Genre: Platform
Goal: Defeat Mr. Magic (Stage 6)
Arvosana: 6/10
Vaikeusaste: 4/10
Sirkus on käynnissä, kuuluttaja huuteli äänekkäästi houkutellessaan ihmisiä paikalle. "Lähialueen isoin sirkus, astukaa oitis sisään! Katsokaa itse, mahtavin sirkus koskaan! Nauttikaa tästä minkä kokee vain kerran elämässään!"
Tim ja hänen siskonsa Judy pysähtyivät sirkusteltan eteen ja sisko tokaisi, että: "vau, kuinka upeaa, voimmeko mennä katsomaan esitystä?" Kaksikolla ei kuitenkaan ollut rahaa joten esitys jäisi haaveeksi...
Hetken päästä mysteerinen klovni ilmestyi sisäänkäynnille ja alkoi juttelemaan lapsille. Klovni kertoi, että noppapeliä pelaamalla olisi mahdollista voittaa liput. Lapsilla kävi tuuri ja he voittivat liput. Mutta voi pahus, lippuja olikin vain yksi jäljellä...
Tim ehdotti, että Judy menisi itsekseen katsomaan esitystä ja hän odottaisi ulkopuolella. Kun esitys oli ohi, ketään ei näkynyt ja outo hiljaisuus oli läsnä. "Onko jokin vialla?" Outo mies ilmestyi Timin eteen ja esitti tämän kysymyksen. "Nimeni on Mr. Magic ja minulla on siskosi panttivankina".
Tim ilmoittaa tomerana, että Mr. Magic ei voi saada hänen siskoaan ja ryntää sisään sirkustelttaan...
Juoni on todella hämärä, miksi ihmeessä Mr. Magic halusi ottaa panttivangikseen pienen tytön? Tuskin Timillä on mitään mitä taikuri haluaisi. No, samapa tuo, juonet yleensä onkin aika huttua näissä NES peleissä.
Kovasti harmittaa nämä tapaukset missä olisi ollut potentiaalia vaikka mihin ja sitten ne on pilattu kyseenalaisilla ratkaisuilla. Tämäkin peli valitettavasti menee tähän kategoriaan.
Ulkoisesti peli on todella kivan näköinen hienoine välivideoineen, mutta sitten taas pelillisesti aikamoista huttua. Vain kuusi lyhyttä tasoloikkakenttää, mutta niihin sai aikaa tuhraantumaan useamman tunnin verran kenttien hankaluuden vuoksi.
Heti alkumetreillä huomasi miten hätäisesti peli on väsätty. Vaikka Timillä onkin käytössään lyönnit ja potkut, niillä viholliseen osuminen olikin sitten toinen juttu. Lyönti on näistä huomattavasti epävarmempi ja monesti otti itse osumaa ennen vihollista.
Potkua käytetään pääsääntöisesti matalampiin vihollisiin ja liike tehdään niinkin loogisella näppäinkomennolla kuin YLÖS + A :D Hieman hämäsi kun Timin nyrkki selvästi osuu matalammalla oleviin vihollisiin, mutta ne eivät kuolekaan kuin potkulla.
Tim osaa hypätä jäätävän korkealle mikä ei ole ollenkaan huono asia. Hyppy on myös hieman ilmava ja se helpotti monille pienemmille tasoille laskeutumista.
Minulla oli suuria vaikeuksia päästä pelin ensimmäisessä kentässä eteenpäin. Muutaman askeleen päässä kentän aloituksesta on vesiallas missä uiskenteli punaisia krokotiileja. Meni tovi selvittää, että krokotiilien päälle voi hypätä kun niiden suu ei ole auki.
No ei tässä mitään, ihan perus kauraa. Myöhemmin tulee vastaavanlainen kohta mikä on sitten hieman pidempi. Tässä jostain syystä jälkimmäiset krokotiilit eivät ilmestyneet ruutuun silloin kun niiden olisi pitänyt. Tähän kohtaan kuolin varmaan kymmenen kertaa ja jokainen yli mennyt suoritus onnistui pääosin tuurin säestämänä.
Lisäreillä ei tässä pelissä juhlita, sillä käytössä on vain yksi elämä. Kerran kun kuolee, joutuu kentän alkuun ja tämä koskee myös pomohuonetta. Hieman alkoi hajottamaan kuolla kerta toisensa jälkeen tähän samaan krokotiilialtaaseen ja kävellä taas uudelleen yrittämään.
Viholliset pudottavat kaikenlaista mukavaa kerättävää ja osa niistä onkin pelin läpäisyä ajatellen tarpeellisia. Pudottaminen on kyllä väärä sana tässä yhteydessä, sillä monesti kerättävät tavarat sinkoutuivat korkealle yläilmaan - välillä jopa niin korkealle, että ne hävisivät kokonaan :D
Pudotettujen tavaroiden joukosta löytyi muutamia erilaisia aseita kuten vasara, jalkapallo ja kaikki viholliset ruudulta tuhoava pommi. Paras on kuitenkin Yo-yo, mikä pyörii Timin ympärillä tuhoaen viholliset mitkä osuivat sen kohdalle.
Näiden lisäksi saattoi pudota energiaa ja tiilistä kyhätty palikka. Palikka on tärkeä, sillä sen avulla pystyi kiipeämään muuten mahdottomien kohtien yli.
Välillä sai pitkäänkin junnata paikallaan jotta sai kaikki haluamansa tavarat kerättyä koska viholliset pudottivat niitä satunnaisesti...tottakai.
Monesti tästä hommasta tuli kunnon noidankehä, sillä kun vihollisten tappaminen on mitä on, täytyi energiaa keräillä samalla kun tavaroita. Pelissä ei tietenkään ole kuolemattomuus frameja joten energiat saattoivat huventua silmänräpäyksessä jos sattui käymään ikävästi.
Jos halusi useamman kappaleen samaa tavaraa, täytyi vain toivoa, että viholliset pudottaisivat niitä tasaiseen tahtiin. Kuolemasta eli Game Overista tietysti kaikki nollautuu ja useamman minuutin keräily saattaa mennä hetkessä hukkaan. Onneksi sentään kentästä toiseen saa mukaansa kaiken keräämänsä.
Reiluus roskakoriin sillä seuraavaan kenttään siirrytään samoilla energioilla mitkä jäi viimekentästä. Tämä tuli valitettavasti monta kertaa unohdettua. Siinä sitten kentän edetessä kuoli johonkin vihollisjoukkoon menettäen kaikki tavarat...loistavaa.
Pomot olivat pelin ehdottomasti helpoin osuus kun niihin löytyi todella mahtava juustoilutaktiikka. Ensimmäisen bossin kanssa sai hieman vääntää kun en vielä tätä taktiikkaa ollut tajunnut. Bossi otti julmetun määrän osumaa ja meinasin kuolla tähän pelle-roskapussiin.
Toisessa pomossa tajusin kokeilla yo-yon voimaa ja sehän onkin ihan ylivoimainen pomoja vastaan. Yo-yoja kannatti kerätä useampi kappale koska yksi ei riittänyt koko taisteluun. Taktiikka on niinkin helppo, että seisoo vain paikallaan yo-yon ollessa aktiivisena.
Pomot lukittuvat hetkeksi paikalleen iskun voimasta eivätkä voineet tehdä mitään. Tämä toimi jokaiseen pomoon, jopa itse Mr. Magickiin, mutta hänen kanssaan sai hieman kikkailla, että homman sai täysin toimimaan.
Ensimmäinen kenttä on ainut missä on kaksi osiota, muut ovat vain yhden alueen mittaisia todella lyhyitä kenttiä. Kentissä kuitenkin kuoli jatkuvalla syötöllä kuolemattomuus framejen puuttumisen vuoksi joka sitten toi lisäpituutta. Vihollisiin on hankala osua ja energiaa kului jatkuvasti. Varovainen eteneminen on se avain kenttien läpäisyyn.
Kolmas kenttä on todella omituinen, lyhyt huone ja siinä ei ollut edes normaalia pomoa vaan jokin ihme minipeli valkoisen tiikerin kanssa. Tämä oli itse asiassa aika hauska lisä! Reaktiopeli missä täytyi lihakimpale napata lautaselta ennen kuin tiikeri kerkesi tehdä saman. Jos lautasella on vain pelkät luut, niihin koskemalla sai miinuspisteen.
Tämä ei suinkaan ollut pelin ainoa minipeli sillä jokainen kenttä sisälsi moisen. Niitä löytyi piilotettuna mustiin oviaukkoihin. Nämä olivat todella turhia pisteenkeräämispelejä. Ensimmäinen, karhun kanssa liekkien yli -hyppely on käytännössä mahdoton hoitaa maaliin asti, sillä kaksikko hyppi aivan liian hitaasti ja liekkien nopeus meni överiksi.
Muissa minipeleissä yritettiin kerätä pisteitä aikaa vastaan. Ihan hauskoja, mutta turhia.
Viimeinen kenttä yritti olla jonkin sortin sokkelo, mutta nerokkaalla tavalla selvitin sen hetkessä. Kokeilin huvikseni taktiikkaa, että menen sisään aina huoneen viimeisestä ovesta ja se toimi, olinkin kentän lopussa.
Ennen viimeistä koitosta jokin keiju ilmestyy ruutuun ja täytyy pelata minipeliä missä yritetään kerätä taivaalta tippuvia palloja nopeammin kuin kenguru. Öö...mitä :D Ohjekirjan mukaan näitä keijuja olisi ollut muissakin kentissä, mutta empä onnistunut niitä löytämään. Olisihan se huomattavasti helpottanut etenemistä kun ei olisi vihollisista tarvinnut grindata energiaa.
Tämän selvitettyään ei pääse ihan vielä Mr. Magickin kimppuun, vaan on tuhottava kaikki aikaisempien kenttien pomot uudelleen. Ah, klassista pelisuunnittelua! Nämä ovat vain onneksi Mr. Magickin luomia illuusioita ja ne kuolevat kahdesta osumasta.
Aluksi tuhosin illuusiot yo-yolla, mutta se ei ollut järkevä ratkaisu. Yo-yoa ei riittänyt tarpeeksi itse päätaisteluun. Henkihän siinä sitten lähti. Seuraavalla yrityksellä tuhosin illuusiot vasaroilla ja jalkapalloilla, huomattavasti parempi taktiikka.
Ihan ei vielä Mr. Magick kaatunut sillä en tajunnut, että ukkoon pitää osua jotta hän tulee alas korkeuksista. Odottelin vain milloin alastulo tapahtuu ja otin osumaa lentelevistä pelikorteista.
Onneksi kenttä on tosi lyhyt ja jälleen olin Mr. Magickin huoneessa. Kolmannella kerralla sain ukon jumittumaan yo-yo:on ja eikä aikaakaan kun taikuri oli poissa.
Harmi kun tässä on paljon pieniä vikoja ja ongelmia. Muuten ihan manio peli.
Varovainen suositus jos tekstin pohjalta uskaltaa testata :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti