keskiviikko 2. kesäkuuta 2021

WWF WrestleMania


Games Beaten:
283/709
Genre: Sports
Goal: Win the Tournament Mode

Arvosana: 6/10
Vaikeusaste: 4/10

He ovat isoimpia, röyhkeimpiä ja raskaimpia. Kaikkien aikojen sensaatiomaisia painijoita jotka ovat nousseet WWF kehään.
Nyt sinulla on mahdollisuus haastaa heidät kaikki!
Koukista kyynärpääsi, aseta nyrkkisi, lataa potkusi tai käytä päätäsi...kirjaimellisesti.
Koska WWF:ssä melkein kaikki on sallittua!

Ah, taas showpainia. Edelleenkään en tiedä tästä lajista mitään.
Tästä pelistä ei kyllä komediaa puuttunut. Ei sillä että showpaini muutenkaan niin vakavaa hommaa olisi.
Hahmot näyttivät lähinnä perunoilta millä oli raajat ja ne selkeästi yrittivät kävellessään pidätellä kakan tulemista housuun.
Tavoitteena mestaruusvyö ja se onnistuu voittamalla viisi vastustajaa turnauksessa. Vastustajat tulevat aina samassa järjestyksessä millä nyt ei ihan hirveästi väliä ollut, sillä ukkojen vaikeustaso on melko samaa luokkaa. Pois lukien ensimmäinen ja viimeinen matsi.
Pelistä löytyy seuraavanlaisia karpaaseja valittavaksi: The Million Dollar Man Ted Dibiase, Bam Bam Bigelow, Honky Tonk Man, Randy "Matcho Man" Savage, Andre the Giant ja tietysti Hulk Hogan.
Perinteiseen tapaan Hulkilla lähdin mestaruutta tavoittelemaan. Nyt kun Hulkin valitsi itselleen, viimeiseksi vastukseksi tuli listan toiseksi viimeinen eli Andre the Giant.



Pelissä moukaroidaan vastusta erilaisilla liikkeillä ja kun energiapalkki on nollassa, yritetään pitää se maassa kolmen sekunnin ajan.
Erilaisia liikkeitä pelistä löytyi monenlaisia ja ne olivatkin jokaisella hahmolla hieman erilaisia. Ohjekirjasta löytyi taulukko millaisen liikkeen mikäkin hahmo tekee tietyillä napeilla tai niiden yhdistelmillä.
Vaikka liikkeitä olikin mukavasti, tuli oikeastaan käytettyä vain potkimista. Peli kun on hieman kankeahko, liikkeiden tekeminen osoittautui melko hankalaksi projektiksi. Potkimalla sai pidettyä vastustajan hyvin aisoissa.
Vastustajat olivat kyllä kunnon idiootteja. Ne tepastelivat päättömästi ympäri kehää eikä edes pahemmin yrittäneet rynniä päälle. Ainoastaan jos ne tuurilla sattuivat kävelemään samalle korkeudelle missä itse seisoi, ne alkoivat moukaroimaan huolella.
Jos hahmot kävelevät toisiaan päin, ohi ei pääse. Välillä oli ärsyttävää kun tyhmä tietokone yritti väkisin tulla päin kun itse yritti lähteä karkuun. Ei siitä mitään tullut.
Ehdottomasti paras taktiikka oli seisoa oikean yläkulman lähettyvillä ja odottaa että vastustaja sattuu löytämään tiensä samaan paikkaan. Sitten vain potkua peliin!
Vastustajien maissa pitäminen oli ärsyttävästi tehty. Välillä vaikka seisoi vihollisen vieressä ja painoi oikeita nappeja, mitään ei tapahtunut. Ihan liian pikselin tarkkaa hommaa.
Oma hahmo jotenkin mystisesti otti vahinkoa kun teki liikkeitä. Tätä ei suinkaan aina tapahtunut ja syy miksi moista kävi, jäi hämärän peittoon. Joskus omat ja vastustajan energiat hupenivat samaan tahtiin vaikka itse vain moukaroi vastustajaa ottamatta osumaa :D
Energiaa pystyy toki saamaan lisää, mikä on loistojuttu. Välillä kehän ylälaitaan ilmestyi eteenpäin pomppivia tavaroita joita keräämällä sitten saa pari pykälää lisää energiaa.
Jokaisella painijalla on oma tavara mistä energiaa voi saada ja vastustajan tavaraa ei pysty edes keräämään. Hulkilla se on jostain syystä risti, en tiedä onko mies kovinkin harrasta sorttia.
Tämä oikeassa yläkulmassa pieksäminen tuotti välillä aina pienen ongelman, sillä tavarat lentelivät siihen suuntaan. Välillä maassa makaava vastustaja sai energiaa takaisin kun tavara lensi suoraan syliin :D
Vastustajat alkoivat mättämisen aikana välkkymään ja muuttuivat punaiseksi. En tiedä vaikuttiko tämä johonkin raivotasoon. Tästä en kuitenkaan pahemmin välittänyt vaan annoin jalan heilua.



Ensimmäinen vastustaja, The Million Dollar Man oli täysi vitsi. Sen voitti ihan miten päin vaan. Olisikohan tarkoituksella siitä tehty tietynlainen harjoitusvastus. Seuraavana tuleva liekkiasuun pukeutunut peruna, Bam Bam Bigelow olikin jo ihan toista maata.
Sen kanssa sai aluksi toden teolla mättää, että onnistui edes voittamaan kyseisen kaverin. Potkukikan oppimisen jälkeen tämäkin kaveri taipui aika helpolla. 
Honky Tonk Manin kanssa oli reilusti eniten ongelmia. Sain sen kyllä helposti maihin, mutta en onnistunut joko pitämään sälliä maissa tai sitten en onnistunut edes pääsemään päälle kun olin väärässä pikselissä.
Tämän vuoksi Honk saikin iskettyä tiukkoja sarjoja heti maasta noustuaan. En usko että Honk oli muita hankalampi, sattui käymään vaan huono tuuri tämän ukkelin kanssa.
Vastustajat voittivat matsit kyllä todella helposti jos onnistuivat tulemaan edes kerran päälle. Sai tosissaan rämpyttää D-padista ylöspäin jotta pääsi vielä ylös eikä se läheskään aina edes riittänyt.
Jostain syystä Honk Tonk Manin jälkeen taso laski ja Randy "Matcho Man" Savage olikin sitten ihan läppä helppo vastustaja. Tietyn rytmin kun piti potkujen kanssa, Matcho Man ei päässyt edes ylös.



Viimeinen vastustaja, Andre the Giant ottikin sitten muutaman yrityksen jotta sen sai voitettua. Peli kun alkaa alusta aina kun vastustaja voittaa joten treenaamiselle ei jäänyt ihan hirveästi mahdollisuutta.
Andrea ei ihan niin helposti saanutkaan lukittua tähän oikean yläkulman jekkuun. Ihan hyvä vaan, sillä olisihan se ollut melko tylyä, jos jokaisen vastustan olisi saanut noin helposti pieksettyä.
Vastustajat heikkenevät kun energiat laskevat tietyn pisteen alle ja ne kaatuvat jo yhdestä tai kahdesta potkusta. Andre the Giant oli sen verran kovaa tekoa, että sen energiat täytyi saada melko matalalle jotta onnistui tässä.
Lopulta homma meni siihen, että yritin vain tehdä vahinkoa missä tahansa kehää hyvänsä. En edes harkinnut mitään nurkka kikkoja.
Onneksi Andre the Giantkaan ei tajunnut keräillä sen omia tavaroita vaikka tarjolla olisikin ollut herkullisia pihvejä. Ei kun hetkinen, ohjekirjan mukaan kyseessä ei olekaan pihvi vaan jalkapohja. Onkohan tämä taas jotain Raren hyviä vitsejä? :D
Kyllä se Andre viimein taipui, yllättävän vähillä yrityksillä. 




Huumoriarvon vuoksi tätä oli kyllä ihan hauska pelata, vaikka olikin todella kankea. Musiikit toivat lisäpontta hommaan sillä vastustajan ja pelaajan tunnusmusiikit rullasivat vuorotellen matsin aikana.
Onhan se vaan hienoa kuulla Real American 8-bittisenä versiona :D




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti