat myös tallennuspisteinä.
Temppeleitä ei suinkaan ole joka kerroksessa vaan ne löytyvät kerroksista 1, 5 ja 10. Tietty matka täytyy taivaltaa jotta selviää uudelle tallennuspisteelle. Jos kuolema korjaa, peli vie hahmot viimeisimmälle temppelille missä on vieraillut.
Pelissä ei ole paristotallennusta vaan homma toimii salasanalla...tai oikeastaan salasanoilla. Tässä pelissä täytyy olla NESin järjettömin salasana-systeemi, sillä talteen täytyy ottaa VIISI salasanaa jotta pääsee jatkamaan siitä pisteestä mihin on päätynyt.
Jokaiselle hahmolle on oma salasana ja sitten vielä pääsalasana. Pakko kysyä, että pelin ollessa näin yksinkertainen, eikö yksi salasana olisi riittänyt :D Salasanat eivät ole edes mitään kovin lyhyitä ja meni tovi kun kaikki viisi salasanaa on saanut syötettyä. Täysin järjetöntä hommaa.
Jos tämä salasana -homma saa veren kiehumaan niin saa pelin karttasysteemikin. Arvostan todella sitä, että pelissä on sisäänrakennettu kartta, mutta miksi se on pitänyt pilata todella ärsyttävällä suunnitteluratkaisulla. Kun tarpeeksi pitkälle luolaston uumeniin on saanut itsensä ujutettua, aikaisempien kerroksien kartat nollautuvat. Ilmeisesti pelin muisti ei kestä kuin parin, kolmen kerroksen kartat kerrallaan.
Tämä on todella typerä ratkaisu, sillä ei millään pystynyt pitämään kerroksien karttoja mielessä. Monesti kun joutui menemään edestakaisin kerrosten välillä esimerkiksi etsien jotain tavaraa, kartat täytyi periaatteessa "maalata" uudestaan esiin. Salasanojen syöttämisen jälkeen luonnollisesti kaikki kartat ovat mustana jo heti alusta lähtien.
Luulisi, että kun tähän joutuu syöttämään viisi eri salasanaa, edes kartat tallentuisivat niihin :D
Pelissä on DnD -hommista tuttu AC -systeemi. Kun löytää parempia aseita ja varusteita, AC luku nousee joka tarkoittaa sitä, että hahmo kestää paremmin iskuja. Tavaroita löytyi luolaston uumenista ja viholliset pudottivat niitä aktiivisesti. Pelissä on vain kaksi asekauppaa ja ne jäävät hieman paitsioon kun tavaroita saa helpomminkin haltuunsa.
Todella omituista, että jälkimmäinen asekauppa joka sijaitsee pelin puolessa välissä luolastoa myy samaa roskaa kuin ensimmäinenkin. Kukahan tässä vaiheessa peliä tarvitsee mitään alkumetreillä käytettäviä tehottomia aseita :D
Pelissä on myös tuttu ongelma monesta RPG pelistä - tavaravalikko on aivan liian pieni. Kaikki tärkeät tavarat ja aseet on tungettu samaan valikkoon ja tila ei oikein meinaa riittää kaikkeen. Pelin läpäisemisen osalta tärkeää seitsemän Ruby Warriorin aarrettakin on samassa kasassa viemässä tilaa. Osaa näistä sentään voi käyttää aseina ja suojina, mutta suurin osa on vain tilan täytteenä.
Viholliset eivät pudota enää aseita tai suojia jos valikko on täynnä. Sai jatkuvasti olla heittämässä jotain turhaa roskaa pois, että tilalle mahtuu parempaa kamaa.
Vihollisia tuhoamalla saa luonnollisesti expaa ja pelissä on maltilliset 16 eri leveliä. Loistava homma, että kuoleman jälkeen ei menetä expoja, voi hieman ronskimmin tutkia alueita sen sijaan, että junnaisi jonkin temppelin lähettyvillä levuttamassa. Ainut minkä kuolo korjaa pois on kerätty kulta. Tämä ei ole mikään paha asia koska aseita ja suojia saa niin helposti muualtakin kuin asekaupoista.
Warriorit ja Thiefit ovat hyvin samanlaisia ja niille saa suurin piirtein samat aseet ja suojat käyttöön. Magicianit ovat eri maata niin kuin yleensäkin RPG -peleissä. Joitain samoja suojia saa puettua heidän päälleen, mutta aseistus on täysin eri. Magicianit käyttävät sauvaansa lyömiseen ja taikomiseen.
Magicianit eivät opi uusia taikoja leveleiden myötä niin kuin monessa muussa RPG -pelissä vaan niitä täytyy löytää luolaston uumenista. Joku on käynyt raapustamassa tekstiä luolan seinään ja tähän ruutuun kävellessä saa taian automaattisesti itselleen.
Erilaisia taikoja on huimat 16 kappaletta, mutta käytin niistä vain viittä :D Jotenkin taistelusysteemin ollessa niin yksinkertainen ja tehokas, ei ollut tarvetta käyttää kuin hahmoja parantavia taikoja. Muutamaa taikaa täytyi sitten käyttää luolastoissa jotta pääsi etenemään eri alueille.
Taistelusysteemi on erittäin yksinkertainen - lähinnä nappia rämpyttämällä viholliset tuhoutuivat. Taistelunäkymässä ei voinut valita edes sitä, mihin viholliseen iskee vaan peli arpoi mihin osumat kohdistuivat. Ainut mitä piti aika-ajoin seurailla oli hahmojen energiat ja Magicianin lyöntivuoro.
Lyöntivuoro meni helposti ohi nappia rämpytellessä ja mahdollisuus energiantäyttämiseen meni ohi. Hahmot löivät välillä kummallisessa järjestyksessä ja tämä sekoitti hommaa entisestään. Myöskään vihollisten lyöntivuoroista en ollut ihan perillä. Välillä yksi ainut jäljellä oleva vihollinen tykitti kunnon sarjaa moneen eri hahmoon.
Tykkäsin kyllä tästä taistelumekaniikasta, sillä helpot viholliset kaatuivat todella nopeasti ja näin sai expaa kerättyä hurjaa vauhtia! Täytyy erityismaininta antaa loistavasta sprite artista, ruudulle ilmestyvät viholliset ovat todella näyttäviä ja taidokkaasti tehtyjä.
Peli sujui mukavalla otteella yhdeksänteen kerrokseen asti. Viimein meni sormi suuhun kun ei mihinkään päässyt enää etenemään. Olin myös kyllästynyt aloittamaan jatkuvasti kerroksesta viisi kun seuraava temppeli sijaitsee kerroksessa kymmenen joka on todella lähellä...
Täytyi kaivaa kartat esiin ja voi pojat mikä helpotus se olikaan. Vaikka peli hyvin yksinkertainen onkin, on tähän saatu kryptisyyttä mukaan yllin kyllin. Ilman näitä valmiita karttoja en olisi todennäköisesti päässyt tätä läpi, tai sitten siihen olisi mennyt todella kauan aikaa.
Ohjekirja kehottaa pelaajaa piirtämään paperille kartat jotta pysyy kärryillä missä on menossa. Ohjekirjassa on vielä valmiiksi jokaiselle kerrokselle valmiit karttapohjat mihin voi itse piirtää kartat. Pakko antaa pisteet tästä! Itse en tällä kertaa jaksanut alkaa omia karttoja väsäämään, ei ollut fiilistä kyseiseen hommaan.
Pelin myöhemmissä kerroksissa eteneminen oli valmiiden karttojenkin kanssa todella haastavaa. Pelin viidennestä kerroksesta löytää taian, jonka avulla pystyy muljauttamaan itsensä seinien läpi. Aluksi olin todella innoissani, että nythän pelaaminen helpottui todella paljon!
Ovelat pelintekijät eivät kuitenkaan mitään peliä rikkovaa taikaa tähän halunneet vaan tekivät luolastoihin seiniä, mistä ei päässyt läpi edes tämän taian avulla. Todella haastavaa ja turhauttavaa testata jokaista seinää mistä pääsee läpi etenkin, kun taikamittari kuluu koko ajan. Jo pelkästään tämä seikka hautasi viimeisetkin kartanpiirtämishaaveet.
Eri kerroksiin on ripoteltu telepotteja eli mysteerisiä nopeusputkia jotka pääosin vievät takaisin ensimmäiseen kerrokseen, mahtavaa. Poikkeuksiakin toki löytyy, sillä muutamasta teleportista pääsee alempiin kerroksiin joihin ei muuten pääsisi kulkemaan.
Jotta tämäkään ei liian helppoa olisi, joissain tapauksissa teleporttauksen määränpää määrittyy siten, että millä tavalla teleporttiin on astunut. Jos teleporttiin eteni peruuttamalla tai jonkin tietyn askelkuvion tekemällä, päätyi sitten ihan eri paikkaan. Hieman päätä kivistää ajatellakin tätä ratkaisua. Onneksi nämä oli tarkasti selitetty valmiissa kartoissa.
Yhtä teleporttia en saanut toimimaan vaikka kuinka yritin ohjeiden mukaiset askeleet suorittaa. Onneksi tästä kohdasta pääsi eroon tapattamalla itsensä jotta pääsi takaisin lähimpään temppeliin.
Ympäri luolastoa haahuillessani ja kerätessäni viimeisiä Ruby -aarteita olin siinä pisteessä, että täytyisi mennä itse hurjaa lohikäärmettä haastamaan. Reitti lohikäärmeelle ei onneksi ollut kovinkaan vaikea. Samoja perus vihollisia yritti matkaani estää, mutta nopeasti ne sai mätettyä kumoon.
Monista kerroksista löytyi taikalähde, johon koskemalla Magician sai kaikki MP:t täyteen. Hieman kurja ratkaisu pelintekijöiltä, sillä viimeisessä kerroksessa ei moista ihanuutta ollut. Täytyi siis pärjätä ilman.
Leveliä hahmoille oli kertynyt 12/16 verran joka vaikutti oikein mainiolle. Saavuin viimein lohikäärmeen huoneen ovelle ja sisään astuessani taistelu alkoi. Lohikäärme otti heti luulot pois ja iski todella kovaa.
Magicianilla ei tässä ollut muuta tehtävää kuin parantaa hahmoja. Tajusin taistelun alussa, että olin unohtanut laittaa "Shield" -taian päälle. En normaalisti tätä taikaa käyttänyt missään joten tietysti se tässä hässäkässä sitten unohtui. Muutaman vuoron jälkeen sain taian aktivoitua ja sen avulla hahmojen AC nousi muutaman pykälän ylöspäin.
Vaikka hahmot kuinka hakkasivat lohikäärmettä, ei sen energiapalkki mennyt laisinkaan alaspäin. Omat hahmot alkoivat olla heikossa hapessa ja lohikäärme teki kovempaa vahinkoa mitä Magician kerkesi parantamaan.
Hahmot toisensa jälkeen kuoli Magician ensimmäisenä. Enää en voinut hahmoja parantaa ja ei voinut tehdä muuta kuin lyödä. Seuraavana kuoli nimikkohahmoni ja enää homma oli kahden varassa. Viimein lohikäärmeen energiapalkki alkoi kulumaan, mutta samalla hetkellä kuoli toinen Warrior.
Enää oli Thief elossa ja hänellä oli onneksi reilusti energiaa jäljellä. Lohikäärme murjoi Thiefiä minkä kerkesi ja energiapalkki hupeni hurjaa vauhtia... Olin jo luovuttanut tässä vaiheessa ja valmistautunut uuteen yritykseen sillä tilanne näytti niin toivottomalle.
Pettymys päällimmäisenä mielessäni naputtelin vain lyöntinappia, mutta kuinkas kävikään - lohikäärme löi ohi kriittisellä hetkellä ja sain kirjaimellisesti viimeisellä osumalla sen tuhottua. Thiefille jäi millin verran energiaa jäljelle ja en ollut uskoa silmiäni mitä tapahtui :D Taisin olla hieman liian pienellä levelillä liikenteessä, mutta kävipä hyvä tuuri!
Kokonaisuutena tämä oli ihan jees peli, vaikkakin todella ärsyttäviä ratkaisuja se sisältikin. Karttojen kanssa huomattavasti miellyttävämpi pelikokemus :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti