Conan

Games Beaten: 430/709

Genre: Action

Goal: Defeat the Pharaoh (Stage 8)

Arvosana: 3/10

Vaikeusaste: 6/10

Eräänä yönä salaperäinen vanha mies nimeltä Nemonios pölähtää ulos nuotiosta kuin taikaiskusta ja kertoo Aquilionian valtaistuinta tavoittelevalle Conanille legendan. On olemassa neljä muinaisten kuninkaiden uurnaa jotka ovat kadonneet Callahanin kryptasta.

Se, kuka palauttaa uurnat oikeille paikoileen, kruunataan Aquilionian kuninkaaksi.

NES-projekti jatkuu pienen tauon jälkeen ja mistään kovin kevyestä laskeutumisesta homman pariin ei voida puhua. Kaverini tuossa yksi päivä kysyi, että olenko jo Conanin pelannut ja kieltävän vastauksen jälkeen se päätyi seuraavaksi listalle.

Jälleen yksi AVGN -videosarjasta tuttu peli mitä en ollut koskaan testannutkaan. Nörtin videosta käy ilmi, että hyvin kryptisestä ja kankeasta pelistä on kysymys. AVGN:n kuvaus osui tällä kertaa ihan nappiin, pelaaminen oli kauttaaltaan juuri tätä.

Pelaamisen lomassa ihmettelin kenttien teemoja miten ne oikein liittyvät elokuvan eri vaiheisiin. Yllättävänä vastauksena on, että ei mitenkään. Elokuvan katsomisesta on vierähtänyt tovi, mutta ihan näin huonoa muistia en kuitenkaan vielä omaa.

Läpäisyn jälkeen hieman asiaa tutkiessani paljastui, että peli on aikoinaan Amigalle julkaistu Myth: History in the Making ja tähän NES-versioon on vain tällätty Conanin sprite päälle. Aivan loistavaa lisenssillä perseilyä ja kansalaisten kusetusta!

Peli on kahdeksan kentän pituinen tasoloikka ja lähes jokaisessa kentässä on jotain kieroilua luvassa. Se hyvä puoli tässä on, että kentät ovat todella lyhyitä noin 1-2 minuutin pituisia töräyksiä. Pelissä on vain kaksi lisäriä käytössä ja jatkomahdollisuutta ei ole. Kenttien lyhykäisyyden vuoksi tämä ei ihan älyttömäksi ongelmaksi muodostunut.

Näinkin yksinkertaiseen tasoloikkaan (jos kryptisyyksiä ei lasketa) on saatu melkoisen monimutkaisen kontrollit. Pelkkien hyppyjen opetteleminen vei pienen tovin jotta ne omaksui täysin. Kun D-padista painaa ylöspäin, hyppää Conan suoraan ylös. Jos painaa samanaikaisesti vasemmalle tai oikealle, hyppy lähtee valitsemaansa suuntaan. Tätä kutsutaan ns. lyhyeksi hypyksi.

Jos haluaa hieman pidemmän loikan tehdä, täytyy painaa D-padista alaspäin. Tässä on vielä sellaisena kivana päänsekoittajana seikka, että alaspäin painettaessa Conan hyppää automaattisesti eteenpäin siihen suuntaan, mihin hän katsoo. Kun hyppy on käynnissä, ei voi Conania ohjata mitenkään vaan hän laskeutuu aina samaan kohtaan, riippuen tietysti kumman hyppytyylin on valinnut. Poikkeuksena suoraan ylöspäin hyppääminen, silloin voi Conania hieman ohjata haluamaansa suuntaan.

Lyöminen hoidetaan A-napilla ja lyöminen B:llä. Näillä ei hirveästi eroa ollut, mutta yleensä turvauduin enemmän potkuihin kuin nyrkkeihin. Kentistä löytyy erilaisia aseita ja myös viholliset pudottavat niitä energian lisäksi. Conan ei suinkaan poimi asioita automaattisesti vaan ne täytyy itse kerätä. Mutta hmm, mitenhän kerääminen tapahtuu kun kaikki napit ovat jo käytössä?

No sehän hoituu niinkin yksinkertaisesti kuin painamalla A + alaspäin. MUTTA, järjestyksen täytyy olla A + alaspäin, sillä toisinpäin Conan tekee tuon pirullisen pitkän loikan. Muutamat typerät rotkoon putoamiset tapahtui tämän asian vuoksi kun yritin taistelun tiimellyksessä nopeasti kerätä aseita. Vihollisten pudottamat energiat liikkuvat eteenpäin ja niiden kerääminen oli välillä tuskallista kun täytyi painaa useampaa nappia samaan aikaan.

Joutui hetken oikein keskittymään ja miettimään mitä nappeja sitä pitikään painaa.

Kun kyse on pelistä missä ei ole loputtomia continueja, niin miksipäs sitä täytyisi antaa hahmolle täydet energiat pelin alkuun. Tämä sama toistuu myös kuoleman jälkeen ja ensimmäinen asia mitä täytyy tehdä on farmata energiat täyteen. Väsynyttä pelisuunnittelua.

Myös kentän läpäisyn jälkeen seuraava kenttä alkaa niillä energioilla mihin edellinen loppui. Joistain kentistä ei saa kerättyä lisää energiaa joten piti muistaa milloin täytyi farmailla energiat täyteen. Onneksi tietyt viholliset pudottavat lähes aina energiaa joten homma ei liian pitkää vienyt. 

Aikaisemmin mainitsin tuon kenttien kryptisyyden ja heitän muutaman esimerkin aiheeseen liittyen. Jo ensimmäisen kentän alussa tätä tulee aimo laidallinen testattavaksi ja tämän AVGN selitti melko tarkasti videossaan. Kuten todettu, viholliset pudottavat aseita ja ensimmäinen kenttä alkaakin pienellä grindaus -osiolla. Vihreät lentävät möllit pudottavat tulipalloaseen ja luurangot miekan. Tulipallot ovat kertakäyttöisiä, mutta miekka jää inventaarioon kun sen on kerran saanut.

Luurangot eivät toki pudota miekkaa heti, vaan joutuu useamman pieksämään jotta kapistus putoaisi. No ei tässä vielä mitään, mutta miekalla täytyy katkaista kentän alusta löytyvä köysi jonka jatkeena roikkuu luuranko. Kun tämän on suorittanut, vihtahousu talikkoineen spawnaa ruutuun ja hänet kun tuhoaa tulipallolla, saa talikon käyttöönsä. Talikko on ainoa ase jolla voi ensimmäisen kentän pomon, Cerberuksen voittaa. Luulot pois heti ensimmäisessä kentässä :D

Neljännen kentän viikinkilaivassa ei ollut päätä eikä häntää. Ihanana lisämausteena taivas salamoi siihen tahtiin, että epileptikot saisivat kohtauksen. Laivan yläosassa nököttää jokin lintu ja se täytyisi saada tapettua jotta kenttä päättyy. Lintu tulee alas vasta kun on tappanut kolme viikinkiä. Välillä lintu ei tule sellaiselle etäisyydelle, että sen voisi tuhota. Jos tässä tarpeeksi hidasteli, salama tappoi Conanin yhdestä iskusta. 

En oikein mitään logiikkaa keksinyt tähän sillä välillä salama ilmestyi todella nopeasti ja välillä sai monia viikinkejä tappaa ennen kuin se ilmestyi. Kenttäsuunnittelukin on melko loistavaa, sillä koko roska on tämä muutaman ruudun levyinen viikinkilaiva jonka pääsee parhaimmillaan alle minuutissa läpi.

Viidennen kentän puolivälistä löytyy noitaroviossa palava nainen ja ilmapyörteiltä näyttäviä asioita. Pyörteet kuljettivat Conania ihan mihin sattuu ja ensimmäisellä kerralla meninkin vain niistä ohi aina pomolle asti. Pyörteet eivät kuitenkaan hävinneetkään ruudulta pomon ilmestymisen jälkeen vaan härnäsivät koko pomotaistelun ajan. Eihän taistelemisesta tullut yhtään mitään.

Päänraapimisen jälkeen intternetti käyttöön ja sieltä selvisi, että rovion vieressä olevalla soihdulla saa nämä ilmapyörteet tapettua. Ilmeisesti ne eivät olekaan ilmapyörteitä vaan jotain kummituksia. Tämän jälkeen eteneminen helpottui suunnattomasti. Eipä tullut mieleenkään alkaa hakkaamaan "ilmapyörteitä" soihdulla :D Kentän omituisuus ei kuitenkaan ihan vielä tähän loppunut, sillä pomon kanssa oli myös hieman ongelmia.

Siihen ei meinannut millään osua ja ainut milloin osuma saattoi mennä perille, oli kun lohikäärmeen pää oli ihan ala-asennossa. Siltikin näytti, että ammus menee ohi. Katsoin alkuperäisen Mythin samaista pomotaistelua ja siinä näkyy selkeä kohta mihin pomoa pitää ampua ja näkee suoraan milloin osuma tulee :D

Vielä erityismainintana viimeisen kentän ihana arvausleikki! Toiseksi viimeisestä kentästä täytyy kerätä neljä kuninkaiden uurnaa jotka sitten asetellaan viimeisessä kentässä oikeille paikoille. Jos uurnan asettaa väärään kohtaan, lähtee henki. Pelissä kun on vaan se kaksi lisäriä, niin tämähän olisi ollut todella hupaisa selvittää ilman ulkopuolisia apuja.

Kolmannen kentän kohdalla meni moti täysin ja katsoin kaikki ratkaisut netistä. En halunnut tälläiseen paskakikkareeseen tuhlata aikaani. Pelissä ei selkeästi oltu ilmaistu mikä on suunniteltua ja mikä ei, en halunnut lähteä arvailemaan oikeita ratkaisuja.

Pomot tässä pelissä olivat aika mitäänsanomattomia. Yllä mainitsemani lohikäärmeen lisäksi löytyi Hydra joka toimittaa kolmannen kentän pomon virkaa. Kentästä löytyy Medusa jonka kaula täytyy katkaista ja sitten päätä käytetään aseena Hydraa vastaan. Hydran päät kuolevat kahdesta osumasta, mutta välillä kuoleminen tapahtui viiveellä. 

Saattoi mennä useampi sekunti, ennen kuin pää tuhoutui. Tämän vuoksi alussa tuli tuhlattua ammuksia jo kuolleisiin päihin. Hydraa pystyi vahingoittamaan esimerkiksi tulipalloilla, mutta ne eivät tehonneet läheskään niin hyvin kuin Medusan pää.

Muihin bosseihin sitten päti tuttu kaava, että ammu sitä kunnes se kuolee. Ei niihin sen kummempaa taktiikkaa ollut. Jokaisen pomon kanssa on sama ongelma, että ei oikein tiennyt tekikö siihen vahinkoa vai ei. Aina hieman yllättäen pomo alkoi räjähdellä ja hävisi ruudulta.

Hankalimmiksi kentiksi osoittautui kolmas ja kuudes sillä ne sisälsivät paljon tasoloikkaa. Jotkin hypyt täytyi tehdä ihan reunalta tai hypätä kohti tuntematonta ja toivoa, että alapuolella olisi taso mille laskeutua. Kuudennessa kentässä oli heti alkupuolella kolme hyvin inhaa hyppyä jotka täytyi tehdä tason reunalta tai muuten tippui kuolemaansa.

Aluksi olin siinä luulossa, nämä hypyt täytyisi suorittaa pitkän hypyn turvin, mutta aina hyppy jäi joko liian lyhyeksi tai kävelin liian lähelle tason jolloin putosin suoraan kuolemaani. Pitkää hyppyä ei voi vauhdista tehdä, sen opin kantapään kautta. Hyppynä täytyikin käyttää lyhyempää versiota jonka pystyi tekemään vauhdista, sai paljon enemmän pituutta. Hauskana huomiona, että tätä pitkää hyppyä tarvitsin vain kerran koko pelin aikana yhdessä kolmannen kentän tasolta tasolle hypyssä. Oli siis todella kannattavaa tehdä näinkin monimutkaiset kontrollit peliin.

Onneksi kuudennen kentän hankaluudet jäivät näihin kolmeen hyppyyn, sillä loppupuolella hyppyjen epäonnistuminen ei koitunut kuolemaksi. Yleensä pääsin kuudenteen kenttään joko yhdellä tai nollalla lisärillä ja monet yritykset kaatuivat näihin ensimmäisiin hyppyihin.

Onnistuin kuin onnistuinkin selvittämään hankalat hypyt ja kenttä alkoi etenemään vauhdilla. Harmillisesti kuitenkin vain nollalla lisärillä, sillä perinteisesti olin menettänyt yhden jo pelin alkupuolella inhan RNG:n takia. Toisen kohelsin sitten heti tämän kuudennen kentän alussa. 

Vaikka kentän lopussa odottaakin kestävähkö pomo, taistelun aikana ruudulla pörrää normi vihollisia joilta sai kerättyä energiaa täyteen. Taistelua ei voinut periaatteessa hävitä. Silti otin taistelun erityisen varovaisesti koska en halunnut joutua takaisin pelin alkuun.

Seitsemäs kenttä on jokin Egyptin pyramidi jossa tehtävänä on kerätä neljä uurnaa ja Ankh -risti. Kenttä on hieman sokkeloinen ja uurnien sijainnit vaihtelevat. Edelleen takaraivossa jyskytti fakta, että Game Over on ihan nurkan takana jos pelaa huolimattomasti. Onneksi minulla kävi mahtava tuuri ja uurnat olivat todella lähellä toisiaan. 

Kentän pomokaan ei saanut minua nitistettyä ja sainkin sen tuhottua niin, että energiaa oli mukavasti jäljellä. Kaksi pelin viimeistä kenttää on siinä mielessä armottomia, että kummastakaan ei saa energiaa lisää. Tein fiksusti kun jäin kuudennen kentän pomon tuhoamisen jälkeen farmaamaan energiani täyteen :)

Viimeinen kenttä sisältää tuon ihanan uurna -arvausleikin ja viimeisen pomon. Uurnien oikein laittamisen jälkeen saa käyttöönsä kirveen jolla sitten viskotaan faaraon päätä naamaan. Tämä ei ole alkuperäisen Myth -pelin viimeinen pomo, mutta ehkä vielä vähemmän Conanin teemaan olisi sopinut Shooter -tyylinen avaruuslentely missä ammutaan jotain sinistä paholaista :D

Faaraon pää on naurettavan helppo, sillä kirves torjuu sen ampumat tulipallot. Kun seisoi vain oikeassa kohdassa, sai tulipallojen lisäksi osumaa itse faaraoon. Täytyy kuitenkin myöntää, että hieman silti kuumotti nollan elämän vuoksi. Kuumottelu oli turhaa ja ei kauaa mennyt kun faarao räjähteli muiden pomojen tavoin.

Kylläpä oli kurja peli. En tätä voi suositella kenellekään.