maanantai 21. lokakuuta 2019

Bubble Bobble


Games Beaten: 87/709
Genre: Platform
Goal: Beat 99 Levels and Final Boss

Arvosana: 7/10
Vaikeusaste: 4/10

Aikoinaan kaverin kanssa tätä hakattiin jo Commodore 64:lla mutta siinä ei ollut tuollaista ylellistä continue -mahdollisuutta kuin tässä. Jonnekin 30 levelin paikkeille taidettiin päästä, ensimmäisiä kenttiä missä oli pulloja heittäviä juoppoja vihollisina.NESilläkin tätä on tullut toki pelailtua mutta aina jonkun kanssa kaksinpelinä.

Olipa kerran kaksi veljestä nimeltään Bubby ja Bobby. Kävi niin, että paha Baron Von Blubba kaappasi veljesten tyttöystävät, siinä samassa hän taikoi veljekset dinosauruksiksi. Sällien nimetkin lyhenivät muotoon Bub ja Bob.
Veljesten on kahlattava läpi hirviöiden luolan joka sisältää yli sata tasoa saadakseen tyttöystävänsä takaisin.

Klassikkojen klassikko! Pelissähän siis on ideana tappaa kaikki ruudulla olevat viholliset joko muuttamalla ne kupliksi tai jollain muilla kentästä löytyvillä menetelmillä.


Kenttiä on todellakin reilusti. Normaalisti pelatessa niitä löytyy 99 kappaletta + viimeinen pomo, Baron Von Blubba, mutta jos onnistuu viimeisessä kentässä saamaan kristallipallon haltuunsa ja menemään taikaovesta, pääsee vielä pelaamaan joitakin lisäkenttiä.


Jännä ratkaisu sillä peliä ei voi päästä kunnolla läpi yksinpelinä. Vaikka menee nuo lisäkentät ja tappaa Baron Von Blubban, tulee teksti "bad end" ja sanotaan että pitäisi kahdestaan pelata läpi.
No, minä pelasin tämän niin pitkälle kuin yksinpelinä voi mennä :)

Vihollisia on reilusti jos jonkinlaista sorttia, jotkin vähemmän ärsyttäviä kuin toiset. Tässä on vielä sellainen kuumotusvaihe, että jos ei tarpeeksi nopeasti saa kaikkia vihollisia tapettua, tulee valkoinen kummitus kiusaamaan.
Se seuraa niin pitkään kunnes olet saanut viimeisenkin vihollisen tapettua tai se onnistuu tappamaan pelihahmon.


Hauska peli, mutta joidenkin kenttien suunnittelu on aika järjetöntä :D Ei oikein tiedä mikä on maata ja mikä ei, joutuu ihan arviolta hyppimään. Välillä vihollisetkin on niin vittumaisissa koloissa että ilman osumaa niitä on hankala tappaa.

Loppupäässä on kyllä melkoisia kenttiä. Aluksi tuntuu että niitä ei voinut edes läpäistä. Omien kuplien päällä voi hyppiä ja joihinkin paikkoihin pääsi vain tällä keinolla. Kentissä on vielä ilmavirtauksia joiden mukaan kuplat menevät. Välillä ne menee ihan päinvastaiseen suuntaan kuin missä oikea reitti on, ihan kuin kunnon vittuiluna :D

Olen kuullut että Baron Von Blubba on tuottanut monille pelaajille hankaluuksia, mutta ei itsellä ollut suurempia ongelmia sen kanssa, aika helppo vastus kun saa rytmin kohdilleen.


Pitää ehdottomasti joskus pelata tämä jonkun kanssa kahdestaan läpi että saa tuon "good end" tason saavutettua :)


Tähän NES-versioon oltiin laitettu vielä salasanakin että voi jatkaa siitä kohdasta mihin jäi, mahtava juttu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti