Games Beaten: 29/709
Genre: Beat 'em upGoal: Finish All Stages (Supreme Master Difficulty)
Arvosana: 10/10
Vaikeusaste: 6/10
NESin mätkintäpelien aatelia. Tämä kakkososa on minun suosikkini näistä kolmesta NESille ilmestyneestä Double Dragonista.
Väkivalta kukoisti kaduilla ydinsodan jälkeisessä New Yorkissa. Vihollisjoukot kasvoivat vuosi vuodelta isommiksi ja ainoastaan kaksi miestä olivat tarpeeksi rohkeita laittamaan kampoihin tälle joukolle.
Heidän nimensä on Billy and Jimmy, Double Dragonit! Yhtenä päivänä pahamaineinen Shadow Warriors -vihollisjoukko hyökkäsi kaupunkiin ja ampui Billyn tyttöystävän, Marianin kuoliaaksi.
Double Dragonit vannoivat että kostavat Marianin kuoleman!
Sentään tarinassa on jotain muuta kuin perus pelastamista...vai onko?
Tämä kakkonen oli pitkään ainut Double Dragon mitä oli tullut edes pelattua.
Vaikeusaste tässä on jännä että vihollisia on yhtä paljon yksin- kuin kaksinpelinäkin.
Peli on vielä aika armoton, kolme lisäelämää eikä lisää tule. Nämä kun menettää niin pääseekin taas ensimmäistä kenttää kokeilemaan :)
Peli sisältää kolme eri vaikeusastetta. Jos pelin haluaa päästä läpi, joutuu sen pelaamaan vaikeimmalla vaikeusasteella.
Helpoin vaikeusaste sisältää vain muutaman kentän, keskimmäisellä vaikeusasteella pääsee pelin loppuun lukuun ottamatta viimeistä pomoa. Tällä keskimmäisellä vaikeusasteella onkin hyvä treenata kenttiä.
Eipä tuo vaikeimmalla pelaaminen eroa muuten kun että viholliset ovat hieman hankalampia ja kestävämpiä ja lopussa odottaa viimeinen bossi.
Väkivalta kukoisti kaduilla ydinsodan jälkeisessä New Yorkissa. Vihollisjoukot kasvoivat vuosi vuodelta isommiksi ja ainoastaan kaksi miestä olivat tarpeeksi rohkeita laittamaan kampoihin tälle joukolle.
Heidän nimensä on Billy and Jimmy, Double Dragonit! Yhtenä päivänä pahamaineinen Shadow Warriors -vihollisjoukko hyökkäsi kaupunkiin ja ampui Billyn tyttöystävän, Marianin kuoliaaksi.
Double Dragonit vannoivat että kostavat Marianin kuoleman!
Sentään tarinassa on jotain muuta kuin perus pelastamista...vai onko?
Tämä kakkonen oli pitkään ainut Double Dragon mitä oli tullut edes pelattua.
Vaikeusaste tässä on jännä että vihollisia on yhtä paljon yksin- kuin kaksinpelinäkin.
Peli on vielä aika armoton, kolme lisäelämää eikä lisää tule. Nämä kun menettää niin pääseekin taas ensimmäistä kenttää kokeilemaan :)
Peli sisältää kolme eri vaikeusastetta. Jos pelin haluaa päästä läpi, joutuu sen pelaamaan vaikeimmalla vaikeusasteella.
Helpoin vaikeusaste sisältää vain muutaman kentän, keskimmäisellä vaikeusasteella pääsee pelin loppuun lukuun ottamatta viimeistä pomoa. Tällä keskimmäisellä vaikeusasteella onkin hyvä treenata kenttiä.
Eipä tuo vaikeimmalla pelaaminen eroa muuten kun että viholliset ovat hieman hankalampia ja kestävämpiä ja lopussa odottaa viimeinen bossi.
Peli sisältää kahdeksan kenttää ja viimeisen pomon. Aika monessa kentässä on mukana tasohyppelyä joka on kyllä melkoisen tuskallista suorittaa pelin erittäin jäykillä kontrolleilla.
Taistelupeliin nämä kontrollit sopivat mainiosti mutta ei tiukkoihin tasoloikkakohtiin.
Kun on tappelupelistä kyse, niin A ja B napit ovat luonnollisesti potkimista ja lyömistä varten. Hyppääminen tapahtuu painamalla A+B yhtä aikaa. Tämä on ihan hyvä systeemi, ei ole itsellä tämän kanssa ongelmia.
Ongelma on hyppäämisen ohjaaminen. Kun hahmolla hyppää eteenpäin, ei hyppyä voi ohjailla ilmassa mitenkään. Pitää vaan toivoa että onnistui hyppäämään oikeasta kohdasta jolloin hahmo laskeutuu haluttuun paikkaan.
Pelissä on muutama erikoisliike. Hypyn jälkeen kun painaa ilmassa uudestaan A+B, hahmo tekee kierrepotkun. Tämä on todella tehokas liike ja saa viholliset sinkoilemaan ympäri mestoja. Loppukenttien viholliset ovat kuitenkin aika ovelia sillä ne osaavat väistää tämän liikkeen melko usein.
Kun hyppää eteenpäin ja kun hahmon laskeutuessa maahan painaa juuri oikealla hetkellä A+B, hahmo tekee polvipotkun. Tämä on pelin tehokkain liike ja tappaa pahimmatkin ukkelit muutamalla iskulla.
Liikkeen tekeminen vaatii kyllä harjoittelua sillä ei ole montaa framea aikaa suorittaa näppäinyhdistelmää. Niin ja kun ruudulla on enemmän sakkia ja peli rupeaa lagaamaan, liikkeen tekeminen hankaloituu. Sama on tuossa kierrepotkussa.
Tottakai kun liikkeen pitäisi onnistua että pääsisi vihollisjoukosta eroon niin eihän se tietenkään toimi :D
Kun on tappelupelistä kyse, niin A ja B napit ovat luonnollisesti potkimista ja lyömistä varten. Hyppääminen tapahtuu painamalla A+B yhtä aikaa. Tämä on ihan hyvä systeemi, ei ole itsellä tämän kanssa ongelmia.
Ongelma on hyppäämisen ohjaaminen. Kun hahmolla hyppää eteenpäin, ei hyppyä voi ohjailla ilmassa mitenkään. Pitää vaan toivoa että onnistui hyppäämään oikeasta kohdasta jolloin hahmo laskeutuu haluttuun paikkaan.
Pelissä on muutama erikoisliike. Hypyn jälkeen kun painaa ilmassa uudestaan A+B, hahmo tekee kierrepotkun. Tämä on todella tehokas liike ja saa viholliset sinkoilemaan ympäri mestoja. Loppukenttien viholliset ovat kuitenkin aika ovelia sillä ne osaavat väistää tämän liikkeen melko usein.
Kun hyppää eteenpäin ja kun hahmon laskeutuessa maahan painaa juuri oikealla hetkellä A+B, hahmo tekee polvipotkun. Tämä on pelin tehokkain liike ja tappaa pahimmatkin ukkelit muutamalla iskulla.
Liikkeen tekeminen vaatii kyllä harjoittelua sillä ei ole montaa framea aikaa suorittaa näppäinyhdistelmää. Niin ja kun ruudulla on enemmän sakkia ja peli rupeaa lagaamaan, liikkeen tekeminen hankaloituu. Sama on tuossa kierrepotkussa.
Tottakai kun liikkeen pitäisi onnistua että pääsisi vihollisjoukosta eroon niin eihän se tietenkään toimi :D
Viidennessä kentässä pääsee jo testaamaan hieman tuota haastavaa tasohyppelyä. Hypitään rikkinäistä siltaa pitkin ja veteen putoaminen vie suoraan yhden lisärin. Tämä kohta on jostain syystä itselle se pahin koko pelissä, eniten feilauksia tulee tässä kohdassa verrattuna muihin.
Tämän jälkeen homma menee vain mutkikkaammaksi, loppupään kentät sisältävät paljon tasoloikkaa, kuudes kenttä on lähes kokonaan sitä.
Seitsemännessä kentässä on varmaan monelle pelin pahin tasoloikkakohta, ratashuone. Tämä saa kyllä sykkeen kohoamaan äärimmilleen. Huoneessa on paljon rattaita jotka välillä pysähtyvät ja niiden päälle täytyy hypätä juuri tässä vaiheessa. Näiden lisäksi huoneessa on muutama todella pieni palikka jonka päälle on hypättävä.
Hypyt pitää tehdä juuri oikeasta kohdasta tai tippuu takaisin alemmalle tasolle. Eikä siinä vielä kaikki! Kaiken muun lisäksi maan alta tulee piikki joka lentää suoraan ylöspäin kattoa kohti. Piikillä on muutama erilainen ilmestymiskohta ja ne ovat onneksi aina samat.
Jos tämä piikki ilmestyisi randomisti, huone olisi täyttä helvettiä.
Seitsemännessä kentässä on varmaan monelle pelin pahin tasoloikkakohta, ratashuone. Tämä saa kyllä sykkeen kohoamaan äärimmilleen. Huoneessa on paljon rattaita jotka välillä pysähtyvät ja niiden päälle täytyy hypätä juuri tässä vaiheessa. Näiden lisäksi huoneessa on muutama todella pieni palikka jonka päälle on hypättävä.
Hypyt pitää tehdä juuri oikeasta kohdasta tai tippuu takaisin alemmalle tasolle. Eikä siinä vielä kaikki! Kaiken muun lisäksi maan alta tulee piikki joka lentää suoraan ylöspäin kattoa kohti. Piikillä on muutama erilainen ilmestymiskohta ja ne ovat onneksi aina samat.
Jos tämä piikki ilmestyisi randomisti, huone olisi täyttä helvettiä.
Peli on pelattava melkoisen täydellisesti läpi että olisi edes jotain saumaa viimeiselle pomolle. Sillä on hieno isku mistä menee energiapalkki suoraan puoleen väliin eli kaksi tälläistä ja elämä menee.
Ukkoon on muutenkin tosi vaikea osua kun se jatkuvasti perääntyy ja muuttuu näkymättömäksi.
Viimeisen pomon musiikki on kyllä älyttömän hyvä ja se antaa kunnon boostin läpäisyyn. Viimeinen isku muuttaa ruudun harmaasävyiseksi ja tulee vielä hieno hidastuskin. Erittäin hieno lisä!
Meillä on serkun kanssa nykyään perinne tästä pelistä että pelataan se vähintään kerran vuoteen läpi ja ei ole vielä kertaakaan feilannut "muutamasta" kaljasta huolimatta :)
Tasoloikkakohdat aiheuttavat edelleenkin sydämentykytyksiä. Tätä on tosi hauska pelata kun se antaa edelleen kunnon haasteen eikä koskaan voi olla täysin varma meneekö läpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti