Genre: Platform
Goal: Defeat Neville Sinclair (Chapter 6)
Arvosana: 7/10
Vaikeusaste: 6/10
Sinä ohjastat uutta pilottia, Cliff Secordia joka löytää mysteerisen rakettirepun. Tietämättömänä siitä, että rakettirepun on varastanut sekä piilottanut pahamaineinen toisen maailmansodan vihollisen sotaliike. Cliff sukeltaa syvemmälle tähän pahamaineiseen verkostoon kun hänen tyttöystävänsä Jenny on kidnapattu sulavakäytöksisen Eurooppalaisen elokuvatähden, Neville Sinclairin toimesta. Näyttää siltä, että Sinclair työskentelee viholliselle ja haluaa rakettirepun itselleen joka hänen on tarkoitus ojentaa vihollisjoukoille Euroopassa hyödyntäen sitä Amerikkaa sekä heidän apulaisiaan vastaan. Sinclair ei aio pysähtyä ennen kuin hänen joukkonsa ja vihollisen sotajoukot saavat jäljitettyä Cliffin saaden rakettirepun haltuunsa.
Heti kun pelin laitoin ensimmäistä kertaa päälle, kiinnitin huomioni pelin musiikkiin. Se nimittäin kuulosti todella samantyyliseltä kuin The Adventures of Rad Gravityn musiikit. Hieman meinasi kylmä hiki nousta ohimoille, mutta onneksi tämä on vain musiikillisesti samantyylinen peli, sillä yksi säveltäjistä on sama heppu kuin Rad Gravityssä. Onneksi itse peli ei ollut saman firman tekele :D
Peli pohjautuu samannimiseen leffaan joka on ilmestynyt vuonna 1991. Eipä tälläkään kertaa ollut mitään hajua tästä kun en ole leffaa nähnyt. Tässä seikkaillaan kuuden kentän verran ja kentistä löytyy useampia osioita. Pelissä on loputtomat continuet ja vielä salasana helpottamassa läpäisyä. Salasanaan ei tarvinnut turvautua, sillä tämä meni yhden päivän aikana läpi. Eli ei mistään liian vaikeasta pelistä ole kysymys. Tämä on vielä niin armollinen, että kuoleman jälkeen saa jatkaa kentän jatkopaikasta. Pelissä on käytössä vain yksi lisäri, mutta tällä ei ole suurempaa merkitystä kun jatkopaikkoja on mukavasti. Yksi hämmentävä juttu kävi neljännessä kentässä jatkopaikkojen suhteen. Kenttä on jaettu neljään osaan; kolme tasohyppelyaluetta ja pomotaistelu. Jos kolmannessa osiossa meni kuolemaan, jatkopaikka on toisen osion alussa. Jos onnistui pääsemään pomolle asti ja kuoli siinä, sai jatkaa kolmannen osion alusta. Jos kuitenkin kuoli kolmannessa osiossa pääsemättä uudelleen pomolle, joutui toisen osion alkuun. Hieman hämmentävä ratkaisu, sillä kenttä ei mikään ihan läpihuutojuttu ole ja sai aika hyvin pelata, että pääsi pomolle asti edes kohtalaisilla energioilla. En tiedä oliko tätä samaa aikaisemmissa kentissä, sillä en joutunut vastaavaan tilanteeseen.
Kentän alussa Cliff turvautuu pelkkiin nyrkkeihinsä, mutta kentät tarjoilevat ammuksia. Myös viholliset pudottavat niitä satunnaisesti energiasydämien lisäksi. Kun ammuksia on hallussa, voi valita itse viidestä erilaisesta aseesta mitä haluaa käyttää. Kaikki aseet käyttävät samoja ammuksia, mutta mitä tehokkaampi ase on, sitä enemmän ammuksia kuluu kerralla. Asevarastosta löytyy pistooli, kivääri, kolmeen suuntaan ampuva ase, kranaatit ja sinko. Eniten tuli käytettyä pistoolia, sillä se vei vain yhden ammuksen kerrallaan. Peli ei ihan älyttömän tiheään jakele ammuksia ellei käy hyvä tuuri vihollisten droppien suhteen joten pistooli on paras vaihtoehto. Lentäviin jetpack -ukkoihin tehosi parhaiten kolmeen suuntaan ampuva ase joka tuhosi ne kerrasta. Samainen ase tehosi sitten normi pyssyvihollisiin yhtä tehokkaasti kuin pistooli, joten ei ollut järkeä käyttää sitä muuten. Ehkä muihinkin vihollisiin olisi ollut omat heikkoudet, mutta pistoolilla pärjäsi tarpeeksi hyvin. Kranaatteja en käyttänyt kertaakaan ja sinkoakin vain yhdessä pomotaistelussa. Ammukset säilyvät seuraavaan kenttään, mutta kentän jälkeen ei saa energioita täyteen. Tämä tarkoitti sitä, että kovin pitkälle ei päässyt etenemään entisten ammusten turvin. Eipä tämä mitään, sillä kyllä ammuksia aina kenttien alusta sai käyttöönsä.
Kenttien tietyistä osioista löytyy bensaa Cliffin selässä olevaan rakettireppuun ja ilman lentämistä ei aina päässyt etenemään. Viholliset pudottivat bensakanistereita aina sellaisissa osioissa, missä bensaa tarvitsi. Alkupään kentissä raketti-osuuksissa tuli lennettyä niin pitkään kuin bensaa riitti. Näin pääsi aika helposti etenemään nopealla tahdilla. Rakettirepulla lentäminen oli aluksi aika kummallista, mutta kun tajusin, että lentämistä ohjataan vain D-padista ja A-napista se vain kytketään päälle, homma helpottui. Aluksi kun pidin A:ta pohjassa, välillä lento katkesi hetkellisesti.
Pelistä ei kovin montaa erilaista vihollista löydy ja samoja ukkoja kierrätetään kentästä toiseen. Ehkäpä ärsyttävimmät viholliset ovat harmaat miehet jotka juoksevat surutta päin. Nämä kaverit ilmestyvät ruudulle oviaukoista tai sitten vain ihan taivaalta tippumalla. Ei oikein koskaan voinut olla varma mistä näitä kavereita ilmestyy ja sen vuoksi joutui etenemään varovaisesti. Kun samaa kenttää oli hetken aikaa jankannut, oppi muistamaan mistä kohdista harmaita ukkoja ilmestyy. Kahdenlaisia ampujia löytyy jotka ampuvat eri korkeuksille. Pahimpia ovat matalalle ampuvat ukot, sillä jos hieman huolimattomasti eteni, tälläinen ukko kerkesi tulla nopeasti ruutuun ja ei enää onnistunut reagoimaan hänen ammuksiinsa. Joistain kentistä löytyi ylöspäin nousevia "miinoja" jotka hajosivat kahteen osaan. Aluksi en tajunnut, miten näitä oikein väistetään ja otin paljon osumaa. Viimein selvisi, että miina nousee Cliffin päänkorkeudelle jonka jälkeen se hajoaa. Kun osasi ajoittaa tämän ja kyykistyi, pystyi sivuttain lentävät osat väistettyä.
Ihan jokaisen kentän lopussa ei ollut pomoa ja kentät loppuivat hieman yllättäen tietyn ajan kuluttua. Pomot taas olivat hieman kummallisia, sillä niissä oli ns. turvapaikkoja joissa pomojen ammukset sai väistettyä helposti. Pomotaisteluissa on mukana harmaita ukkeleita jotka sitten tiputtivat kaikkea mukavaa. Jos energiat olivat vähissä, tappoi vain tarpeeksi harmaita ukkoja ja näin sai energiat kerättyä täyteen. Pomoissa tarvitsi rakettireppua ja onneksi harmaat ukot pudottelivat myös menovettä. Poikkeuksena kolmas kenttä jonka lopussa odotti jokin violetti ukkeli mikä hoitui nyrkkien voimin. Taistelun alussa pomo iskee ilmeisesti Cliffin aseen pois eikä sitä voinut käyttää. Onneksi tämän kaverin tappaminen ei ollut mikään hurja homma. Pieniä hankaluuksia aiheutti viidennen kentän pomo, observatorio joka tykitti ammuksia kolmesta eri tykistä. Kun tajusin, että observatorion vieressä pystyi seisomaan turvassa keräten ruutuun ilmestyvältä harmaalta ukolta tavaroita, taistelu muuttui helpoksi. Pelin parhaalla aseella, singolla tykit hoituivat yhdellä osumalla. Sinko vei paljon ammuksia kerralla, mutta kun energioita täyttäessäni sain jatkuvasti ammuksia, riitti panokset mainiosti tykkien tuhoamiseen.
Pelin viimeinen kenttä vaikutti aluksi haastavalta. Ensimmäisessä osiossa on jonkinlaisia sähköesteitä jotka poistetaan käytöstä tuhoamalla niitä hallinnoiva masiina. Masiina otti aika paljon osumaa ja samassa kohdassa on moneen eri suuntaan ampuva tykki. Onneksi singolla sai heikennettyä masiinaa ja loput iskut hoituivat nyrkkien avulla. Tämän jälkeen lähdettiin kiertämään osiota uudestaan ja nyt kuljettiin reittiä mihin ei aikaisemmin päässyt. Onneksi jatkopaikka on seuraavan osion alussa joten kunhan vain jotenkin selvisi tästä ensimmäisestä osiosta, oli turvassa. Seuraavaksi on vuorossa vaihe, missä täytyi kaksi osiota hoitaa putkeen. Toisessa osiossa on muutama aika pirullinen kohta, missä ruudulla on samanaikaisesti miina sekä ruudulle ilmestyvä harmaa ukko. Näissä kohdissa otti pakosti osumaa kun molempien väistäminen osoittautui liian hankalaksi hommaksi. Kolmanteen osioon päästessä energiat olivat melko heikolla tasolla, mutta onneksi tästä osiosta sai violetin sydämen, mikä täytti energiat kokonaan. Taisi olla pelin ainoa violetti sydän, tai ainakaan muita ei vastaan tullut. Osio ei ole mikään kovin pitkä ja ei aikaakaan kun olin jo viimeisen pomon kimpussa. Sinclair seisoo jonkin hallintalaitteen takana ja tykitti melkoisella volyymilla kohti Cliffiä. Samanaikaisesti ruudun yläreunasta käveli harmaita ukkoja alas aiheuttamaan ongelmia. Jos taistelun aikana kyykistyi, Sinclair kyykistyi myös. Sinclairiin ei voinut tehdä osumaa kyykyssä ollessa, sillä hallintalaite esti ammusten kulkemisen perille asti. Ideana on ampua niin, että ei heti kyykistynyt jotta sai osumia tehtyä. Hetken ampumisen jälkeen Sinclair vaihtoi puolta toisen hallintalaitteen taakse. Minulla oli onneksi paljon energiaa jäljellä joten päätin sitten vain brute forcettaa homman loppuun. Ei Sinclair onneksi kovin montaa osumaa kestänyt ja ukko syöksyi kuolemaansa.
Ei tämä ollut ollenkaan hullumpi peli! Mukavaa sopivan haastavaa tasoloikkaa. Pelissä on tyylikkäitä välikuvia antamassa tarinalle lisäarvoa. Pelissä on vain muutama erilainen biisi, mutta ne ovat ihan jees kamaa ja tämä ei haitannut. Pomotaistelun musiikki muistutti aavistuksen liikaa Rad Gravityn musiikkia mikä ei ainakaan pisteitä nostattanut :D Jos antaisin puolikkaita arvosanoja, tämä olisi saanut vielä puoli pistettä päälle :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti