Games Beaten: 192/709
Genre: Shoot 'em up
Goal: Defeat Malmort (Stage 5)
Arvosana: 8/10
Vaikeusaste: 4/10
2000-luvulla ihmiskunta kohtaa hirvittävän uhkan. Mahtavan komentaja Malmortin johdolla muukalaislauma hyökkää maapallolle.
Ihmiskunta rupeaa olemaan todella pulassa, mutta onneksi presidentillä on ässä hihassaan. Hän kutsuu kokoon salaisen liittouman.
Onneksi presidenttiä varoitettiin ajoissa tästä uhasta joten hän kerkesi toimimaan ripeästi.
Maailman parhaat tiedemiehet rupesivat ratkaisemaan tätä ongelmaa. Niin vain kävi, että ratkaisu löytyi: cybersotilasryhmä.
Nämä osittain ihmiset, osittain konesotilaat pystyvät aiheuttamaan suurta tuhoa näppärän kokonsa vuoksi.
Heillä on juuri oikeanlaiset aseet muukalaisten tuhoamista varten.
Ehkäpä he onnistuvat pelastamaan maapallon?
Okei, en sano tuosta lyhenteestä mitään.
Viiden kentän Shoot 'em up. Ei ollut pituudella pilattu, mutta erittäin laadukas peli kyseessä.
Hyvin perinteisillä linjoilla mentiin, aloitetaan heikolla tussarilla ja kentän edetessä siihen saa erilaisia päivityksiä.
Ainut, mikä eroaa tavanomaisesta, on hahmon ympärillä heiluvat pallerot. Nämä ampuvat aina kun itsekin ampuu.
Yleensä tälläisiä on saanut kerättyä power-uppien muodossa, mutta tässä ne on jostain syystä jo heti alussa.
Niiden suuntaa pystyi itse kääntämään ja pysäyttämään haluttuun kohtaan. Erittäin näppärää.
Halutessaan ne sai myös heilumaan automaattisesti puolelta toiselle jolloin ne saattoivat osua vihollisiin "tuurilla".
Ei tässä kovin montaa erilaista asetta ollut ja lähinnä tuli käytettyä Wide Beamia. Ase oli todella tehokas ja ampui mukavan leveälle.
Laser oli toinen ihan hyvä vaihtoehto. Bombia kannatti välttää kuin ruttoa. Se oli kyllä tehokas, mutta se jäi ruudulle räjähtelemään liian pitkäksi aikaa ja tuli monia paniikkitilanteita.
Tässä pelissä oli aika hassusti ilmoitettu elämät ja energiat. Ennen kenttää näkyy että on kuusi elämää. Noh, nehän onkin vain energiayksiöitä. Hieman turhako tuo energian määrän ilmoitus :D
Tämän vuoksi luulin, että pelissä on vain kuusi elämää ja sitten alkaa alusta. No, ilokseni sitten selvisi, että tässä on loputtomat Continuet, onneksi sillä pelin loppuosa oli brutaali.
Kentät olivat perinteisiä oikealle päin rullaavia, ainut eroavaisuus oli kolmannessa kentässä. Kuvakulma oli sama kuin muutenkin, mutta se rullasi ylöspäin.
Ja kovaa rullasikin, meinasi mennä silmät solmuun tämän kanssa :D
Tausta oli täynnä kaikkea yksityiskohtaa ja se rullasi ihan helvetinmoista kyytiä. Viholliset ja pelihahmo liikkuivat sitten samalla nopeudella kun muissakin kentissä, erittäin oudon tuntuinen.
Kolme ensimmäistä kenttää meni suhteellisen kivuttomasti, mitä nyt kolmosta piti pari kertaa yrittää.
Pienet vaikeudet alkoivat neljännessä kentässä. Suhteellisen pitkä ja paljon vihollisia. Pomossa oli hyvä olla lähes täydet energiat jotta siitä selvisi.
No, eihän tuo neljäs kenttä ollut mitään verrattuna viidenteen eli viimeiseen kenttään.
Ihan jäätävän hankala, meni tovi tämän kanssa.
Erittäin paljon vihollisia, ärsyttäviä patterneja ja lasertykkejä. Lasertykit olivat ehdottomasti hankalin asia tässä. Laser kimpoili seinistä ja piti tarkkaan katsoa missä pystyi olemaan jotta se ei osuisi.
Lähinnä pelkällä opettelulla ja pienellä tuurilla tästä selvisi.
Pomot olivat kyllä ihan liian helppoja, ainakin tuolla Wide Beam -aseella. Pelissä on mekaniikka, että mitä lähempänä seinää tai vihollista on, sitä nopeammin hahmo ampuu.
Eli kannatti mennä mahdollisimman lähelle pomoa ja antaa tykin laulaa, erittäin helppoa.
Tämä taktiikka toimi 3/5 pomoista. Toisen ja neljännen kentän pomot olivat hieman erilaisia ja se ei onnistunut niihin. Toisen kentän pomo oli hyvin liikkuvaista sorttia ja neljännessä pomossa oli useampi kohta mihin täytyi ampua.
Viimeinen bossi oli ihan siisti ilmestys. Odotin kyllä että tulisi vielä toinen muoto, mutta ei tullut :(
Viimeinen kenttä oli sen verran hankala, että mietin jo muita taktiikoita kun tuota iholle menemistä. Harvoin kovin kummoisilla energioilla pomolle asti pääsi.
No, sitten se onnistui, täydellinen suoritus. Täysillä energioilla pomolle, ihan lärviin kiinni ja nappi pohjaan. Helppoa kuin lapsen lyö...päähän taputtaminen.
Hyvä peli vaikka vaikeusaste nousikin todella epätasaisesti. Kivan näköinen, ei turhia kikkailuita ja musiikit olivat hyvää settiä. Mulle tuli muutamasta biisistä Power Bladen musat mieleen ja sehän vain kelpasi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti