Rygar

Games Beaten: 194/709

Genre: Platform

Goal: Defeat Ligar in Sky Castle

Arvosana: 8/10

Vaikeusaste: 3/10

Kauan sitten oli olemassa paikka nimeltään Argool jonka oli perustanut viisi legendaarista Indoran Jumalaa.

Kävi kuitenkin niin, että yhtenä päivänä sattui paha tragedia ja pahan kuningas Ligarin joukot hyökkäsivät Argooliin.

Joukot levittäytyivät ympäriinsä ja rupesivat tekemään vaikka minkälaisia julmuuksia.

Idoran Jumalat olivat luoneet "rauhan oven", joka symboloi rauhaa. No, Ligar ei tietenkään pitänyt tästä ja hävitti kyseisen kapistuksen.

Toivo rauhasta hävisi oven mukana ja Argoolin asukkaat pystyivät vain rukoilemaan pelastusta.

Legendan mukaan "kun maa on täynnä pahoja henkiä, nousee urhea soturi kuolleista ja tulee pelastamaan kansan".

Ihmisten rukoukset olivat niin voimakkaita, että ne vaelsivat vuorien yli aina Algosuun asti.

Ja niin kävi, että mahtava soturi, Rygar nousi kuolleista tehtävänään palauttaa rauha Argooliin.

Tällä kertaa oli todellista hyötyä että pelaan pelit jenkkeinä. PAL-versioon on päässyt bugin poikanen jonka takia peli on monin verroin vaikeampi kuin tämä.

Hahmoa ei saa kehitettyä täydelle tasolle jonka vuoksi viimeinen bossi, Ligar on todella vaikea päihittää.

Jälleen kaverin ehdotus. Peli oli osittain tuttu NES-Retkun arvostelusta ja on tästä tullut muutamat speedrunitkin katsottua. 

Pari pelaamista helpottavaa juttua oli jäänyt mieleen, muuten oli kyllä ihan omin päin haahuilemista.

Sen verran olin joskus itse testannut, että pelin alkumetreillä kuolin viholliseen, tuli mahtavan lyhyt Game Over -jingle ja suljin pelin.

Sankarimme ei suinkaan hakkaa vihollisia miekalla, vaan jonkin sortin kilvellä.

Kilvellä ylettää ihan mukavasti etäämmälläkin oleviin vihollisiin ja jotenkin todella tyydyttävää kun vihollinen hajoaa atomeiksi lyönnin seurauksena.

Zelda -tyylin täytyy löytää tavaroita joiden avulla pääsee sitten uusiin paikkoihin. 

Määrä on vain paljon pienempi, vain neljä tavaraa auttavat etenemisessä.

Grappling Hookilla pääsee ylä- tai alapuolella oleville tasanteille. Välillä joutui ihan umpimähkään kokeilemaan, missä tasanteet ovat. Hieman ärsyttävää muutaman metrin välein kokeilla, josko tästä pääsisi eteenpäin.

Wind Pulleytä taas käytettiin rotkojen ylittämiseksi. Jos näkyi pari puupölliä joiden väliin oli pingoitettu naru, siitä pääsi yli. Hitboxit olivat kyllä aikamoiset, etenkin lintuperspektiivissä. Joutui pitkään kikkailemaan että Rygar ottaisi narusta kiinni.

Crossbowilla ammuttiin naru puupöllien väliin ja sitten pystyi Wind Pulleyn avulla kyseisen rotkon ylittämään.

Flute of Pegasuksella oli vain yksi käyttötarkoitus, avata reitti viimeiseen linnaan. Tämän onneksi tiesin etukäteen, olisi ollut haastava löytää muutoin.

Hyvin perinteisesti peli aloitetaan vähillä energioilla.

Entuudestaan tiesin, että jo pelin alku puolella kannattaa ruveta expaa grindaamaan.

Kun tietyn määrän on pisteitä kerännyt, saa yhden yksikön energiaa lisää. Myös hahmosta tulee vahvempi ja viholliset kuolevat helpommin.

Grindasin muutaman palkin energiaa ja lähdin etenemään. Tässä ei hirmu moneen paikkaan pääse ilman tavaroita joten menin sinne minne pystyi.

Muutama paikka piti painaa mieleen, sillä niihin pääsi vain paljon myöhemmässä vaiheessa peliä.

Pelissä on kaksi eri kuvakulmaa. Suurin osa pelistä mennään perinteisellä sivukuvakulmalla, mutta itse "maailmankartalla" matkataan lintuperspektiivistä. Myös muutamissa muissa paikoissa käytetään tätä.

Vähän niin kuin Zelda 1 ja 2 olisi heitetty blenderiin ja tuloksena olisi tämä.

Aluksi homma menikin mallikkaasti, mutta kun saavuin ensimmäiseen pomomestaan, metsään, alkoi pieni takkuilu. Huomasin, että miten huonosti tässä saa energiaa takaisin jos sitä on onnistunut menettämään.

Kuoleman jälkeenkin aloitetaan vain kolmella palkilla.

Energian keräämiseen on kaksi tapaa: viholliset saattavat pudottaa lasisen pullon joka sisältää yhden yksikön energiaa. Viholliset saattavat pudottaa myös tähtiä ja seitsemän tähteä keräämällä voi pause -menusta käydä täyttämässä energiat täyteen.

Välillä tuli paikallaan grindailtua tähtiä jotta saa energiat täyteen. Tämä oli ihan kätsy menetelmä, sillä tähtiä pystyi säästämään ja kun paha paikka tuli, eikun vaan pause -menusta energiat täyteen.

Pelin loppupuolella saa myös Medicinen, joka luultavasti toimii samalla tavalla kuin tähdet. Gurut antavat tätä herkkua loputtomasti, kunhan vain on ensin onnistunut löytämään vaakunan.

Tästä päästäänkin kätevästi Guruihin. Guruja löytyy ympäri peliä. Ne antavat mukavasti vinkkejä ja tärkeitä etenemiseen tarvittavia tavaroita. Yleensä tavaroita hallussaan pitävä Guru löytyy pomotaistelun jälkeen.

Alussa kyllä ärsytti kun lähes jokainen Guru kyseli tuon vaakunan perään, "kyllä minä sen sitten näytän teille kun löydän sen!".

Pomoja oli neljä erilaista ja ne olivat kyllä aika helppoja. Varmaan tämä johtui tuosta minun levutuksesta. Ei tarvinnut kuin hetken mätkiä menemään sen kummemmin väistelemättä.

Suoritin vielä toisen grindaus-session palace of Doragossa. Paikassa oli kestäviä vihollisia jotka antoivat paljon pisteitä kerralla. Ei mennyt kovin pitkään kun energiat olivat maksimissa.

Ainut huono puoli täällä oli, että musiikki oli ihan järkyttävä. Muutaman sekunnin pituinen looppi tunkeutui kyllä kivasti aivolohkoon.

Keräsin ihan kaikki tavarat mitä pelistä löytyi. Halusin haarniskan ja vaakunankin itselleni että hahmo kestää enemmän iskuja ja saa Medicineä hankittua.

Kerkesin pelin tiimellyksessä unohtaa missä viimeinen mesta sijaitsee :D

Hetken etsittyäni, löysin oikean paikan.

Viimeinen mesta sisälsi varjovihollisia jo aikaisemmin nähdyistä vihollisista. Myös muutama pomokin oli päätynyt varjojen joukkoon.

Jonkin aikaa linnassa haahuiltuani, Ligarin huoneen ovi oli nenäni edessä.

Ligar oli todella helppo, kerran täytti energiat taistelun aikana, niin ei tehnyt millään tavoin tiukkaa. Toista olisi ollut PAL-versiossa :D

Hemmetin hyvä peli. Musiikit mukavia muutamaa lukuun ottamatta ja mestojen etsiminen sekä tutkiminen oli kivaa.