Genre: Sports
Goal: Win Playoffs
Arvosana: 6/10
Vaikeusaste: 6/10
Hänen oikea nimensä on Vincent Edward Jackson, mutta hänet tunnetaan maailmalla paremmin nimellä Bo. Hän syntyi pienessä kylässä lähellä Birminghamia ja häntä oltiin siunattu tavallista paremmilla urheilullisilla kyvyillä.
Bo on pelannut kaikkea aina jalkapallosta krikettiin, mutta pesäpallo veti häntä puoleensa. Bo Jackson Baseball antaa sinun kokea saman jännityksen, mitä Bo Jackson itse kokee 50, 000 fanin edessä.
Jälleen pesäpalloa, sillä näitähän NESillä riittää!
Minulla ei ole hajuakaan kuka Bo Jackson on, mutta ilmeisesti joku nimekäs pelaaja kerta oman pelinsä on saanut.
Kerrankin pesäpallopelissä oli maltillinen tavoite, täytyi vain pudotuspelit voittaa. Eli minimissään neljän ottelun voitto toi pokaalin hyppysiin. Pudotuspeleissä oli kaksi lohkoa - American ja National.
En oikein ymmärtänyt tätä, sillä molemmat lohkot sisältävät joukkueita Yhdysvalloista ja Kanadasta :D Esimerkiksi Chicago löytyy molemmista lohkoista. Ehkä toinen on joku nappulaliiga ja toinen sitten kovempi.
Molemmissa lohkoissa on kaksi osa-aluetta - itä ja länsi. Molemmista valitaan joukkueet ja ne pelaavat sitten vastakkain.
Pudotuspelit oli hieman hassusti tehty, sillä tässä olisi voinut pelata myös useammalla joukkueella kuin vain yhdellä ja vaihtaa lennosta millä joukkueella haluaa pelata.
Olisi voinut valita myös pelkät tietokonevastustajat pelaamaan :D Tietokonevastus oli vielä nimetty hienosti NESiksi joten pääsi kirjaimellisesti taistelemaan NESiä vastaan!
Tietysti rehdisti menin vain yhden joukkueen turvin ja tällä kertaa arpa osui Bostoniin. Eipä joukkueilla tainnut hirveämmin eroa olla, ainoastaan National -lohkon joukkueet olivat aavistuksen parempia.
Mahtavaa oli myös, että asetuksista pystyi säätämään vuoroparien määrän. Minimi oli viisi ja tietysti sen valitsin hieman nopeuttaakseni hommaa. Myös pudotuspelien matsikohtaisen määrän pystyi säätämään, mutta se oli minimissään vain kolme. Harmi kun ei voinut pistää yhdestä matsista poikki :D
Ennen peliä pystyi pelaajia vaihtamaan ja tätä kannattikin tehdä. Mahdollisimman parhaat syöttäjät ja lyöjät mukaan matsiin jotta kunto riittää!
Bases Loaded -sarjaan tottuneena tämä vaati kyllä hieman uudenlaista otetta pelityyliin. Periaatteessa samaa shittiä, mutta esimerkiksi lyönnin ajoitus oli reilusti erilainen kuin Bases Loadedissa.
Myös jos halusi juosta toiselle pesälle, se tapahtui erilaisella näppäinyhdistelmällä. Monet palot tuli kun ei muistanut mistä napeista pelaaja lähtikään liikenteeseen :D
Lyöntivuorossa ollessa tässä ei ihan hirveästi pystynyt mitään tekemään lyömisen lisäksi. Lyöjää ei saa liikutettua mihinkään suuntaan ja lyönti on tehtävä juuri siitä kohdasta missä ukko seisoi.
Tämä toki toi sen helpotuksen, että ei tarvinnut alkaa kikkailemaan erilaisten lyöntiasentojen kanssa.
Ennen lyöntiä ruutuun lävähtää erilaisia toimintoja. Näistä sitten valitaan millä tavalla palloa haluaa lyödä. Ihan hauska idea!
Ei tullut käytettyä kuin normaalia ja voimalyöntiä. Näpyjä ynnä muita kikkailuja en kokenut tarpeelliseksi. Normaalilla ja voimalyönnillä ei hirveästi eroa ollut, ainoastaan vain voimalyönnin ansiosta onnistuin tekemään homeruneja mitkä normaalilyönnillä jäi aina vajaaksi.
Voimalyönnillä palloon osuminen oli ilmeisesti hieman hankalampaa. Paha kyllä sanoa, kun palloihin osuminen yleisestikin oli hieman tuurinkauppaa.
Aluksi palloon osumisesta ei tullut yhtään mitään. Ajoitus oli todella vaikea oppia. Napin painallus täytyi tehdä aikaisempaan kuin Bases Loadedissa.
Yhtä asiaa ihmettelin, että miksi lyöntityyliä valittaessa näkyy ruudulla myös syöttämiseen tarkoitetut tyylit. Peli ei edes näyttänyt minkä tyylin syöttäjä valitsi joten ihan hyödytöntä.
Syöttäminen puolestaan oli täysin arpapeliä. Sama homma kuin lyömisessä, valittiin mielestään hyvä tapa syöttää ja heitettiin pallo. Ruudun alareunassa näkyvän nuolen avulla sai muuttaa syöttäjän asentoa. Sentään tässä pystyi hieman enemmän vaikuttamaan johonkin :D
Syöttötapoja oli myöskin viisi erilaista kuten on lyöntityylejäkin. Näitä tuli vaihdeltua ihan randomisti, ei mitään hajua mitä olisi kannattanut milloinkin käyttää.
Kuitenkin suurimmaksi osaksi käyttöön valikoitui keskimmäisenä oleva "knuckle ?" -syöttö. Ilmeisesti heitto lähtee ihan randomisti. Tuntui, että tällä heittotyylillä vastustaja löi eniten ohi.
Kun vastustaja sitten osui palloon syötön jälkeen, alkoi ankeat ajat. Koppeja oli suhteellisen helppo ottaa sillä varjo näkyi jo pitkän matkan päästä ja pallon putoamiskohtaan pääsi mukavasti.
Ongelmat olivat lähinnä jos piti polttaa jokin tietylle pesälle juokseva pelaaja. Välillä pelaajat eivät ottaneet syöttöjä vastaan ja pallo meni vain ohi. Tätä onneksi tapahtui aika harvoin.
Isoin ongelma oli ensimmäiselle pesälle syöttäminen. Jostain syystä vaikka painoi täysin oikeaan suuntaan, pelaajat tykkäsivät heittää pallon kakkospesälle. Eihän tästä tilanteesta enää pystynyt polttamaan ykköspesälle juoksevaa pelaajaa kuin harvoissa tilanteissa.
Tämän täytyi olla bugi, sillä tätä tapahtui ärsyttävän usein. Eikä kysessä ollut mikään välimatka ongelma, sillä kolmospesältä tai kauempaa pelaaja heittää ihan kiltisti ykköselle kun taas välillä paljon lähempää pitää kierrättää kakkospesän kautta.
Monet hyvät tilanteet ja pelit kusivat tämän takia, erittäin ärsyttävää.
Pakko antaa plussaa pelin ääninäyttelystä, se oli oikeasti hyvänkuuloista, mitä nyt pari pykälää liian kovalla. Oikein tunteella tulee "STRIKE", "BALL" ja "YOU'RE OUT" :D
Parhaana ehdottomasti pelaajan ja tuomarin välinen kinastelu siitä, että kerkesikö pelaaja pesälle vai ei. Tulee hieno kuva ja ukot huutaa toisilleen, että miten se tilanne nyt oikein menikään. Aina kuitenkin pesälle yrittänyt pelaaja häviää tämän kinastelun.
Kylläpä oli kovassa pudotuspelien voittaminen. Välillä tuntui, että ensimmäisistäkään matseista ei tule yhtään mitään. Kokeilin vastustajaksi eri joukkueita, mutta eipä niillä ollut juurikaan mitään eroa.
Loppupeleissä ensimmäiseksi vastustajaksi valikoitui Chicago. Peli oli tuon syöttösekoilun lisäksi myös muiltakin osa-alueilta hieman kummallinen. Esimerkiksi jokainen vastustajajoukkue tykkäsi heittää älyttömästi laittomia heittoja.
Välillä pääsi ykköspesälle tekemättä yhtään mitään kun sana "BALL" vaan kaikuu ilmassa. Ihan niin rikki peli ei sentään ollut, että olisi onnistunut läjäpäin tekemään juoksuja tällä keinolla :D
Ensimmäisen lohkon joukkueita vastaan heitot menivät suurimmaksi osaksi ohi ja ne sai poltettua jo lyöntivaiheessa.
Peli hieman hankaloitui kun siirryttiin loppuotteluun. Onneksi tietokoneiden välisiä matseja ei tarvinnut katsoa jos ei halunnut, valitsi vain NES vs. NES Quick -asetuksen ja ottelun tulos rävähti suoraan ruutuun :)
Loppuottelussa vastustajaa ei niin vaan poltettukaan ja ensimmäisellä yrityksellä tuli pahasti nenään, hävisin molemmat ottelut.
Eikun uutta yritystä ja viimein onnistuin pääsemään takaisin finaalipeliin. Ensimmäinen matsi meni upeasti, se päättyi 7-1. En tajua miten onnistuin tekemään noin monta juoksua vielä näin mestaruuspelissä.
Seuraavassa matsissa tuli sitten turpaan oikein kunnolla. Hieman rupesi ahdistamaan kun ei millään olisi enää halunnut peliä aloittaa alusta.
Viimeinen matsi alkoi hyvin, sain mukavan johtoaseman. Onnistuin muutamat homerunit purkittamaan heti alkuunsa. Johdin viimeisessä vuoroparissa vielä yhdellä juoksulla, mutta eikös vastustajan Perkele onnistunut tekemään juoksun ihan viime hetkellä. Siirryttiin jatkoajalle.
Kuumotus lisääntyi, sillä välillä ei onnistunut lyöntivuorot alkuunkaan ja en onnistunut juoksun juoksua. Varsinkaan tälläisessä tilanteessa kun mestaruus on tuloillaan. Vastustaja onnistui isolla prosentilla tekemään vähintään yhden juoksun omalla vuorollaan.
Onnistuin kuitenkin tekemään yhden homerunin ja pidettyä vihollisen yhden juoksun tappiolla! Peli päättyi tiukasti 4-3.
Huh huh, olipahan stressaava setti :D Harmi kun tässä on nuo muutamat ongelmat, ilman niitä tämä olisi ollut oikein mainio peli!
Pelihän on todella nätti ja muuten se pelittää ihan mainiosti ja pelkän pudotuspelin ansiosta pienempi kynnys iskeä koneeseen kun vaikka jokin Bases Loaded -peleistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti