Genre: Platform
Goal: Defeat Fat Cat (Zone J)
Arvosana: 10/10
Vaikeusaste: 3/10
Pelastuspartio on jälleen kokoontunut yhteen auttaakseen avuntarpeessa olevaa ystävää. Heidän naapurinsa Mandy on kadottanut kissanpentunsa eikä tiedä mistä aloittaisi etsimisen. Kaupungilla on nähty epätavallisia asioita kuten mekaanisia bulldoggeja ja robottirottia. Onko Pelastuspartion vihollisella, Fat Catilla taas metkut mielessään?
Ah niin ihana lapsuuteni peli! Tätä tuli tunteja pelailtua. Peliä en pienenä itse omistanut ja lainailinkin sitä kaveriltani. Peli perustuu samannimiseen piirrossarjaan jota tuli telkkarista katseltua. Capcom teki kyllä uskomattoman hyvää jälkeä Disney -lisenssipelien kanssa eikä tämä ole poikkeus. Koluttavana on 11:ta kenttää joita tässä kutsutaan Zoneiksi ja niihin edetään karttanäkymässä. Pientä taktikoinnin mahdollisuuttakin tässä on, sillä ihan kaikkia kenttiä ei ole pakko pelata jos ei halua. Muutamassa kohdassa kartan reitti haarautuu ja jonkun kentän voi jättää välistä. Jos kaikki kentät haluaa pelata, niin näissä muutamissa tapauksissa voi valita mihin kenttää menee missäkin järjestyksessä. Kaikki kentät kannattaa ehdottomasti pelata jotta tästä saa kaiken nautinnon irti :)
Vaikka tämä aika helppo peli onkin ja lisäreitä tulee tiheään tahtiin, tässä ei kuitenkaan ole loputtomia continueja - niitä löytyy kaksi kappaletta. Tätä on tullut pelailtua lukemattomia kertoja ja aina se on mennyt läpi asti näin aikuisiällä pelattuna...paitsi kerran. Kerran kaverin kanssa onnistuttiin kuolemaan Game Overiin ja tästä ei voi syyttää muuta kuin erittäin voimakasta humalatilaa, ei tässä pelissä muuten koskaan tule Game Overia :D
Maaoravat seikkailevat erilaisissa rakennuksissa kuten kirjastossa, ravintolassa, lelutehtaalla, tehtaalla, kasinolla ja toimistossa. Käydään myös hieman ulkonakin seikkailemassa ja viemärin uumenissa. Pelissä hyökätään vihollisia vastaan kentistä löytyvillä laatikoilla. Laatikko napataan käteen jonka jälkeen sillä voi heittää vihollista kuonoon. Laatikon sisälle pääsee myös jemmaan jos liian tukala tilanne iskee. Jos vihollinen kävelee laatikkoa päin, kuolee se automaattisesti ja laatikko lentää taivaan tuuliin. Hauskana yksityiskohtana Tikun ja Takun silmät näkyvät laatikon läpi kun he piilottelevat sen uumenissa. Muutamista kentistä löytyy myös isompaa rojua heitettäväksi kuten omenoita tai puutukki. Nämä isommat objektit painat enemmän ja maaoravat hyppivät vaivalloisemmin sellainen kädessään. Kuitenkin jos sattuu löytämään P-kirjaimella varustetun pullon, sen avulla voi hyppiä yhtä ketterästi kuin laatikon kanssa. Laatikoiden alta saattaa löytyä kerättävää joten kaikki laatikot kannatti paiskoa menemään. Tarjolla on lisää energiaa tai tähti joita kymmenen kerätessään saa lisärin. Kenttien varrella on myös kukkia joita kun kerää 50:tä kappaletta, saa lisärin. Normaalien laatikoiden lisäksi kentissä on teräslaatikoita joita pystyy käyttämään loputtomasti vihollisten torjumiseen. Näitä laatikoita voi myös pinota päästäkseen hankaliin paikkoihin. Zone E:ssä on vielä yksi uniikki tavara mitä ei muista kentistä löydy. Kentän puolivälin tienoilla vastassa on iso kiviseinä ja se täytyy moukaroida rikki vasaran avulla. Tällä vasaralla voi myös vihollisia nuijia mikä on hauskaa puuhaa :) Muutamista kentistä löytyy punaisen tynnyrin uumenista Retkun termillä suojelus-Pertsa, joka antaa hetkellisen kuolemattomuuden. Oikealta nimeltään tämä pikku pörriänen on Zipper, suomennettuna Pörri.
Kentän läpäisyn jälkeen pääsee aina bonushuoneeseen. Huoneessa on monta laatikkoa joita availlaan aikarajan puitteissa. Jostain syystä Capcom on laittanut lisärin aina ylärivin keskimmäiseen laatikkoon. En tiedä onko tämä harkittu teko vai koodausvirhe, mutta ainakin se helpottaa peliä tuntuvasti. Etenen tässä bonushuoneessa aina samaa reittiä keräten muutamat laatikot matkan varrelta.
Lähes jokaisen kentän lopussa odottaa pomo. Muutamassa kentässä viimeiselle ovelle astumisen jälkeen tulee suoraan voitonfanfaari ja kenttä päättyy. Jokainen pomo tuhotaan samalla tyylillä; viskotaan niitä isolla punaisella pallolla. Palloa voi heittää joko pysty- tai vaakasuunnassa. Pallo kimpoaa aina takaisin vastakkaiseen suuntaan kun se osuu ruudun reunaan ja jos on oikein hyvä pelaamaan, pystyi pallon nappaamaan ilmasta takaisin käteen. Jos ajoitus on väärä, kolahtaa pallo maaoravan kuulaan ja hetkenaikaa sai katsella tähtiä. Pelissä ei ole kuolemattomuusaikaa lainkaan ja henki lähtee nopeastikin jos ei ole varovainen. Ainut keino saada pieni hetki kuolemattomuusaikaa on jos heittää itseään tällä pallolla kupoliin. Se välillä pelastaa osumilta jos pomo sattui heittämään asioita juuri huonoon aikaan. Vaikka pomojen tuhoaminen onkin samanlaista, ovat pomot mukavan erilaisia. Kaikilla on omat uniikit hyökkäysmetodit.
Pelin alkupuolisko on todella helppoa läpsyttelyä, mutta kun siirrytään kolmeen viimeiseen kenttään, vaikeusaste hieman nousee. Eipä se mitenkään älyttömäksi muutu täälläkään, mutta sen verran kuitenkin, että kuolemia tulee. Zone I:n pelikaaniviholliset ovat ensimmäinen juttu missä pitää oikeasti miettiä, miten ne saisi tuhottua. Jos laatikon heittää liian ylös, nappaa pelikaani laatikon suuhunsa ja sylkäisee takaisin. Ideana on heittää pelikaania jalkoihin, mutta oikean kohdan löytäminen ilman, että pelikaani imaisee laatikon suuhunsa, on hieman hankalaa. Laatikoita voi heittää myös niin, että piilottelee sen sisällä. Näin laatikko lentää huomattavasti matalammalla kuin normaalisti heitettynä. Tätä en pienenä tiennyt ja näin saa osan pelikaanivihollisista tuhottua helpommin.
Viimeinen kenttä, Zone J, on kissanruokatehtaaseen sijoittuva aika hankala loppurutistus. Muistan tämän tehtaan piirretystä ja melko hyvin se on saatu tähän peliin istumaan! Kentässä on muutamia "pitäisi jo tietää" -tyylisiä kohtia missä täytyy laatikko heittää ennakkoon vihollista kohti tai muuten menettää energiaa. Kun nämä oppii muistamaan, kenttä menee kyllä läpi aika näppärästi. Vaikka viimeinen kapea käytävä ennen viimeistä pomoa onkin hankala päästä energiaa menettämättä vaikka tiesikin mitä pitää tehdä. Pakkohan se on mainita Zone J:n biisi, yksi NES -kirjaston kovimpia ralleja!
Kun kenttä on taputeltu, kohdataankin itse Fat Cat. Katti nököttää pöytänsä takana poltellen isoa sikaria. Sikarin tuhkien karistuksesta menettää energiaa ja se onkin ainoa asia mikä tässä taistelussa tekee vahinkoa. Samaisella punaisella pallolla hoituu Fat Cat myös muiden pomojen tyyliin. Taistelu on todella helppo, mutta hieman täytyy katsoa mihin tuhkat laskeutuvat jotta niihin ei osuisi. Muutaman kerran kun palloa viskelee ylöspäin, iso katti on hoideltu.
Aivan loistava peli ja kaksinpelinä vielä mahtavampi! Tätä tuleekin monesti pelattua kahdestaan erilaisissa illanistujaisissa. Kaksinpelissä on vielä sellainen juttu, että jos toinen pelaaja kuolee, lentelee hän hetken ilmapallolla ruudulla ja on kuolematon. Tässä kannattaa kuitenkin olla varovainen, sillä jos toinenkin pelaaja menee kuolemaan tällä samaisella hetkellä, joutuu takaisin jatkopaikkaan. Kaksinpelillä laatikoita ynnä muita voi viskellä kaveria päin aiheuttaen tunteiden kuohumista. Lisää kaaosta aiheuttaa se, että myös kaverin ohjastamaa maaoravaa voi kantaa ja viskoa menemään. Tällä kikalla voi myös ohittaa hankalia kohtia jos toinen on hieman huonompi pelaaja. Tämän kanssa kannatti olla myös varovainen, sillä jos putosi rotkoon, molemmat oravat luonnollisesti kuolevat. Mutta yleensä tätä heittelyhommaa tuli käytettyä perseily mielessä - jos toinen alkoi ärsyttämään niin nakkasi kaverin rotkoon :D Todella helppo ja hyvänmielen peli, tämän läpäisee 15-20 minuutissa aika helposti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti