Games Beaten: 30/709
Genre: PlatformGoal: Rescue Obelix (Stage 4-3)
Arvosana: 6/10
Vaikeusaste: 4/10
Roomalaiset ovat kaapanneet Obelixin ja hänet pitää pelastaa! Hommaan lähtee kukapa muukaan kuin Obelixin hyvä ystävä, Asterix.
Peli on julkaistu pelkästään Euroopassa. Varmaan syynä on Asterixin suosio täälläpäin maailmaa.
Tämä on kuitenkin niin laadukas teos että olisi toivonut tälle laajempaa menekkiä.
Lyhyt ja aika helppo peli. Tässä saa kuitenkin säädettyä vaikeusastetta jos haluaa enemmän haastetta :)
Neljä maata, joissa jokaisessa kolme kenttää. Kenttien välissä pääsi välillä bonustasoon, en kuitenkaan tiedä mikä tämän aiheutti, ehkä kentistä keräämien tavaroiden määrä. Näissä hypittiin tynnyreitä pitkin ja yritettiin saada lisäelämiä.
Kentissä ei ole minkäänlaisia jatkopaikkoja vaan alusta joutuu kuoleman jälkeen aloittamaan. Kentät ovat kuitenkin aika lyhkäisiä joten eipä tämä suuri ongelma ole.
Pomotkin loistavat poissaolollaan, ainoastaan viimeinen pomo löytyy.
Kentissä keräillään tähtiä, 50:stä saa lisäelämän.
Nyrkillä voi rikkoa laatikoita ja niistä voi tulla kaikenlaista kivaa tavaraa kuten avain, jolla pääsee bonustasoon. Bonustasoista sai yleensä energiaa ja tähtiä.
Huono puoli tässä pelissä olivat kontrollit. Ei niissä muuten mitään vikaa ollut mutta tiukoissa ja tarkoissa tasoloikkakohdissa ne tuntuivat epävarmoilta. Monesti ei osunut jollekin pienelle palikalle vaikka kuinka yritti.
Kentät ovat pääosin tasoloikkaa mutta muutamassa kentässä mennään kärryllä raiteita pitkin. En oikein koskaan ymmärtänyt miten kärrykentissä pitäisi pystyä väistelemään vihollisia ja keräilemään tavaroita kun kärry liikkuu automaattisesti eteenpäin.
Välillä vihollisten ajoitukset olivat sellaisia, että niitä ei voinut väistää. Onneksi nämä kentät olivat suhteellisen lyhkäisiä.
Pieniä tasapaino-ongelmia on tähänkin saatu. Toisen maan kentät ovat ainakin itselle todella haastavia. Paljon pikkutarkkaa tasoloikkaa, loppupään kentät sitten helpompia viimeistä lukuun ottamatta. Viimeisessä on hankalia hyppyjä ja kohtia, joita on lähes mahdoton päästä ilman ottamatta osumaa.
Viimeinen pomo oli ainakin Normal -vaikeusasteella täysi vitsi. Ei tarvinnut kuin seisoa yhdessä kohdassa ja hakkasi kokoajan sitä. Tässä otti itsekin kokoajan vahinkoa mutta pomon energiat loppuivat aikaisemmin kuin omat.
Grafiikat on nätit ja musiikeissa omanlaisensa leima jota harvassa pelissä on.
Mukava peli hieman hataroista kontrolleista huolimatta :)
Peli on julkaistu pelkästään Euroopassa. Varmaan syynä on Asterixin suosio täälläpäin maailmaa.
Tämä on kuitenkin niin laadukas teos että olisi toivonut tälle laajempaa menekkiä.
Lyhyt ja aika helppo peli. Tässä saa kuitenkin säädettyä vaikeusastetta jos haluaa enemmän haastetta :)
Neljä maata, joissa jokaisessa kolme kenttää. Kenttien välissä pääsi välillä bonustasoon, en kuitenkaan tiedä mikä tämän aiheutti, ehkä kentistä keräämien tavaroiden määrä. Näissä hypittiin tynnyreitä pitkin ja yritettiin saada lisäelämiä.
Kentissä ei ole minkäänlaisia jatkopaikkoja vaan alusta joutuu kuoleman jälkeen aloittamaan. Kentät ovat kuitenkin aika lyhkäisiä joten eipä tämä suuri ongelma ole.
Pomotkin loistavat poissaolollaan, ainoastaan viimeinen pomo löytyy.
Kentissä keräillään tähtiä, 50:stä saa lisäelämän.
Nyrkillä voi rikkoa laatikoita ja niistä voi tulla kaikenlaista kivaa tavaraa kuten avain, jolla pääsee bonustasoon. Bonustasoista sai yleensä energiaa ja tähtiä.
Huono puoli tässä pelissä olivat kontrollit. Ei niissä muuten mitään vikaa ollut mutta tiukoissa ja tarkoissa tasoloikkakohdissa ne tuntuivat epävarmoilta. Monesti ei osunut jollekin pienelle palikalle vaikka kuinka yritti.
Kentät ovat pääosin tasoloikkaa mutta muutamassa kentässä mennään kärryllä raiteita pitkin. En oikein koskaan ymmärtänyt miten kärrykentissä pitäisi pystyä väistelemään vihollisia ja keräilemään tavaroita kun kärry liikkuu automaattisesti eteenpäin.
Välillä vihollisten ajoitukset olivat sellaisia, että niitä ei voinut väistää. Onneksi nämä kentät olivat suhteellisen lyhkäisiä.
Pieniä tasapaino-ongelmia on tähänkin saatu. Toisen maan kentät ovat ainakin itselle todella haastavia. Paljon pikkutarkkaa tasoloikkaa, loppupään kentät sitten helpompia viimeistä lukuun ottamatta. Viimeisessä on hankalia hyppyjä ja kohtia, joita on lähes mahdoton päästä ilman ottamatta osumaa.
Viimeinen pomo oli ainakin Normal -vaikeusasteella täysi vitsi. Ei tarvinnut kuin seisoa yhdessä kohdassa ja hakkasi kokoajan sitä. Tässä otti itsekin kokoajan vahinkoa mutta pomon energiat loppuivat aikaisemmin kuin omat.
Grafiikat on nätit ja musiikeissa omanlaisensa leima jota harvassa pelissä on.
Mukava peli hieman hataroista kontrolleista huolimatta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti