Genre: Action
Goal: Finish Mission 6
Arvosana: 6/10
Vaikeusaste: 4/10
Nyt oli mielenkiintoinen peli. Avaruussimulaattori, joka on höystetty pienillä kentän tapaisilla minipeleillä.
Peli on jaettu kuuteen eri päätehtävään ja jokaisessa niissä on neljä kenttää. Eli pelattavaa on 24 kentän verran.
Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan pelata putkeen, vaan kun yhden päätehtävän läpäisee saa salasanan.
Pelin eriskummallisuus tuli jo heti nimenkirjoitusvaiheessa esille. Kirjoittamisen jälkeen alkoi ruudulla välkkymään numeroita ja avaruussukkuloiden nimiä.
Tässä oli ideana muistaa alussa ruudulla näkyvät numerot ja nimi jonka jälkeen ne täytyi syöttää järjestelmään. Syöttäminen oli tuskallista, sillä numerot vaihtuivat automaattisesti välillä isommasta pienempään ja päinvastoin.
Jos tässä kädetti ja painoi nappia väärään aikaan, ei takaisinpäin päässyt ja menetti elämän. Kyllä, luit aivan oikein. Empä ole ennen nähnyt peliä, missä nimenkirjoitusvaiheessa voi elämän menettää :D
Aluksi en edes tajunnut mitä tässä tapahtui ja mitä ruudulla näkyvä numero viisi edusti.
Tässä ei kyllä edes kannattanut jatkaa jos sattui kädettämään vaan suosiolla painoi resettiä, mitään järkeä näin alussa menettää elämää.
Kun tästä alkuvalikko sekoilusta oli selvinnyt, pääsi itse peliä pelaamaan!
Ennen jokaista kenttää näytetään lista mitä siinä oikein pitäisi tehdä. Listojen pituudet vaihtelivat pelin edetessä ja loppupäässä selvitettäviä kohtia olikin useita.
Joissain kentissä ei hirveämmin tarvinnut näistä listoista välittää, ne menivät mutkattomasti läpi omalla painollaan kun taas toisissa joutui hieman päätä raapimaan, että mitenhän tämä nyt ratkeaisi.
Hieman ikävä juttu oli se, että tehtävälistaa ei enää nähnyt mistään kun sen oli kerran käynyt ruudussa. Onneksi listoilla oli vain suurempaa merkitystä päätehtävien kolmannen kentän kanssa, muut menivät suoraviivaisesti.
Päätehtävät etenevät niin, että niiden ensimmäinen, toinen ja neljäs kenttä ovat aina samanlaisia, toki pienillä vaikeuseroilla varustettuna. Kolmas kenttä sitten vaihteli hyvinkin radikaalisti.
Ihan ensimmäisessä kentässä täytyi tankata raketti vipuja vääntelemällä ja miehistö oli saatava raketin kyytiin tietyn ajan puitteissa. Tämä oli yllättävän hankala ja mitä pidemmälle pelissä mentiin, aikarajat ja miehistöjen määrät rupesivat olemaan aika hurjia.
Viimeisen päätehtävän sisältämässä kyseisessä kentässä ei montaa sekuntia jäänyt tuhlattavaksi, kaikki piti tehdä lähes täydellisesti :D
Toisen ja neljännen kentän idea oli hyvin samanlainen - reagoi nopeasti. Erona vaan, että luonnollisesti toisessa kentässä mentiin ylös avaruuteen ja neljännessä tultiin alas sieltä.
Näitä reaktiotehtäviä oli monia erilaisia yhdessä kentässä ja feilaamisesta menetti elämän. Yksi yleisin näistä reaktiotehtävistä oli oikeaan aikaan napin painaminen. Tästä tuli mieleen golf -pelit, sillä niissä pitää parikin kertaa painaa juuri tietyissä kohdissa nappia, jotta lyönti lähtisi oikein.
Tässä oli myös Speden Spelit -ohjelmasta tuttu muistipeli. Toki, tässä se oli paljon lyhempi eikä vauhti kiihtynyt. Tämän feilaamalla menetti elämän ja onnistumalla sai yhden lisää. Mitään välimallia ei ollut.
Reaktiotehtävät menivät pelin edetessä hankalimmiksi ja kesti useamman elämän, jopa Game Overin jotta sai kiinni mitä kyseisessä reaktiotehtävässä haettiin takaa.
Välillä tekemiseni päätyi oikein lehteen asti! Eikä mihin tahansa peräkylän sanomiin, vaan The Nintendo Timesiin! Nintendo on kiinnostunut avaruuslentelystä selkeästi, ehkä siinä olisi seuraavaa projektia.
Jännästi kaikki feilaukset kyllä päätyivät aina lehteen, mutta ei kaikki onnistumiset. Elämän realiteetteja.
Sitten nämä päätehtävien kolmannet, vaihtelevat kentät.
Pelihän olisi käynyt kovin tylsäksi, jos nämäkin olisivat kaikki olleet täysin samanlaisia pienillä vaikeusmuunnoksilla. Onneksi näin ei ollut :)
Ensimmäisessä tälläisessä täytyi satelliitti saada radalleen. Näppärästi astronauttimme raahaa sen raa'alla lihasvoimalla ja raketin avustuksella paikalleen. Ehdottomasti ärsyttävin näistä erilaisista kentistä, meni pitkään tajuta, miten homma oikein hoidetaan.
Tehtävä epäonnistuu, jos avaruusrojua sattui törmäämään satelliittiin. Hienosti vielä tämän voi feilata vaikka saakin jo satelliitin paikalleen, sillä se ottaa osumaa välianimaation aikana.
Avaruusrojun liikkumispatterni oli täysin sama ja tätä tutkimalla onnistui hyvin välin löytämään milloin satelliitti kannatti pudottaa paikalleen.
Toisen, neljännen ja kuudennen päätehtävän kolmoskentät olivat sitten avaruus-aseman korjaamista. Haettiin sukkulasta jokin palikka joka täytyi sitten viedä hajonneeseen kohtaan. Vihollisiin osumisesta menetti elämän ja hapen kestoa täytyi seurailla tarkasti.
Onneksi happea sai muutamasta eri paikasta eikä se edes loppunut täyttöpaikoilta vaikka näin olisi voinut olettaa.
Näiden kenttien lisäksi löytyi vielä jokin satelliitin haku ja uudelleen laukaisu, en oikein edes tajunnut mitä tässä piti tehdä, kokeilin vain asioita ja se meni läpi :D
Neuvostoliittolainen kosmonauttikin täytyi avaruuden uumenista käydä noukkimassa. Olipahan kummallinen kenttä tämä, matka kosmonautin luokse oli överipitkä. Aluksi luulin kentän vain looppaavan, mutta kyllä se viimein loppui.
Kaiken kukkuraksi tässä täytyi väistellä meteoriitteja jotka sitten veivät elämän yhdestä osumasta ja palata takaisin sukkulalle.
Eipä tämä hassumpi peli ollut, nautin pelaamisesta. Takaisin maanpinnalle laskeutuminen oli hieman antiklimaattinen, kun ensimmäisessä päätehtävässä oli oppinut miten homma toimii, ei lisävaikeudet ihan hirveästi hankaluutta tuoneet.
Monet näistä laskeutumisista meni kuolematta läpi. Reaktiotehtävät kun olivat nousuvaiheessa lähes samanlaisia, ne tuli opeteltua jo siinä tarpeeksi hyvin.
Viimeistä kenttää oli hieman turhaan venytetty. Kahdeksan palikkaa täytyi kuskata melko pitkä matka rikkinäisen avaruus-aseman hajonneisiin kohtiin. Neljän palikan jälkeen ajattelin, että "ei tässä voi enää olla korkeintaan kuin yksi lisäpalikka", mutta väärässä olin.
Onneksi rauhallisella työskentelyllä pääsin kyseisen kentän läpi ensimmäisellä yrityksellä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti