Games Beaten: 138/709
Genre: Platform
Goal: Defeat Dr. Arcane (Area 8)
Arvosana: 7/10
Vaikeusaste: 5/10
Vaikeusaste: 5/10
Nyt oli huonon pelin vuoro...tai sitten ei. Tässähän kävinkin taas niin, että peli osoittautui ihan mainioksi vaikka toki siinä paljon kusisuuksia olikin.
Kokemukseni tästä olivat todella vähäiset, NES-Retkun arvostelu oli ainoa mistä tämä oli tuttu. Arvostelusta sai hirmu negatiivisen kuvan joten eipähän olleet odotukset kovinkaan korkealla tätä kohtaan :D
Pelihän on väsätty 70-luvulla tulleen sarjakuvahahmon pohjalta. Löytyy myös 90-luvulla tullut piiretty, muutaman jakson sitä joskus katselin YouTubesta. Ihan ok matskua mutta Toxic Crusaders vie voiton tässä mutanttisarjassa.
Tohtori Alec Holland kehitteli laboratoriossaan jonkinlaista superainetta joka saa kasvit kasvamaan paljon nopeammin. Tällä pystyttäisiin hillitsemään maailman nälänhätää. Laboratorion ovelle ilmestyy paha tiedemies Arcane joka haluaa käyttää ainetta pahoihin tarkoituksiin.
Arcane varastaa aineen ja jättää pommin tohtorin laboratorioon. Hollandin päälle lentää erilaisia kemikaaleja ja koko mies syttyy tuleen. Paniikissa hän juoksee suohon sammuttamaan itseään mutta kemikaalit ja suovesi saa Hollandin kropassa aikaan jonkinlaisen kemiallisen reaktion.
Suosta nousee kiltin tohtorin siaan Swamp Thing! Swamp Thing lähtee tuohoamaan Arcanea ja sen joukkojaan saadakseen aineen takaisin.
Peli on Imagineeringin väsäämä, sama firma teki myös Simpsons -pelit. Tämän vuoksi ääniefektit, musiikit ja hahmon kontrollointi on suoraan Simpsoneista.
Meikäläinen on niin tottunut noihin kontrolleihin ja pidän myös niistä joten tämä ei tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia.
Jotkin hypyt oli kyllä venytetty ihan liian pitkiksi ja hieman liikaa nopeatempoista tasoloikkaa noille kontrolleille mutta ei mitään överiä :)
Tässä oli vain 8 kenttää ja suurin osa niistä oli melkoisen lyhyitä.
Ainut vähän pidempi oli neloskenttä joka oli sitten varmaan pidempi kuin kolme ensimmäistä yhteensä. Tuntui että se ei lopu ikinä. Kaiken muun hyvän lisäksi tässä kentässä oli ihan älyttömästi hankalia tasoloikkakohtia ja melkoisen paljon vihollisia.
Viimeisessä kentässä oli hankalia kohtia ja ärsyttäviä katosta tippuvia tiiliä mutta kenttä oli sen verran lyhyt että ei se ollut neljännen kentän veroinen.
Kolmannessa kentässä tuli vastaan kyllä vittumainen bugi. Jos rotkon yli hyppäsi liian reunalta, ei toiselle puolelle päässyt vaan tuli näkymätön seinä vastaan. Tätä tapahtui monesti. Tottakai jos liian aikaisin hyppäsi, hyppy ei riittänyt. Oli melkoista kikkailua muutamat hypyt.
Meinasikin kyllä hermo palaa tämän säätämisen kanssa.
Mahtavaa pelisuunnittelua oli myös se, että kyykystä ei voinut ampua tai lyödä. Paljon oli vihollisia joille ei voinut tehdä mitään. Ainut keino oli hyökätä yli tai alemmalta tasolta yrittää tuhota vihollista jos sellaiseen oli mahdollisuus.
Tässä kerättiin paristoja, luonnollisesti. Osa oli ripoteltu kenttiin ja myös viholliset pudottivat niitä.
Jännästi tehty, että vihollisen kuoleman jälkeen, paristo lensi joko vasemmalle tai oikealle ja hirmuisessa kaaressa. Tietysti enimmäkseen ne lensivät pois päin pelihahmosta ja semmoisiin paikkoihin että niitä ei pystynyt keräämään.
Paristojen keräämisestä oli hyötyä, 20 kun keräsi niin sai yhden pykälän energiaa takaisin ja kun keräsi 50 palkittiin lisäelämällä.
Muutamassa kentässä pystyi grindaamaan lisäelämiä mukavasti kun viholliset spawnasi takaisin ruutuun vaikka ei olisi edes liikkunut mihinkään. Onneksi viidennen kentän alussa oli tuollainen grindauspaikka kun elämät hupenivat neljännen kentän tiukkoihin hyppyihin.
Pomot oli jälleen kerran yksi vitsi. Naurettavia oli myös niiden nimet; Dr. Deemo, Weed Killer & Skin Man. Tiedemies Arcanekin näytti Sonicilta joka oltiin pudotettu ydinjätteeseen.
Taisi viidellä iskulla kuolla jokainen pomo. Niiden iskuja oli myös tosi helppo väistellä.
Ainut pomo jossa joutui hieman miettimäänkin, oli Skin Man. Se ei ottanut nyrkeistä minkäänlaista osumaa. Hetken päästä keksin että Swamp Thingin pitää mennä puunrungon sisälle ja tiputtaa jotain hedelmiä Skin Manin niskaan.
Oudoltahan tuo kuulostaa mutta tämä kikka mainittiin ohjeissa.
Swamp Thingillä oli myös toinen superkyky, kukan sisälle meneminen. Kukasta sai energiat täyteen mutta siihen ei voinut mennä jos oli vain yksi palkki energiaa jäljellä. Lievää vittuilua :D
Odotin aika pitkään että milloinhan näitä kykyjä pääsee hyödyntää mutta vasta neljännessä kentässä tuli ensimmäinen kohta vastaan. Olisivat tekijät voineet hieman paremmin miettiä tätä.
Voihan se olla että näitä oli enemmänkin mutta ehkä en vain huomannut.
Peli oli kuitenkin parempi kuin oletin, tätä oli paikoitellen jopa hauska pelata :)
Grafiikat oli ihan mainiot, musiikit vähän laimeampaa osastoa mutta se ei menoa haitannut.
Kokemukseni tästä olivat todella vähäiset, NES-Retkun arvostelu oli ainoa mistä tämä oli tuttu. Arvostelusta sai hirmu negatiivisen kuvan joten eipähän olleet odotukset kovinkaan korkealla tätä kohtaan :D
Pelihän on väsätty 70-luvulla tulleen sarjakuvahahmon pohjalta. Löytyy myös 90-luvulla tullut piiretty, muutaman jakson sitä joskus katselin YouTubesta. Ihan ok matskua mutta Toxic Crusaders vie voiton tässä mutanttisarjassa.
Tohtori Alec Holland kehitteli laboratoriossaan jonkinlaista superainetta joka saa kasvit kasvamaan paljon nopeammin. Tällä pystyttäisiin hillitsemään maailman nälänhätää. Laboratorion ovelle ilmestyy paha tiedemies Arcane joka haluaa käyttää ainetta pahoihin tarkoituksiin.
Arcane varastaa aineen ja jättää pommin tohtorin laboratorioon. Hollandin päälle lentää erilaisia kemikaaleja ja koko mies syttyy tuleen. Paniikissa hän juoksee suohon sammuttamaan itseään mutta kemikaalit ja suovesi saa Hollandin kropassa aikaan jonkinlaisen kemiallisen reaktion.
Suosta nousee kiltin tohtorin siaan Swamp Thing! Swamp Thing lähtee tuohoamaan Arcanea ja sen joukkojaan saadakseen aineen takaisin.
Peli on Imagineeringin väsäämä, sama firma teki myös Simpsons -pelit. Tämän vuoksi ääniefektit, musiikit ja hahmon kontrollointi on suoraan Simpsoneista.
Meikäläinen on niin tottunut noihin kontrolleihin ja pidän myös niistä joten tämä ei tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia.
Jotkin hypyt oli kyllä venytetty ihan liian pitkiksi ja hieman liikaa nopeatempoista tasoloikkaa noille kontrolleille mutta ei mitään överiä :)
Tässä oli vain 8 kenttää ja suurin osa niistä oli melkoisen lyhyitä.
Ainut vähän pidempi oli neloskenttä joka oli sitten varmaan pidempi kuin kolme ensimmäistä yhteensä. Tuntui että se ei lopu ikinä. Kaiken muun hyvän lisäksi tässä kentässä oli ihan älyttömästi hankalia tasoloikkakohtia ja melkoisen paljon vihollisia.
Viimeisessä kentässä oli hankalia kohtia ja ärsyttäviä katosta tippuvia tiiliä mutta kenttä oli sen verran lyhyt että ei se ollut neljännen kentän veroinen.
Kolmannessa kentässä tuli vastaan kyllä vittumainen bugi. Jos rotkon yli hyppäsi liian reunalta, ei toiselle puolelle päässyt vaan tuli näkymätön seinä vastaan. Tätä tapahtui monesti. Tottakai jos liian aikaisin hyppäsi, hyppy ei riittänyt. Oli melkoista kikkailua muutamat hypyt.
Meinasikin kyllä hermo palaa tämän säätämisen kanssa.
Mahtavaa pelisuunnittelua oli myös se, että kyykystä ei voinut ampua tai lyödä. Paljon oli vihollisia joille ei voinut tehdä mitään. Ainut keino oli hyökätä yli tai alemmalta tasolta yrittää tuhota vihollista jos sellaiseen oli mahdollisuus.
Tässä kerättiin paristoja, luonnollisesti. Osa oli ripoteltu kenttiin ja myös viholliset pudottivat niitä.
Jännästi tehty, että vihollisen kuoleman jälkeen, paristo lensi joko vasemmalle tai oikealle ja hirmuisessa kaaressa. Tietysti enimmäkseen ne lensivät pois päin pelihahmosta ja semmoisiin paikkoihin että niitä ei pystynyt keräämään.
Paristojen keräämisestä oli hyötyä, 20 kun keräsi niin sai yhden pykälän energiaa takaisin ja kun keräsi 50 palkittiin lisäelämällä.
Muutamassa kentässä pystyi grindaamaan lisäelämiä mukavasti kun viholliset spawnasi takaisin ruutuun vaikka ei olisi edes liikkunut mihinkään. Onneksi viidennen kentän alussa oli tuollainen grindauspaikka kun elämät hupenivat neljännen kentän tiukkoihin hyppyihin.
Pomot oli jälleen kerran yksi vitsi. Naurettavia oli myös niiden nimet; Dr. Deemo, Weed Killer & Skin Man. Tiedemies Arcanekin näytti Sonicilta joka oltiin pudotettu ydinjätteeseen.
Taisi viidellä iskulla kuolla jokainen pomo. Niiden iskuja oli myös tosi helppo väistellä.
Ainut pomo jossa joutui hieman miettimäänkin, oli Skin Man. Se ei ottanut nyrkeistä minkäänlaista osumaa. Hetken päästä keksin että Swamp Thingin pitää mennä puunrungon sisälle ja tiputtaa jotain hedelmiä Skin Manin niskaan.
Oudoltahan tuo kuulostaa mutta tämä kikka mainittiin ohjeissa.
Swamp Thingillä oli myös toinen superkyky, kukan sisälle meneminen. Kukasta sai energiat täyteen mutta siihen ei voinut mennä jos oli vain yksi palkki energiaa jäljellä. Lievää vittuilua :D
Odotin aika pitkään että milloinhan näitä kykyjä pääsee hyödyntää mutta vasta neljännessä kentässä tuli ensimmäinen kohta vastaan. Olisivat tekijät voineet hieman paremmin miettiä tätä.
Voihan se olla että näitä oli enemmänkin mutta ehkä en vain huomannut.
Peli oli kuitenkin parempi kuin oletin, tätä oli paikoitellen jopa hauska pelata :)
Grafiikat oli ihan mainiot, musiikit vähän laimeampaa osastoa mutta se ei menoa haitannut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti