Genre: Platform
Goal: Defeat Night Mayor (Stage 6) (Hard Mode)
Arvosana: 7/10
Vaikeusaste: 6/10
Ennen seuraavaan kohteeseen matkaamista Klownin perhe vietti viihtyisää iltaa omassa sirkusvaunussaan Kansaksen sateisessa yössä. Yllättäen taivaalla välähti ja paha taikuri Night Mayor ilmestyi kuin tyhjästä perheen eteen.
Night Maoyr puhui sihisevään äänensävyyn Kid Klownille: "olen löytänyt mittaamattoman arvokkaan aarteen, mutta tarvitsen sinun apuasi sen avaamiseen. Auta minua niin palkitsen sinut ruhtinaallisesti."
Kid ei suostunut tähän ilkeän taikurin pyyntöön ja kostoksi tästä, Night Mayor taikoi muun perheen pois. Jos Kid mieli nähdä vielä perheensä, täytyi hänen lähteä Night Mayorin perään!
Hieman hassu sattuma tapahtui tämän pelin kanssa. Olin jo pelannut pelin läpi jonka jälkeen katselin uusinta AVGN -videota ja Kid Klown mainittiin siinä. Kävi ilmi, että kyseinen teos on alunperin julkaistu Japanissa nimellä Mickey Mouse 3. Tämä sitten päätettiin julkaista muualla maailmassa pelle-teemalla muutamien spritejen eroavaisuuksilla säestettynä.
Eipä ollut hajuakaan tälläisestä teoksesta. Olin ollut aina siinä uskossa, että tämä peli on uniikki tapaus ja ainut asia mitä pelistä tiesin, on sen sikamainen hinta. Kävin Youtubesta katselemassa ja Mikkihän siellä alkuperäisessä pelissä seikkailee. Minnin pelastaminen on vaihtunut perheen pelastamiseen.
Oli kyseessä sitten Mikki tai Kid Klown, pelihän on perinteistä tasoloikkaa. Tämä ei ollut ollenkaan hullumpi vaikka aluksi hieman jäykähköt kontrollit ja viimeistelemättömän näköiset grafiikat pisti silmään, mutta näihin kuitenkin tottui.
Homma alkaa pienellä intro kentällä jonka jälkeen alkaa varsinainen seikkailu. Peli on jaettu kuuteen eri kenttään ja teemat hyvin perinteisiä metsästä aina Night Mayorin linnaan asti.
Pelin gimmickinä toimii ilmapallot joilla on monta eri käyttötarkoitusta. Vihollisten tappamisen lisäksi niiden avulla availlaan arkkuja, noustaan korkeammille tasoille ja käytetään laskeutumisen hidastamiseen. Tykkäsin miten monipuoliseksi ilmapallot oli tehty. Laiska suunnittelija olisi laittanut ne vain tuhoamaan vihollisia.
Kun vihollisia halusi tuhota ilmapallolla, nakkelu onnistui moniin eri suuntiin. Näin vihollisista pääsi eroon huomattavasti luontevammin. Koska sprite limitit tulevat vastaan, palloja pystyi olemaan ruudulla samanaikaisesti vain kolme kappaletta. Täytyi aina odottaa, että osa palloista oli hävinnyt ruudulta jotta uuden sai nakattua.
Korkeammille tasoille nouseminen onnistui ilmapallon avulla kun sen ensin heitti korkealle ilmaan ja antoi laskeutua maahan jolloin sen päältä pystyi ponnahtamaan korkeuksiin. Tässä täytyi kuitenkin olla nopea, sillä pallo ei kovin pitkään maassa pysynyt.
Ilmapalloa pystyi pitämään kädessä niin kauan kuin halusi ja tämä mahdollisti sen, että hypyn lälkeen Kid Klown leijaili hiljalleen kohti maanpintaa. Näin jotkin hypyt oli helpompi tehdä ja jos hyppäsi kohti tuntematonta, pystyi paremmin hallitsemaan mihin laskeutui.
Myös kenttien jälkeen ilmapalloille tuli käyttöä bonuspelin merkeissä! Kentistä löytyi keräiltäviä mansikoita ja niiden lukumäärä edusti bonuspelissä heitettävien pallojen määrää. Tästä bonuspelistä sai palkintoja energiaan ja lisäreihin liittyen.
Pelissä heitellään ilmapalloja palkintoja kohden osumia havitellen. Ajoitus oli hieman hankalahoko oppia, sillä kaaressa lentävät ilmapallot eivät olleet nopeimmasta päästä. Myös ruudulla rullaavien palkintojen nopeus vaihteli joten ei tässä mitään lihasmuistia pystynyt luomaan.
Palkinnot myös trollaili huolella ja ne vaihtoivat kulkusuuntaa lennosta tai olivat sellaisessa paikassa mihin ei voinut edes ilmapalloa heittää :D
No, eipä bonuspelillä ollut älyttömästi merkitystä sillä tässä oli loputtomat continuet. Toki kenttiä pystyi tutkimaan paremmin muutaman lisärin siivittämänä. Game Overin sattuessa joutui kentän aloittamaan alusta.
Pomot eivät mitään järisyttävän pahoja ollut, mutta jos niissä meni kuolemaan, joutui kylmästi aikaisempaan jatkopaikkaan eikä pomosta saanut jatkaa suoraan. Pomojen spritet oli muutettu erilaiseksi alkuperäisestä Mikki -pelistä.
Täytyy sanoa, että hieman laiskempaa piirtämistä oli Kid Klownin porukalla sillä alkuperäiset spritet olivat paljon hienompia. Joitain pomoja ei kuitenkaan oltu muutettu juuri yhtään tai lainkaan.
Pomotaisteluissa oleva musiikki kuulosti etäisesti tutulta, mutta en saa päähäni, että miksi se on niin tuttu. Kuitenkin melkoista piripolkkaa se on ja kuulostaa sille, että Raikku laittaa todellakin urut solmuun.
Peli eteni sulavasti viimeiseen kenttään asti ja eipä siinäkään mitään kummempia ongelmia ollut. Kettä sisälsi "boss rushin", mutta pomoja ei ollut pakko tappaa. Pomot oli sijoiteltu kentästä löytyvien ovien taakse ja niiden ohi pystyi vain kävelemään sen kummempia miettimättä.
Ainut hyöty näiden pomojen uudelleen tuhoamisesta oli, että sai energiat täyteen. Pomot kaatuivat melko helposti ja harvemmin niissä kuoli yrittäessään täyttää energioitaan.
Kentän lopussa oli yksi hieman hämärämpi kohta missä täytyi valita oikea ovi kahdesta vaihtoehdosta. En tiedä kävikö huono tuuri vai mikä, mutta valitsin aina väärän ja jouduin yhden huoneen verran taaksepäin.
Viimein kun kentän loppuun pääsi, siellä odottikin melko massiivinen pomotaistelu. Ensin täytyi jokin lentolisko tuhota jonka jälkeen pääsi itse Night Mayoria vastaan taistelemaan.
Tämä taistelu oli kolmiosainen eikä missään vaiheessa saanut energioita täyteen...ei edes lentoliskon tuhoamisen jälkeen. Eipä tuolla niin väliä ollut sillä Night Maoyr tuhoutui suhteellisen kivuttomasti.
Loppukuvat rullaavat ja peli on läpi...vai onko? TMR:n läpäisytavoitteesta selviää, että peli täytyy läpäistä Hard Modella jotta läpäisy olisi hyväksyttävä. Lopputekstien jälkeen peli tarjoileekin pientä koodinpätkää joka täytyy näppäillä alkuruudussa jotta Hard Moden saa aktivoitua.
Hard Mode ei ollut ihan pelkkää läpsyttelyä, peli muuttui oikeasti vaikeaksi :D Kentissä täytyi edetä paljon varovaisemmin koska viholliset olivat nopeampia ja ne ottivat enemmän iskuja vastaan.
Pomot muuttuivat todella vaikeiksi ja muutaman kanssa kävi kunnon tuuri, että pääsi läpi. Peli kuitenkin eteni tasaisesti vaikeudesta huolimatta kunnes saavuin Night Mayorin linnaan.
Itse kenttä ei ollut sen kummempi kuin Normal Modella, mutta lopputaistelu oli aika älytön. Neljä pomoa samoilla energioilla...huhheijaa.
Onnistuin oppimaan lentoliskon patternin ja en ottanut siitä enää osumaa, mutta ongelma oli Night Mayorin ensimmäinen muoto. Normal Modella hänen ammukset pystyi tuohoamaan/väistämään helposti, mutta nyt olikin toinen ääni kellossa.
Väistely oli hankalaa ja lopulta brute forcetus osoittautui parhaimmaksi taktiikaksi. Toinen muoto oli yhtä helppo kuin Normal Modella ja todella harvoin osuin sen ammuksiin. Viimeinen muoto oli suhteellisen hankala satunnaisine ammuksineen, mutta pienen tuurin säestämänä sekin hoitui.
Tämä Hard Mode muutti pelkästään The End -ruudun hieman erilaiseksi. En oikein ymmärtänyt, minkä takia tämä piti pelata myös tällä vaikeimmalla läpi, sillä Normal Modellakin lopputekstit rullasivat joka on yleensä merkki pelin läpäisystä. Nyt tämä vastasi 100% läpäisyä. Jos minulta kysytään, niin ei tätä tarvitse vaikeammalla pelata, yksi kierros on täysin hyväksyttävä suoritus.
Hard Mode oli muutenkin melko hankala ja pelin hieman jäykät kontrollit eivät sitä helpottaneet. No, ompahan nyt täydellisesti läpäistynä jos joskus haluaa kaikki pelata 100% läpi :)
Jos pelkän Normal Moden mukaan laittaisin vaikeusasteen, se olisi ollut 4/10, nyt täytyi nostaa muutama pykälä ylemmäksi.
Ei tämä Hard Moden pelaaminen arvosanaa muuttanut suuntaan tai toiseen, tykkäsin pelistä joka tapauksessa! Pelin kalliin hinnan vuoksi tätä ei varmaan aidolla kasetilla kannata harkita, mutta emuhommina suositus tälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti