lauantai 1. helmikuuta 2020

Wayne's World


Games Beaten: 191/709
Genre: Platform
Goal: Defeat Benjamin Kane (Level 5)

Arvosana: 4/10
Vaikeusaste: 5/10

Jännä idea tehdä tälläisestä elokuvasta peli. En ole itse elokuvaa katsonut joten ei ole senkään vertaa hajua mitä tässä tapahtuu :D

Wayne ja Garth ovat kaveruksia jotka pitävät vanhempien kellarissa omaa tv-ohjelmaansa. Ohjelman nimi on Wayne's World.
Kuitenkin, jokin tuottaja, Benjamin Kane Chicagosta yrittää ostaa ohjelmaa ja nimetä sen "Mister Campbell's Neighborhoodiksi".
Pojat myyvät ohjelmansa tälle lipevälle rikkaalle äijälle. Syy ei ole se, että heitä käskettiin tehdä niin, vaan tämä on heidän mielestään hyvä tapa olla cool ja tavata naisia.
Nyt kuitenkin pojat lähtevät seikkailulle saadakseen ohjelmansa takaisin.

Ilmeisesti juoni mukailee leffaa ainakin jossain määrin, niin hullulta kun se kuulostaakin.

Olipahan peli taas. Tiesin AVGN:n videosta, että tämä on aika kurja teos. En kyllä aina luota näihin arvosteluihin, sillä välillä pelit on osoittautuneet ihan hyviksi.
Ilmeisesti tässä on sama pelimoottori kuin Rocky and Bullwinkle and Friendissa. Ai että, oikein huokuu laatua tämä peli!


Viisi kenttää pelattavana ja jokunen pomotaistelu. Ehkäpä nuo muutamien kenttien viholliset voi laskea pomoiksi sillä ilman niiden tappamista ei pääse eteenpäin.

Kuoleman tullessa joutui aina kentän alkuun. Tämä oli nihkeää varsinkin pidemmissä kentissä. Elämien loputtua pääsikin sitten katsomaan alkuruutua, jee.

Kentät on jaoteltu eri osuuksiin, välillä pelataan Waynella ja välillä Garthilla.
Wayne osaa karatea ja potkii vihollisia. Garth sen sijaan turvautuu omatekoiseen tainnutuspyssyyn.

Grathilla pelaaminen oli todella simppeliä, viholliset pystyi ampumaan jo ennen kuin ne kerkesi ilmestymään ruutuun.

Waynellä joutui tekemään enemmän töitä kun täytyi lähes iholle mennä. Potkulla oli aluksi hankala osua mihinkään, ajoitus oli jotenkin kummallinen.
Tähän tottui onneksi nopeasti ja potkut osasi ajoittaa oikein. Pahimpia olivat viholliset, jotka eivät kuolleet kerrasta vaan kahdesta osumasta. Ne tulivat päälle nopeammin kuin ajatteli ja ajoitus välillä kusi tämän vuoksi.


Joidenkin kenttien jälkeen pääsi Bonus-kenttään, Stanin donitsikauppaan. Näissä oli tarkoituksena kerätä jenkeissä suosittuja herkkuja, crullereita. Jokaisesta kerätystä crullerista sai yhden yksikön energiaa lisää.
Kenttien jälkeen ei energiat tule täyteen vaan tämä on se tapa täyttää energiamittaria. Muutamia hankalampia hyppyjä joutui tekemään jotta sai keskihyllyillä olevat herkut kerättyä.
Jos onnistui kaikki keräämään aikarajan puitteissa, sai elämän! Tämän löysin ihan vahingossa kun kokeilin huvikseen, onnistunko keräämään jokaisen :D


Kolme ensimmäistä kenttää oli melko simppeleitä, paljon kävelyä ja muutama tasoloikkakohta.
Kaksi ensimmäistä kenttää pelattiin molemmilla hahmoilla, mutta kolmas kenttä pelkästään Grathilla. Ninjoja hyppii taivaalta ja ne vievät paljon energiaa. Melkoisen kestäviäkin olivat mokomat perus tussarilla.
Onneksi kentässä oli kissoja jotka tappamalla sai P-tavaran. Tämän avulla aseen tulivoima parani ja se antoi vielä pari yksikköä energiaa lisää. Kissojen tappaminen kannatti tässä tapauksessa, valitettavasti :(


Neljännessä tasossa vaikeusaste nousi rajulla käyrällä. Viholliset olivat hankalia ja tässä oli paljon pahoja tasoloikkakohtia.
Tämä on Waynen oma kenttä kokonaisuudessaan ja se ei lupaa hyvää...
Aluksi piestään jotain irrallisia televisioruutuja. Näiden kanssa potkun ajoittaminen oli hankalaa. Välillä vaikka ajoituksen sai kohdalleen, otti osuman. Mahtavaa.
Kun näistä ärsytyksistä pääsi eteenpäin, ovella odotti jokin poliisi pamppua heiluttaen. No, eikun kimppuun vaan!
Koska tässä laatupelissä ei ole kuolemattomuusaikaa, tämä pollari imaisi energiat hetkessä. Vaikka kuinka yritti sitä piestä, onnistui se heiluttamaan pampullaan energiat nolliin.
Noh, sain sitten jonkinlaisen rytmin kehitettyä jonka avulla sain poliisin lähes joka kerta tapettua ilman energian menetystä.

Seuraavaksi alkoikin kunnon tasoloikkahelvetti. Paljon vihollisia, taivaalta tipahtelevia polttimoita ja pitkiä hyppyjä. Sai todella reunalta hypätä jotta hyppy riittäisi.
Kentän loppupuolella oli ehdottomasti pelin hankalin kohta. Överipitkä rotko ja polttimo tippui suoraan rotkoon. Hyppy piti ajoittaa täydellisen oikein. Parasta vielä oli, että piti hypätä tyhjän kohdan päältä mikä näyttä että siitä putoaisi jo rotkoon.
Loistavaa pelisuunnittelua. Elämiä ja Game Overeita kului runsaasti kun yritin saada jonkinlaista varmaa ajoitusta tähän kohtaan. Viimein sitten sain keksittyä sellaisen.
Huomasin myös näiden yritysten lomassa, että poliiseihin keksimäni varma taktiikka ei ollutkaan niin varma. Jostain syystä se ei enää toiminut. En tiedä menikö pelissä koodi vinksalleen vai minun ajoitukseni rupesi jotenkin ontumaan.
Joka tapauksessa, löysin uuden taktiikan joka oli pomminvarma. Kun nytkytti pikselilleen oikeaan kohtaan, pystyi itse potkimaan poliisia, mutta se ei osunut pelihahmoon. Mahtava löytö!

Viimeinen kenttä oli jälleen molemmilla hahmoilla pelattava ja Garthin osuus naurettavan helppo tässäkin. Waynellä joutui hyppimään pienillä alustoilla tuulisessa paikassa väistellen lentävää rojua ja kissoja.
Kissat olisi voinut tappaa P-tavaran takia, mutta Waynen potkulla niihin osuminen oli ihan älytöntä. Mielummin vain hyppi yli.


Lopussa odotti Benjamin Kane. Energiat oli puolillaan ja en olettanut, että se ihan ensimmäisellä yrityksellä menisi läpi. Ukko oli kuitenkin yhtä helppo kuin muutkin "pomot", onnistui vain pitämään potkujen rytmityksen oikeana, niin sen sai pysymään paikallaan.
Muutaman kerran se karkasi tästä jumituksesta, mutta aika nopeasti sai homman taas pysymään hallussa.


Hienoa kun peli meni viimeisellä yrityksellä sitten näin helposti läpi. Olin kerännyt kaikista Bonus-kentistä lisärit että pääsisi treenaamaan viimeistä kenttää oikein kunnolla :D
Parempi näin!


Täytyy sanoa, että on kyllä ruma ilmestys 1993 ilmestyneeksi NES-peliksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti