lauantai 12. lokakuuta 2019

Journey to Silius


Games Beaten: 14/709
Genre: Run and Gun
Goal: Defeat the Human Metallic Skeleton (Stage 5)

Arvosana: 9/10
Vaikeusaste: 4/10

Tästä pelistä on hauska muisto lapsuudesta. Kaverilta lainasin tämän pelin ja pitkän yrittämisen jälkeen pääsin sen viimein läpi. Kaveri ei uskonut millään kun peli ei ole ihan helpoimmasta päästä.No, tuli minun 8v synttärit. Muut rupesivat katsomaan jotain Aladdin leffaa, niin minä päätin että nyt todistan kaverille että kyllä minä tämän olen päässyt läpi.
Itsekseni sitten yläkerrassa peliä tahkosin kun muut katsoivat leffaa. Pääsin viimeiselle bossille ja laitoin pelin pauselle. Pyysin kaverin katsomaan kun menin pelin läpi. Kyllä oli kaveri hiljaista poikaa :D

Tämän piti olla alunperin Terminaattori -elokuvaan pohjautuva NESpeli. Jostain syystä sitten Sunsoftilta meni lisenssi alta ja he eivät saaneet tätä Terminaattorina julkaista.
Sunsoft päätti kuitenkin pelin julkaista kaikesta huolimatta ja kyhäsivät sille nopeasti jonkin tarinan ja uuden nimen.
Tämän vuoksi tässä on Terminaattoriviittauksia ja jo alkukuvien musiikki antaa siihen osviittaa.
Jenkkiversiossa pelihahmolla ei ole kypärää ja se näyttääkin Kyle Reeseltä. Jostain syystä Euroopan ja Japanin versioihin hahmolle laitettiin kypärä päähän.

NESillehän julkaistiin myöhemmin Terminaatoripeli joka on erittäin surullisenkuuluisa tapaus. Olisi ehkä kannattanut miettiä vähän enemmän kun vievät tältä lisenssin alta...

Maailman ylikansoitus on suuri ongelma uuden ajan kalenterivuonna 0373 ja ihmisiä on ruvettu siirtämään avaruuskolonialle. Jay McCrayn isä oli vastuussa kolonia #428 kehittämisestä ja on aikeissa muuttaa sinne seuraten isänsä jalanjälkiä.
Kuitenkin asema tuhoutuu räjähdyksessä tappaen koko ryhmän ja tuhoten kaikki tiedot. Jay löytää isänsä kotoa levykkeen joka ei sisällä vain täydellisiä siirtosuunnitelmia, vaan myös viestin jossa hän pyytää että poika saattaisi hankkeen loppuun jos terroristit onnistuisivat tuhoamaan kolonian.
Jay McCray lähtee tuhoamaan terroristijoukkoa joka on luultavasti vastuussa hänen isänsä kuolemasta.

Journey to Silius ei ole kovin pitkä peli, vain viisi kenttää. Tässä on tämä perinteinen sapluuna eli mitä lyhyempi, sen vaikeampi. Kentät ovat aika pitkiä ja hieman tönköt kontrollit hankaloittavat etenemistä.

Loputtomia continuejakaan tässä ei ole joten homma alkaa alusta mokailun jälkeen.

Pakko kehaista musiikeista, ne ovat NESin parhaimmat. Ensimmäisen kentän biisi on kautta aikojen lemppari NESillä :)

Kaikki viisi kenttää on mukavan erilaisia ja niissä on omanlaiset haasteensa.
Pelin viimeinen kenttä on autoscroller, jännä ratkaisu kun pelissä ei muualla ole autoscroller kenttiä. Tämä kenttä on vähän epäreilu, on muutamia kohtia jotka pitää vain tietää ennakkoon jotta niistä pääsee eteenpäin.

Neljän ensimmäisen kentän lopussa on välivastus, jonka tuhoamalla saa uuden aseen käytettäväksi. Yleensä tätä uutta asetta kannattaa käyttää kentän pomoon.
Pomot ovat melkoisen kookkaita ja upeita ilmestyksiä. Hieman helppoja kylläkin, varsinkin tuolla uudella aseella.
Pelissä on ase-energiamittari ja kaikki aseet käyttävät tätä samaa mittaria. Viholliset pudottavat täydennyksiä tähän mittariin mutta yleensä näitä muita aseita kannattaa käyttää vain pomoihin. Onneksi Zapperin näköinen perusase ei kuluta mitään ja sitä voi käyttää huolettomasti.

Viimeinen vastus on kuin suoraan Terminaattori ilman ihoa, juuri niin kuin leffassakin. Jostain syystä tämä on yksi pelin helpoimmista vastuksista jos vain tajuaa säästää ase-energiaa ja käyttää tähän tehokkainta asetta eli raketinheitintä. Viimeinen pomo tulee suoraan viidennen kentän pomon jälkeen joten ainakin ensimmäisellä kerralla ammukset on jo tuhlattu kun ei tiennyt asiasta.
Loistava peli vaikkakin hieman lyhyt. Monesti tulee fiilisteltyä pelin musiikkeja jossain illanistujaisissa, on ne niin hyviä!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti