Genre: Sports
Goal: Beat Mike Tyson Without Secret Password
Arvosana: 9/10
Vaikeusaste: 9/10
Little Mac, 17-vuotias poika Bronxista, New Yorkista. Hän ei rakasta mitään muuta niin paljon kuin kunnon haastetta.
Doc Louis on entinen raskaan sarjan nyrkkeilijä, joka on tunnettu erittäin kovista lyönneistään.
Kaikki alkoi siitä kun Little Mac ja Doc Louis sattumalta törmäsivät. Doc rupesi Macin valmentajaksi ja opetti hänelle kaiken nyrkkeilystä.
Heidän tavoitteenaan on saavuttaa mestaruus ja treenaus jatkuu niin pitkään kunnes unelma on toteutunut!
Rehellisesti täytyy sanoa, että tämän pelin aloittaminen hirvitti todella paljon. Tämä oli täysin ensimmäinen kerta, kun kosken koko peliin.
Super Nintendolla olevaa Super Punch-Out!!:ia olen sen verran testannut, että yhden illanistujaisten yhteydessä kokeilin ensimmäistä vastustajaa, Gabby Jayta. Turpaanhan siltä tuli koska en tajunnut yhtään miten peliä pelataan :D Erittäin noloa.
Rauhallisin ottein lähdin peliä tutkimaan ja aika nopeasti hommaan pääsi kiinni. Pelin tarkoituksena on voittaa mestaruus joka hoituu pieksämällä neljätoista vastustajaa.
Homma on jaettu erilaisiin piireihin joita on kolme kappaletta. Ensimmäisessä piirissä vastustajia on kolme, toisessa neljä ja kolmannessa kuusi kappaletta. Piirimestaruuden saa haltuunsa voittamalla kaikki piirissä mukana olevat vastustajat. Kun kaikki kolme piirimestaruutta on hallussa, pääsee kokeilemaan taitojaan Mike Tysonia vastaan!
Jokaisen piirin voiton jälkeen saa itselleen salasanan minkä avulla pääsee näppärästi jatkamaan koitosta. Isona plussana salasanaa ei tarvitse näpytellä häviön jälkeen uudestaan. Edes resetin painaminen ei nollaa salasanaa, erittäin hyvä juttu! Pääsee nopeasti yrittämään uudelleen sitä piiriä mihin jäi.
Jos vastustajalta sai nenään, se ei tarkoittanut automaattisesti alkuruutuun joutumista vaan vastustajaa saa yrittää uudelleen. Jos tämän vielä meni häviämään, joutuu pykälän taaksepäin - edellisen vastuksen käsittelyyn. Tämän ottelun hävitessään tulee sitten Game Over. Asia on hieman toinen piirin tittelien hallussa pitävien vastusten kanssa, sillä yksi häviö niitä vastaan pudottaa suoraan pari vastusta taaksepäin.
Nyrkkeilyottelu tapahtuu kolmen erän puitteissa ja voittoon pääsee kolmella eri tavalla; tyrmäyksellä, täystyrmäyksellä tai tuomarin päätöksellä. Tyrmäys on näistä hankalin toteuttaa muutamaa vastusta lukuun ottamatta. Tyrmäys tapahtui, jos vastustaja ei noussut ylös kymmenessä sekunnissa. Mielestäni tätä ei voinut edes saada kahdessa ensimmäisessä erässä aikaiseksi. Kolmannessa erässä se onnistui, joskin siihen tarvittiin hieman tuuria.
Täystyrmäys oli näistä helpoin tehdä ja se toteutui jos vastustajan sai kaadettua yhden erän aikana kanveesiin kolme kertaa. Jos vaikka ensimmäisessä erässä sai kaksi kaatoa aikaiseksi ja kello soi erän päättymiseksi, joutui seuraavassa erässä aloittamaan homman alusta. Toki, vastustajan staminataso oli matalampi ja homma onnistui helpommin.
Tuomarin päätös oli hieman hämärä. Kun kaikki kolme erää oli lopussa ja molemmat ottelijat pystyssä, täytyi tuomarin päättää voittaja. Tähän ilmeisesti vaikutti kuinka monta kertaa toinen oli onnistunut kaatamaan toisen, jäljellä oleva stamina -mittari ja pisteet. Välillä oli täysin siinä uskossa, että voitto tuli, mutta kuitenkin Mario heilautti kättä vastustajan suuntaan :(
Periaatteessa kyseessä ei ole urheilupeli vaikka sellaiseksi tämä luokitellaan. Tässä tarvitsee hyvää reaktiokykyä ja ongelmanratkontaa. Jokainen vastustaja on ikään kuin puzzle joka täytyy ratkaista. Pelissä ei voi liikkua mihinkään, pystyy vain väistellä ja lyödä.
Pelkkää suoraa murjomista ei voi harrastaa, vaan täytyy seurailla mitä vastustaja tekee. Vastustajia täytyy ostata lukea oikein jotta ne pystyy voittamaan. Esimerkiksi jokin vastustaja heiluttaa kulmakarvojaan ennen iskua. Jos menee kulmakarvojen heilutuksen aikana lyömään, vastustaja automaattisesti torjuu hyökkäyksen ja pahimmassa tapauksessa iskee vastaiskun.
Välillä nämä vastustajien liikkeiden lukemiset olivat niin kryptisiä, että ei millään meinannut keksiä miten niihin saisi kunnolla osumia. Peli on suhteellisen nopeatempoinen ja väistelyn lomassa täytyi yrittää saada iskuja perille, ei mikään ihan helppo juttu.
Aluksi vastustajia pystyi murjomaan suhteellisen helposti sen enempiä välittämättä, mutta aika nopeasti joutui alkaa miettimään miten vastustajan liikkeisiin vastasi oikein.
Muutamaa vastustajaa vastaan pystyi tekemään ns. oikein ajoitetun erikoislyönnin joka kaatoi ne laakista. Nämä olivat todella tarkkoja, vain muutaman framen aika-ikkunan sisällä tehtäviä lyöntejä.
Pelistä löytyi staminamittarin lisäksi sydämet ja tähdet. Staminan loppuminen tarkoitti luonnollisesti Little Macin kaatumista kanveesiin. Macin sai takaisin ylös rämpyttämällä A:ta ja B:tä. Tämä meni kuitenkin aina vain vaikeammaksi mitä useammin oli kaatunut. Neljännellä kerralla ei Macia enää ylös saanut vaikka kuinka rämpytti. Oli erittäin tärkeää, että ei ensimmäisessä erässä kaatunut kahta kertaa, sillä loput erät menivät todella hankaliksi.
Sydämet edustivat myöskin staminaa, mutta näiden loppuessa ei suinkaan kaatunut, vaan Mac ei pystynyt enää lyömään. Sydämiä kului jos löi vastustajan hanskoihin tai otti vastustajalta nenään. Kun Macin kunto oli täysin lopussa, sydämiä sai takaisin väistelemällä vastustajan lyöntejä. Myös kanveesissa käynnin jälkeen niitä sai jokusen takaisin. Pelissä on pieni "easter egg", että jos hahmon nostaa ylös viimeisellä mahdollisella sekunnilla, niin saa enemmän staminaa ja sydämiä takaisin. Loppupään matseissa jopa koko stamina palkki täyttyy!
Tähtiä saa kun onnistuu lyömään vastusaajaa nerokkaalla tavalla. Välillä se tarkoitti todella myöhäistä lyöntiä, välillä niitä sai jonkin tiukan lyöntisarjan jälkeen. Tähtiä pystyi olemaan kerralla kolme kappaletta ja ne edustivat tehokasta "uppercut" -lyöntiä. Tämä lyönti täytyi ajoittaa oikeassa kohdassa, mielellään kun oli murjonut vastustajaa ensin muutamalla normaalilla lyönnillä. Lyönti aktivoitiin Start -näppäintä painamalla ja se teki todella paljon vahinkoa osuessaan. Jotkin vastustajat kaatuivat kerrasta sen voimasta!
Tähtien kanssa täytyi olla tarkkana, sillä jos vastustaja osui Little Maciin, menetti siitä yhden hallussa olevan tähden. Eräs loppupään vastustaja, Bald Bull täytyi hoidella uppercutin avulla, se ei muuten suostunut kaatumaan. Onneksi häntä vastaan taistellessa sai todella helposti tähtiä, välillä hän jopa tarjoili niitä :D
Tämän pelin opettelu vaati todella paljon aikaa ja hieman rupesi pelottamaan, että tästä tulisi kuukausien projekti. Vaikka oikeassa elämässä reaktiokykyni on hyvää luokkaa, peleissä ei niinkään. Tai sanotaanko, että jos tiedän entuudestaan pelissä olevan nopeaa reagointia, alan ennakoimaan, pää ei vaan kestä. Tämä ennakointi meinasi koitua kohtaloksi joidenkin vastustajien kanssa, varsinkin Tysonin.
Pelin alkupuoli sujui ihan mukavasti, Minor ja Major Circuitit sujuivat ihan mukavasti, mitä nyt aluksi oli pieniä ongelmia Bald Bullin ensimmäisen kohtaamisen kanssa. Word Circuitissa homma meni todella hankalaksi. Tässä täytyi voittaa kuusi tiukkaa vastustajaa. Toinen kohtaaminen Piston Hondan kanssa tuotti suuria vaikeuksia - hänen liikkeisiin reagointi liian nopealta. Aina aika-ajoin onnistuin voittamaan Hondan, mutta sen jälkeen tuleva Soda Popinski löi viimeisen naulan arkkuun. En osannut yhtään lukea hänen liikkeitään ja muutamien sekuntien pituinen yritys johti taas taisteluun Piston Hondan kanssa.
Päätin, että nyt on pakko katsoa vinkkejä netistä. Tämä kannatti, sillä rehellisesti en olisi kyllä onnistunut näitä loppupään vastustajia voittamaan ilman apuja. Ihan liian teknistä opettelua siihen nähden, kuinka monta kertaa vastustajaa pääsee kokeilemaan häviön jälkeen.
Tarpeeksi kun hankasi, niin vastustajat alkoivat tippumaan lähes joka kerta! World Circuitin loppupuolella tuleva Mr. Sandman tuntui aluksi ihan mahdottomalta, jopa vinkkien avulla. Sen tekemä erikoisliike - Dreamland Express täytyi ajoittaa silmänräpäyksessä tai muuten Little Macista tuli hakkelusta.
Onneksi jotkin vastustajat tekivät aina täysin samat liikkeet samaan aikaan matsia. Tämä koitui lopulta myös Mr. Sandmanin kohtaloksi. Tovi siinä meni, mutta onnistuin muistamaan mitä liikkeitä Mr. Sandman milloinkin tekee ja sitten vain opetteli väistelemään ne. Mr. Sandman muuttui todella helpoksi ja lopulta en hävinnyt sille enää laisinkaan :)
Seuraava ongelmakohta oli Word Circuitin tittelin haltija - Super Macho Man. Tällä kaverilla oli erittäin inhottava Super Spin Punch -liike jonka hän teki aina kaadon jälkeen. Liikkeen väistäminen täytyi rytmittää hyvin, sillä jos yhteenkin lyöntiin osui, kaatui kerrasta vaikka staminamittari olisi ollut täynnä. Parastahan tässä oli se, että tämän liikkeen lyöntimäärä oli satunnainen. Ilmeisesti maksimimäärä oli yhdeksän lyöntiä, mutta itsellä pakka alkoi hajoilla jo kuudennen kohdalla vaikka kyseessä oli vain samassa rytmissä pysyminen.
Super Macho Manin kanssa sai taistella aikamoisen tovin jotta sen pääsi läpi ja World Circuitin mestaruus oli taskussa. Tilannetta ei helpottanut, että häviöstä joutui aina pari matsia taaksepäin, ärsyttävän Don Flamingon käsiteltäväksi.
Viimein homma hoitui ja Macho Man oli nujerrettu! Nyt on edessä pelin viimeinen koitos - Mike Tyson! Voi pojat että tämä matsi oli hankala. Mitkään aikaisemmat, edes Super Macho Man vetäneet vertoja tälle runnomiselle.
Tämän viimeisen matsin kanssa homma meni niin, että tähän ei suoraa salasanaa saanut, vaan aina ennen kuin pääsi Tysonia vastaan ottelemaan, täytyi voittaa Super Macho Man. Tavallaan vähän typerä ratkaisu. Macho ei aina edes mennyt läpi ja sen kerran kun se meni, Tyson murjoi luulot pihalle muutamassa sekunnissa :D Ei siinä oikein päässyt jyvälle.
Onneksi tähän hommaan oli pelastus! On olemassa piilotettu salasana joka vei suoraan Tysonin matsiin. Tätähän ei läpäisymielessä saa käyttää koska sitä ei mainita ohjeissa eikä peli sitä anna käyttöön, mutta näin harjoittelumielessä todella oivallinen.
Ilman tätä en olisi varmaan päässyt Tysonia koskaan läpi. Nyt sentään oli jotain mahdollisuuksia kun pääsi suoraan yrittämään ilman Machon kanssa kikkailua. Ärsyttävänä puolena oli se, kun salasana ei ole virallinen, piti se aina joka kerta syöttää uudelleen kun oli hävinnyt Tysonille.
Oli kyllä melkoinen vaikeusaste lyöty tähän viimeiseen otteluun. Ensimmäiset 90 sekuntia Tyson lyö uppercutteja jotka osuessaan tyrmää Little Macin kertalaakista. Nämä uppercutit eivät suinkaan tule samalla nopeudella vaan Tyson heittää niitä randomilla. Tämä oli ehdottomasti itselle se pahin juttu. Tässä ennakoin todella paljon, varsinkin jos lyönti tuli reilulla viiveellä.
Monia ja taas monia yrityksiä ja olin onnistunut vain kaksi kertaa saamaan Tysonin nurin, eri matseissa tietty. Vaikka minkälaisia Youtube vinkkejä olin katsellut, ei hommasta meinannut tulla mitään, kiitos ennakointini.
Viimein löytyi täydellinen apu! Jotkut hullut harrastaa tämän pelin läpäisyä silmät sidottuna ja olen miettinyt miten se oikein onnistuu. Nämä tyypit käyttävät tekniikkaa nimeltä "bufferointi" joka tarkoittaa, että uuden liikkeen napit painetaan pohjaan kun vanha liike on vielä menossa. Tämä tarkoittaa sitä, että liikkeet onnistuvat aina niin nopeasti kuin mahdollista.
Ideana Tysonia vastaan on, että lyödään sen nyrkkeihin tietyn ajan, väistetään ja lyödään taas. Little Macilta loppuu kunto, mutta jos on homman tehnyt täydellisesti, menee kaikki Tysonin lyönnit ohi ja selvittää tämän tiukan matsin alun.
Tämä oli täydellinen apu Tysonin jäätävää 90s tylytystä vastaan. Tein täysin samat liikkeet kuin pelaaja silmät sidottuna ja onnistuin selviämään 90s ilman vahinkoa. Loppumatsissa ei mitään liian erikoista ole, onhan se toki vaikea ja Tyson tekee liikkeitä melko satunnaisesti varsinkin loppupuolella, mutta enää ei yhdestä tiputtavia iskuja tule.
Aikaahan Tysonin kanssa edelleen meni, mutta viimein sain TKO:n aikaiseksi kolmannen erän loppupuolella ja homma oli siinä!
Ehdottomasti yksi vaikeimmista peleistä mitä olen hetkeen pelannut. Tykkäsin kyllä tämän pelin ideasta hyvin paljon. Ainut vaan, että ainakaan itsellä ei älli ja hermo riittänyt oppimaan vastustajien heikkouksia kun niitä sai sen verran satunnaisesti yrittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti