Dropzone

Games Beaten: 504/710

Genre: Shoot 'em Up

Goal: Get Rank Megastar (1 Million Points)

Arvosana: 5/10

Vaikeusaste: 5/10

Vuosi on 2085. Vain kourallinen ihmisiä on selvinnyt tuhoisista robottisodista. Viimeisessä, epätoivoisessa yrityksessä pelastaa ihmiskunta Maan asukkaat yhdistävät voimansa kehittääkseen täydellisen kulkuvälineen: tacheon-käyttöisen avaruusaluksen, jonka suhteellisuusteoreettinen rajoitus ei enää vaikuta matkustaessaan muihin tähtijärjestelmiin. Takeonimoottori toimii pommittamalla hyvin harvinaisia ionikiteitä kvarkeilla. Kaikki näiden kiteiden käytettävissä olevat varannot maapalolla on käytetty prototyypin valmistukseen. Siksi miehitetty avaruusalus lähetettiin vihamieliselle nuorelle planeetalle IO, Jupiterin toiseksi sisimmälle kuulle, koska kiteitä on runsaasti hajallaan sen pinnalla. Niitä sinkoaa jatkuvasti pintaan planeetan syvyyksistä niiden kolmen aktiivisen tulivuoren voimasta, jotka löydettiin hyvin kauan sitten (1980-luvulla). 

Pian sen jälkeen, kun kuutukikohta on rakennettu suuren kraatterin tasaiselle pohjalle, ensimmäiset Jumpiterin avaruusolennot näyttävät pääsevän eroon ihmishyökkääjistä. Heidän on suojeltava miehiä vaeltavilta avaruusolennoilta. Heillä on huippuluokan laserpulssipaketti. He voivat lisätä siihen ylimääräisen elementin. Heidän on värvättävä mies ja tehtävä hänestä lyhytaikaisesti näkymätön tai haavoittumaton. Heidän on saatettava jokainen eloonjäänyt mies ja heidän kristallinsa turvallisesti takaisin pudotusalueelle, jossa kuutukikohdan laskeutumisalue sijaitsee. Ja muistakaa, että he ovat ihmiskunnan tulevaisuuden viimeinen toivo.

Tällä kertaa pelin juonen kanssa olit omat kommervenkkinsä, sillä kun tämä peli on julkaistu pelkästään PAL -alueella, niin ohjekirjasta ei englantia löydy. Jouduin kääntämään juonen saksan kielestä suomen kielelle :D En osaa juurikaan Saksaa joten menin ihan täysin kääntäjän varassa ja teksti saattaa olla hieman omituista :D No, näillä mennään!

Pitkästä aikaa pelkästään PAL -alueella julkaistua peliä! Pelin on hyvin samantyylinen kuin Defender II, mitä en ole vielä itse pelannut, mutta asia selvisi tässä pelin läpäisyn aikana. Minulle tuli tästä Dropzonesta lähinnä mieleen Raren peli Jetpac, mitä tuli aikoinaan pelattua, kun läpäisin Donkey Kong 64:sta. Tämä Raren klassikkopeli on laitettu yhdeksi minipeliksi tähän peliin ja siitä sai yhden tarvittavan jutun 100% läpäisyä varten. Pelissä tuhotaan vihollisia ja keräillään avaruusaluksen osia jetpackilla lennellen. Nämä molemmat pelit on alun perin julkaistu vanhemmille alustoille joista on sitten väännetty NES -käännökset.

Dropzonessa täytyy tuhota kaikki ruudulle ilmestyvät viholliset ja pelastaa tiedemiehet jonka jälkeen edetään uuteen "aaltoon." Pelissä lennellään jetpackilla varustetulla hahmolla joka tuhoaa vihollisia laser-aseellaan. Pelihahmo liikkuu todella hätäisesti ja tämä vaati jonkin verran totuttelua, ettei vahingossa lentänyt vihollisia päin :D Myös ampumissuunnan vaihtaminen vaati hieman tottumista, sillä ukko ei käänny mitenkään kovin nopeasti vastakkaiseen suuntaan vaan kääntymisanimaatioon on laitettu useampi frame. Nopeasti jahtaavat viholliset aiheuttivat hieman harmaita hiuksia kun ei millään päässyt tarpeeksi etäälle jotta sai suunnan vaihtumaan oikeaksi ampumista varten. Pelissä on aluksi kolme lisäriä, mutta peli on todella armollinen lisäelämien suhteen. Niitä saa aina kun kerää 10 000 pistettä. Tämä pistemäärän sai kasaan melko nopeasti ja yhdessä aallossa saattoi saada useita lisäreitä! 

Peli on loputtomasti looppaava, mutta läpäisytavoitteeseen vaaditaan miljoonan pisteen kerääminen. Kun tämä pistemäärä tulee täyteen ja sitten tapattaa itsensä, ruutuun ilmestyy teksti jossa kerrotaan mille tasolle onnistui pääsemään. Miljoonan pisteen kerättyään ei enää parempaa tasoa voi saavuttaa ja peli on näin ollen läpi. Halutessaan tätä voi jatkaa niin pitkään kuin haluaa, mutta eipä siinä hirveästi pointtia ole ellei haaveile megalomaanisista pisteistä.

Aluksi peli tuntui haastavalta ja henki lähti todella nopeasti. Jos ei onnistunut pisteitä keräilemään, Game Over kolkutti ovella hyvinkin nopeasti. Kun sitten tiettyyn rytmiin pääsi, lisäreiden helppouden vuoksi välitön Game Overin vaara poistui. Peli ei näytä ruudulla kuin kolme lisäriä ja sai aina hieman jännittää, montako niitä on vielä jäljellä. Jetpack ukkeli ampuu laser-aseellaan todella tiheään tahtiin. Vaikka tässä pitkin ampumisnappia rämpyttää ampumistiheyden nostattamiseksi, ei tässä tarvinnut tehdä sitä hampaat irvessä. Hieman laiskemmallakin rämpyttämisellä laseria lähti todella hätäisesti liikkeelle! Pelissä on muutama menoa helpottava juttu kuten pommit ja näkymättömyysviitta. Pommeja on aluksi kolme kappaletta, mutta niitä sai lisää jatkuvalla syötöllä. Lisäreiden tavoin peli näyttää vain kolme pommia ruudulla ja lopullinen määrä jäi hämärän peittoon. Välillä näitä unohtui käyttää ja sitten kun asian muisti, tulikin pommeja tykiteltyä monta putkeen. Pommit tuhoavat kaikki viholliset ruudulta mikä helpotti jos ruudulla härväsi isompi liuta jos jonkinlaista mönkijää. Näkymättömyysviitta on myös erittäin oiva apu, sillä sen avulla on kuolematon. Ruudun alareunassa näkyy mittari mikä näyttä sen, minkä aikaa viittaa pystyi käyttämään. Jos mittari meni ihan nolliin asti, seuraavassa aallossa viitan mittari ei ollut kuin puolessa välissä. Täytyi siis harkiten miettiä, missä tilanteessa viitan laittoi päälle. Yleensä pahimmat kaaokset tuli vältettyä viitan avulla hieman pommien tyyliin.

Pelastettavat tiedemiehet eivät näytä edes miltään tiedemiehiltä vaan sinisiltä piikikkäiltä palloilta. Tämä hämmensi aluksi todella paljon ja tykitinkin tiedemiehet hengiltä muiden vihollisien tapaan :D Tästä rangaistaan niin, että peli muuttuu hetkellisesti huomattavasti vaikeammaksi. Maaperä vaihtuu verenpunaiseksi sisältäen paljon vaikeampia vihollisia. Maaperä muuttuu myös vaarallisemmaksi, sillä vuorien uumenista lentelee valkoisia palloja jotka tappavat kerrasta. Tästä vaikeammasta moodista pääsee kuitenkin takaisin normaaliin kun muutaman aallon kärvistelee vaikeamman kanssa. Ensimmäisellä yrityksellä pelailin jatkuvasti tällä vaikeammalla asetuksella kun en ihan mekaniikkoja ymmärtänyt. Sain kuitenkin 150 000 pistettä kasaan, vaikka meno olikin hankalanpuoleista. Hieman täytyi netistä käydä kurkkimassa ja sieltä sitten selvisikin, että piikikkäät pallot ovat pelastettavia tiedemiehiä. Tiedemiehet täytyy napata maanpinnalta ja kuljettaa turvaan. Viholliset yrittävät muuttaa tiedemiehiä pahoiksi ja jos vihollinen koskettaa tälläistä muutettua tiedemiestä, ne muuttuvat todella nopeiksi punaisiksi vihollisiksi. Turvapaikkaa täytyi myös vahtia tiuhaan tahtiin, sillä viholliset pystyivät pudottamaan punaisia piikikkäitä palloja turvapaikkaan jotka sitten tuhosivat turvassa olevia tiedemiehiä. Jos kaikki tiedemiehet tuhoutuivat, muuttui peli taas vaikeammaksi. 

Tasaisin väliajoin pääsee "Trailer Invasion" -aaltoon joka sisältää paljon sinisiä, moneen osaan jakautuvia vihollisia. Näitä vihollisia tappamalla sai reilusti pisteitä ja tälläisestä aallosta sai kerättyä reilusti lisäreitä! Kun pelin rytmitys alkoi olla hallussa, homma eteni näppärästi. Hidasta eteneminen kuitenkin on, noin 1,5 tuntia siihen meni, että saavutti miljoona pistettä. Jokaisen aallon alussa tein niin, että pelastin muutaman lähimpänä turvapaikkaa olevan tiedemiehen jotta sain heitä edes muutaman turvaan. Sitten keskityin vihollisten tuhoamiseen. Peli on hieman buginen, sillä välillä kuolin aivan yllättäen, että en edes tiennyt mihin kuolin. Voi olla, että en huomannut jotain pientä vihollisen ammusta ja se sitten tuhosi jetpack ukkelin. Yksi todella inhottava bugi ilmaantui muutamaan otteeseen häiritsemään läpäisyäni. Olin tuhonnut kaikki viholliset, mutta aalto ei vaan loppunut. Pelissä tulee Bubble Bobblen tyyliin "Hurry" -vihollinen jos ei aaltoa hoitanut tarpeeksi nopeasti. Toisin kuin Bubble Bobblessa, tämän vihollisen pystyi tuhoamaan. Se kuitenkin tuli aina uudelleen kiusaamaan. Yhtään vihollista ei näkynyt ruudulla ja Hurry vihollinen ilmaantui ruudulle. Onneksi kuolemisen jälkeen peli generoi vihollisia uudelleen ja sitten tyhjästä ilmestyi tämä puuttuva tapettava vihollinen. Olisi ollut todella ikävää jos näin ei olisi käynyt, se olisi ollut Softlock :( Hieman nihkeää tälläinen bugisuus, muutamia elämiä meni aivan turhaan kun joutui tahallaan tapattamaan itsensä.

Mitä pidemmälle pelissä eteni, sitä enemmän tuhottavaa oli ruudulla. Välillä meno oli niin hektistä, että saatoin kuolla monta kertaa putkeen. Kun lisäreiden määrää ei näkynyt, pisti tämä asia kuumottamaan. Saavutin tarvittavan pistemäärän aallossa 63 ja viimein ei tarvinnut enää jännittää lisäreiden määrää. Olihan niitä sitten lopulta reilusti jäljellä. Vaikka tapatin itseni tahallaan monia kertoja, selviydyin aaltoon 64 ja sain vielä hieman lisää pisteitä tavoitepistemäärän päälle. Viimeisen elämän jälkeen minut kruunattiin Megastariksi! 

Ihan ok peli, eipä tämä mitään hurraahuutoja ansainnut, mutta kyllähän tämän kerran pelasi läpi. Aika helppo läpäisy jos haluaa itselleen jonkin uuden NES-läpäisyn listalleen. Kunhan vain selviää muutaman aallon ilman pahimpia kuolemia, läpäisy on aika varma :) Peli on aika ankea niin graafisesti kuin musiikillisesti. Aaltojen aikana ei kuulu kuin laser-aseen suhinaa, ei se kovin korvakäytäviä hivele.