Games Beaten: 88/709
Genre: Puzzle
Goal: Beat Level 6 (Loops After)
Arvosana: 3/10
Vaikeusaste: 8/10
Vaikeusaste: 8/10
Sehän olisi hampurilaisten aika!
Kokki Peter Pepperin on tarkoitus valmistaa herkullisia hampurilaisia. Jostain kumman syystä muut ruoka-aineet yrittävät estää tämän toiminnan. Ehkä niitä ei hyväksytty burgerin väliin tai jotain?
Peliä valitessani teki mieli pelata jokin puzzlepeli pois alta. Valinta osui sitten tähän kyseiseen peliin. Tämä oli pikaisesti tuttu NES-Retkun Youtube videosta ja se näytti siinä ihan siedettävälle.
TMR oli myöskin antanut tälle vaikeudeksi 5/10. Tää oli kuitenkin ihan JÄÄTÄVÄN hankala, ainakin minulle.
Eli hieman sokkeloisissa kentissä pitää hampurilaisten osat tiputtaa toistensa päälle niiden päältä kävelemällä. Aika omituinen idea :D
Palat tippuvat taso kerrallaan, mutta jos onnistuu jättämään vihollisen jonkin palan päälle samalla kun pudottaa sen, putoaa se reilusti pidemmän matkan.
Peterillä on käytössään pippuria jolla pystyy vihollisia pysäyttämään hetkeksi ja niiden ohi pääsee kävelemään. Pippuria on kuitenkin rajattu määrä, mutta sitä voi saada lisää kentistä.
Vain kuusi kenttää ja sitten peli looppaa, mutta nämä olivat tuskalliset kuusi kenttää...
Tässä on se hyvä puoli, että kentät alkavat aina samalla kaavalla joten taktiikoita pystyi kehittelemään näppärästi.
Ensimmäiseen kenttään sain tehtyä melko täydellisen kaavan jolla sen pääsi lähes aina läpi. Toinen kenttäkin meni suhteellisen kivuttomasti yleensä, riippui ihan vihollisen käyttäytymisestä.
Todelliset vaikeudet alkoivat kentässä numero kolme, tämän kentän opettelu vei reilusti eniten aikaa.
Kuudenteen kenttään en montaa kertaa edes päässyt mutta onneksi se kuin ihmeen kaupalla meni läpi. Oli tärkeää, että lisäreitä oli mukava kasa sekä paljon pippuria.
Tarkalle se kuitenkin meni, viimeisellä lisärillä juuri ja juuri sain viimeisen hampurilaisen palan pudotettua oikealle paikalleen.
Ehdottomasti hankalinta tässä oli vihollisten liikkeiden lukeminen. Ei jotenkaan meikäläisen aivot pysty ennakoimaan tuollaisia niin näppärästi. Kun viholliset kohtaavat tikapuut, he automaattisesti lähtevät kiipeämään niitä ylös.
Tämä oli hankala tajuta ja kesti pitkään samaistua että vihollinen ei välttämättä tulekaan päälle.
Pelin musiikki oli kyllä aika karmaisevaa.
Kolmatta päivää putkeen kun peliä yritti läpäistä, niin oli pakko laittaa mutelle ja heittää hyvää musiikkia taustalle. Rupes tulee tuo viiden sekunnin looppi aika pahasti korvista.
Never again.
Kokki Peter Pepperin on tarkoitus valmistaa herkullisia hampurilaisia. Jostain kumman syystä muut ruoka-aineet yrittävät estää tämän toiminnan. Ehkä niitä ei hyväksytty burgerin väliin tai jotain?
Peliä valitessani teki mieli pelata jokin puzzlepeli pois alta. Valinta osui sitten tähän kyseiseen peliin. Tämä oli pikaisesti tuttu NES-Retkun Youtube videosta ja se näytti siinä ihan siedettävälle.
TMR oli myöskin antanut tälle vaikeudeksi 5/10. Tää oli kuitenkin ihan JÄÄTÄVÄN hankala, ainakin minulle.
Eli hieman sokkeloisissa kentissä pitää hampurilaisten osat tiputtaa toistensa päälle niiden päältä kävelemällä. Aika omituinen idea :D
Palat tippuvat taso kerrallaan, mutta jos onnistuu jättämään vihollisen jonkin palan päälle samalla kun pudottaa sen, putoaa se reilusti pidemmän matkan.
Peterillä on käytössään pippuria jolla pystyy vihollisia pysäyttämään hetkeksi ja niiden ohi pääsee kävelemään. Pippuria on kuitenkin rajattu määrä, mutta sitä voi saada lisää kentistä.
Vain kuusi kenttää ja sitten peli looppaa, mutta nämä olivat tuskalliset kuusi kenttää...
Tässä on se hyvä puoli, että kentät alkavat aina samalla kaavalla joten taktiikoita pystyi kehittelemään näppärästi.
Ensimmäiseen kenttään sain tehtyä melko täydellisen kaavan jolla sen pääsi lähes aina läpi. Toinen kenttäkin meni suhteellisen kivuttomasti yleensä, riippui ihan vihollisen käyttäytymisestä.
Todelliset vaikeudet alkoivat kentässä numero kolme, tämän kentän opettelu vei reilusti eniten aikaa.
Kuudenteen kenttään en montaa kertaa edes päässyt mutta onneksi se kuin ihmeen kaupalla meni läpi. Oli tärkeää, että lisäreitä oli mukava kasa sekä paljon pippuria.
Tarkalle se kuitenkin meni, viimeisellä lisärillä juuri ja juuri sain viimeisen hampurilaisen palan pudotettua oikealle paikalleen.
Ehdottomasti hankalinta tässä oli vihollisten liikkeiden lukeminen. Ei jotenkaan meikäläisen aivot pysty ennakoimaan tuollaisia niin näppärästi. Kun viholliset kohtaavat tikapuut, he automaattisesti lähtevät kiipeämään niitä ylös.
Tämä oli hankala tajuta ja kesti pitkään samaistua että vihollinen ei välttämättä tulekaan päälle.
Pelin musiikki oli kyllä aika karmaisevaa.
Kolmatta päivää putkeen kun peliä yritti läpäistä, niin oli pakko laittaa mutelle ja heittää hyvää musiikkia taustalle. Rupes tulee tuo viiden sekunnin looppi aika pahasti korvista.
Never again.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti