Devil World

Games Beaten: 268/709

Genre: Maze

Goal: Beat Round 10

Arvosana: 6/10

Vaikeusaste: 5/10

Pieni lohikäärme nimeltään Tamagon on eksynyt Paholaisen maailmaan! Maailma on hurja sokkelo josta poispääsy vaatii ylempiä voimia.

Paholaisella on myös lauma kätyreitä apunaan jotka yrittävät saada Tamagon hengiltä.

Tamagon täytyy luottaa uskon voimaan ja ristien sekä raamattujen avulla saada häädettyä Paholainen matkoihinsa!

Hämärä Pac Man "klooni" uskonnollisten asioiden äärellä.

Ilmeisesti tämä uskonnoilla pelleily oli Jenkeille liikaa, sillä he eivät tätä peliä halunneet sinne julkaistavaksi. Me Eurooppalaiset saimme nauttia pelistä Japanilaisten lisäksi.

Jos unohtaa tuon uskonnollisen osuuden, pelihän on varsin hauska, tosin hieman buginen :)

Pac Manin -tyyliin keräillään pieniä pillereitä ja kun kaikki pillerit on kerätty, kenttä on läpi. Erona Pac Maniin tämän pelin sokkelon päällä on kehikko, jota Vihtahousu sitten liikuttelee haluamaansa suuntaan.

Kehikko voi liikkua neljään eri suuntaan, mutta vain yhteen suuntaan kerrallaan. Liikkumisen pituus on randomia ja joskus kehikko liikkuu pitkänkin tovin ennen kuin suunta vaihtuu.

Jos kehikko tulee sokkelon laidalle, alkaa sokkelo looppaamaan. Eli kaikki kama, mitä oli esimerkiksi vasemmassa laidassa, ovatkin nyt oikeassa.

Tietenkään itse Tamagon ei näin tee, vaan hän jää puristuksiin seinän ja kehikon väliin. Pitää tarkkaan seurata, mihin suuntaan kehikko lähtee rullaamaan.

Viholliset eivät ole tästä hommasta moksiskaan, vaan ne voivat kävellä myös kehikon ulkopuolella kuolematta. Hyvänä puolena tässä on se, että ne eivät tee heti vahinkoa Tamagoniin tullessaan takaisin kehikon sisäpuolelle.

Hieman epäreilua olisi, jos saman tien vihollinen hyökkäisi rajojen ulkopuolelta kimppuun :D

Pillereitä ei pysty ihan noin vain keräämään, vaan Tamagonilla täytyy olla risti kädessään jotta homma onnistuisi. Risti häviää tietyn ajan päästä ja sellainen täytyy hakea uudelleen jotta keräily voi jatkua.

Onneksi ristejä on ympäri sokkeloa reilusti. Myöhemmissä kentissä ristin kestoaika on melko lyhyt joten joutui kokoajan kyttäämään milloin risti häviää Tamagonin kädestä.

Inhottavana asiana oli, että jos risti oli juuri häviämässä ja halusi kerätä uuden, se ei onnistunutkaan suoraan. Joutui venaamaan, että vanha risti oli täysin hävinnyt kädestä.

Tamagon osaa myös ampua silloin kun hänellä on risti kädessään. Tulipalloilla saa viholliset hetkeksi hengiltä, mutta ne tulevat kyllä takaisin tietyn ajan kuluttua.

Pelissä on kuusi elämää ja lisäreitä saa bonuskentistä. Aluksi ihmettelin pelin goalia, että vain kymmenen kierosta. Mutta tähän sisältyikin juju; kierros ei suinkaan ollut vain yksi kenttä, vaan kaksi kenttää + bonus.

Ilmankos ensimmäisen kentän läpäistyäni kierroksen numero ei muuttunut mihinkään. Jos bonuksia ei laske kentiksi, niin 20 kenttäähän tässä täytyy läpäistä :)

Pelihän jatkuisi kierrokseen 99 asti jonka jälkeen se menee nollaan. Kuitenkin kierroksella kymmenen on jo saavutettu pelin huippu, joten mikään ei enää muutu vaan homma pysyy samanlaisena.

Tämän takia peli on siis "läpi" kymmenennen kierroksen jälkeen. Näissä looppaavissa ja vanhoissa Arcade -tyylisissä peleissä goalit on vähän niin ja näin :D

Homma ei suinkaan jää vain tähän yhteen kenttätyyppiin, vaan löytyy vielä toinenkin. Tässä toisessa ideana on kerätä neljä raamattua ja viedä ne sokkelon keskellä olevaan pääkallolla varustettuun laatikkoon.

Tämä on kyllä helpommin sanottu kuin tehty, sillä raamatut pysyvät kokoajan samassa kohdassa eri puolilla sokkeloa kehikon liikkuessa. Välillä joutui odottamaan jonkin aikaa, että pääsi raamattuun käsiksi (empä olisi ikinä uskonut moista lausetta sanovani).

Raamattuja pystyi raahaamaan vain yhtä kerrallaan, olisi ollut liian helppoa jos kaikki olisi voinut kerralla hakea. 

Tässäkin on sama idea ampumisen suhteen kuin ensimmäisessä kenttätyypissä - täytyy olla raamattu kädessä jotta voi ampua.

Erona se, että kun raamattuja on vain neljä kappaletta, joutuu tässä kikkailemaan paljon pidempään ilman ampumismahdollisuutta.

Tämän toisen kenttätyypin jälkeen tulee vielä bonuskenttä, jossa täytyy yrittää kerätä mahdollisimman monta laatikkoa. Idea aika sama kuin raamattukentässä paitsi että laatikoita ei tarvitse kuljettaa mihinkään.

Laatikoista saa pisteitä, mutta jos oikein hyvä tuuri käy, sieltä voi löytää jopa lisärin!

Sokkelon lattiassa on nuolia jotka muuttavat kehikon rullaamis-suuntaa. Vähän samaan tyyliin kuin Paholainen sitä muuttaisi, mutta hieman hallitummin.

Ensimmäisessä tälläisessä bonuskentässä kerkesi keräämään kaikki laatikot jos vain kehikko rullasi heti hyvään suuntaan ja onnistui painelemaan kehikon rullauksen muuttavia nuolia järkevästi.

Jo toisessa bonuskentässä jäi pakosti yksi tai kaksi laatikkoa keräämättä. Piti vain toivoa, että lisäri löytyi niistä mitkä valitsi :)

Hieman vanhan pelin ongelmat vaivasivat tätä, kuitenkin kyseinen teos ilmestynyt jo 1984. Tamagon liikuttaminen oli hieman epätarkkaa ja joskus sokkelon väleistä ei päässyt menemään. 

Jos Tamagon söi kentälle ilmestyneen herkun (mistä sai vain pisteitä), pysähtyi se hetkeksi paikalleen. Tämä oli todella ärsyttävää jos vihollinen oli kintereillä.

Erittäin inhottavaan glitchiinkin törmäsin pariin otteeseen.

Onnistuin osumaan kehikon ja sokkelon rajalle jotenkin hassusti ja pelin ruutu muljati. Tämän seurakusena Tamagon sprite ja sokkelo eivät olleet enää samassa tilassa ja ei nähnyt mitä teki. Kuolemisen jälkeenkin ruutu vain jumitti samassa kohdassa.

En tiedä mistä tämä johtui, ehkäpä vain näin vanhan pelin hieno ominaisuus. Tämä toi kyllä oman kuumotuksensa läpäisyyn, että jos kyseinen glitch olisi tapahtunut vaikka ihan pelin lopussa...

Hauska silleen, että vaikka tässä tuli turhautumisia vanhan pelin ongelmien ja omien virheiden vuoksi, tätä jaksoi kyllä paukuttaa. Erittäin koukuttava, hauskalla idealla varustettu peli!