Games Beaten: 49/709
Genre: Platform
Goal: Defeat Master D and Escape (Area 12)
Arvosana: 7/10
Vaikeusaste: 5/10
Tämä peli joutui sensuurin kohteeksi länsimaissa hieman räväkämmän juonen takia. Alkuperäiseltä nimeltään peli on Hitler no Fukkatsu joka tarkoitti Hitlerin ylösnousemusta.
Meidän länsimaalaisten versiosta oltiin hakaristit poistettu, Hitlerin nimi muutettu Master D:ksi ja Weitzmann Killt:iksi. Muuten juoni on ihan sama kuin alkuperäisessä pelissä.
Tapahtumat sijoittuvat vaihtoehtoiseen aikajanaan jolloin natsismi ei tuhoutunutkaan täysin toisen maailmansodan aikana. Imperial state -niminen kansakunta jatkoi natsien ideologian viemistä eteenpäin.
Tarinan alku sijoittuu jonnekin päin 1980 lukua jolloin Imperialistit löysivät natsien salaisen asiakirjan Plan Albatrossin. Imperial staten johtaja, Generalissimo Weitzmann päätti itse toteuttaa suunnitelman joka tuossa asiakirjassa oli.
Toinen supervalta, (ilmeisesti mallinnettu oikean Yhdysvaltojen mukaan) the Republic joka oli sodassa Imperial Staten kanssa, lähetti komentajan nimeltä Super Joe noutamaan asiakirjan ja pysäyttänään Weitzmannin.
Joe kuitenkin menetti yhteyden Republicaanien päämajaan kun saapui perille. Näin ollen Republicaanien oli lähetettävä toinen agentti pelastamaan Joea. Hänen nimensä on Rad Spancer, Bionic Commando!
Peli oli pitkään mietteissä pelata läpi ja muutaman kerran aloitinkin tämän, mutta se jäi aina kesken. Syynä lähinnä oli pelin brutaali aloitus ja lievä sekavuus.
Alkupuoli on julma, kun hahmolla ei ole energiaa laisinkaan ja kuolee todella helposti. Lisää energiaa saa natseja lahtaamalla kun kerää niiltä putoavia luoteja. Luoteja sai kyllä kerätä melkoisen kasan että energiamittari kasvoi.
Rad Spancer on siitä jännä kaveri että se ei osaa lainkaan hyppiä. Hänellä on käytössä Bioninen käsi jonka avulla tasoloikat hoidetaan. Kädestä lähtee koukku, jonka voi ampua moneen eri suuntaan ja sen avulla heilauttaa itsensä erinäisten tasojen päälle.
Käden käyttö (heh heh) oli aluksi melkoista räpellystä mutta pelin edetessä homma rupesi sujumaan paremmin. Hyvä niin, sillä loppupään kentissä ilman tämän taidon masterointia ei pärjää mitenkään.
Bionisella kädellä pystyi keräämään myös tavaroita. Näppärä homma jos ne olivat jonkin esteen takana, ei tarvinnut turhaan ruveta kikkailemaan itseään tavaran luokse.
Peli ei ole suoraviivainen vaan pitää itse etsiä oikea reitti. Jotkin Republicaanit antavat vinkkejä radion välityksellä. Myös natsien keskusteluja voi salakuunnella.
Myönnän että näitä tuli netistä vilkuiltua hieman. Esimerkiksi pelissä on neljä erilaista kommunikaattoria ja tiettyihin kenttiin tarvitsee tietyn että saa tarinan etenemään. Eli periaatteessa kenttä olisi pitänyt mennä neljästi läpi jos huono tuuri käy.
Tämä oli itselle vähän turhan ahdistavaa sillä joihinkin paikkoihin piti valita alkuvalikosta oikeat tavarat että homma etenisi.
Kyllähän tätä olisi varmaan skidinä jaksanut tehdä mutta nyt ei sitten millään.
Muuten kenttien tutkiminen oli hauskaa ja oli mukava itse yrittää löytää oikeat huoneet joissa täytyy vierailla.
Vähäisen energian lisäksi pelin alussa ei ole edes continueja. Alusta vaan jos elämät loppuvat. Kartalla rullaa vihreitä rekkoja ja sellaiseen kun törmää, joutuu lintuperspektiivistä kuvattuun pieneen minipeliin. Tässä tarvitsee vain päästä alhaalta ruudun yläosaan. Matkalla ammutaan natseja ja yritetään pysyä hengissä.
Näissä minipeleissä on kuitenkin todella loistava puoli, sillä niistä saa continueja! Kaksi vähän muusta poikkeavaa vihollista pudottavat esineen jonka keräämällä continuen saa. Eli periaatteessa kun tähän pisteeseen peliä pääsee, on loppumattomat continuet.
Yleensä kenttien lopussa oli pomotaistelu. Näistä oli monia variaatiota mutta pääidea sama; tuhoa pääjärjestelmä. Välillä vastassa oli natsiarmeija, välillä yksittäinen isompi jässikkä. Aika nopeasti nämä taistelut menivät ihan naurettaviksi kun sai raketinheittimen käyttöönsä. Aivan liian ylitehoinen ase, muutamalla iskulla sai tuhottua hankalatkin viholliset.
Kolme viimeistä kenttää oli kyllä melkoisen pahoja ja sai hikikarpalot nousemaan otsalle. Äärimmäisen tarkkoja kohtia joissa koukun ampumisen ajoitus täytyi olla täysin kohdillaan.
Albatross -alus oli ihan hauskasti tehty pomotaistelu. Tässäkin joutui käden kanssa kikkailemaan itsensä aluksen yläosaan lieskoja väistellen. Viimeinen kohta, johon koukku piti ampua, oli todella tarkka ja monesti epäonnistui. Aikaahan tässä ei ollut ja osumiakaan ei kovin helposti tullut joten aika rauhassa sai yrittää.
Hitlerin tappaminen olikin hieman mielenkiintoisempi ratkaisu. Juuri ennen "taistelua" saa oman miehistön jäseneltä haltuun singon jolla Hitlerin helikopteria pitää ampua.
Ammuksen täytyy osua juuri helikopterin hyttiin tai muuten se menee ohi. On vain yksi mahdollisuus osua ja jos tämän missaa, menettää elämän. Tässä vaiheessa peliä kannattaa olla continueja jäljellä melkoinen kasa sillä tuon ampumisen missaa melkoisen helposti. Itsellä meni jokunen continue tätä yrittäessä.
Osuman jälkeen tulee raaka cutscene missä Hitlerin pää räjähtää! Peli on ohi vai onko...
No ei se ihan ole. Tulee vielä Metroid -tyylinen ratkaisu jossa koko paikka räjähtää ja karkuun on päästävä tietyn aikarajan sisällä. Puolessa välissä pakoa vastaan tulee vielä yksi viimeinen vihollinen. Se on melkoisen ärsyttävä tapaus. Halutessaan sen voi tappaa ja se ottaa aika monta osumaa. Itse menin damageboostin avulla ohi tästä ukosta ja annoin sen jäädä räjähtelemään tukikohtaan.
On kyllä hyvä peli! Äänimaailmasta tulee vahvasti Mega Man 2 mieleen ja ihmekös se kun peli on Capcomin tekemä ja tehty samoihin aikoihin. Musiikit ovat myös todella hyvät tässä.
Tapahtumat sijoittuvat vaihtoehtoiseen aikajanaan jolloin natsismi ei tuhoutunutkaan täysin toisen maailmansodan aikana. Imperial state -niminen kansakunta jatkoi natsien ideologian viemistä eteenpäin.
Tarinan alku sijoittuu jonnekin päin 1980 lukua jolloin Imperialistit löysivät natsien salaisen asiakirjan Plan Albatrossin. Imperial staten johtaja, Generalissimo Weitzmann päätti itse toteuttaa suunnitelman joka tuossa asiakirjassa oli.
Toinen supervalta, (ilmeisesti mallinnettu oikean Yhdysvaltojen mukaan) the Republic joka oli sodassa Imperial Staten kanssa, lähetti komentajan nimeltä Super Joe noutamaan asiakirjan ja pysäyttänään Weitzmannin.
Joe kuitenkin menetti yhteyden Republicaanien päämajaan kun saapui perille. Näin ollen Republicaanien oli lähetettävä toinen agentti pelastamaan Joea. Hänen nimensä on Rad Spancer, Bionic Commando!
Peli oli pitkään mietteissä pelata läpi ja muutaman kerran aloitinkin tämän, mutta se jäi aina kesken. Syynä lähinnä oli pelin brutaali aloitus ja lievä sekavuus.
Alkupuoli on julma, kun hahmolla ei ole energiaa laisinkaan ja kuolee todella helposti. Lisää energiaa saa natseja lahtaamalla kun kerää niiltä putoavia luoteja. Luoteja sai kyllä kerätä melkoisen kasan että energiamittari kasvoi.
Rad Spancer on siitä jännä kaveri että se ei osaa lainkaan hyppiä. Hänellä on käytössä Bioninen käsi jonka avulla tasoloikat hoidetaan. Kädestä lähtee koukku, jonka voi ampua moneen eri suuntaan ja sen avulla heilauttaa itsensä erinäisten tasojen päälle.
Käden käyttö (heh heh) oli aluksi melkoista räpellystä mutta pelin edetessä homma rupesi sujumaan paremmin. Hyvä niin, sillä loppupään kentissä ilman tämän taidon masterointia ei pärjää mitenkään.
Bionisella kädellä pystyi keräämään myös tavaroita. Näppärä homma jos ne olivat jonkin esteen takana, ei tarvinnut turhaan ruveta kikkailemaan itseään tavaran luokse.
Peli ei ole suoraviivainen vaan pitää itse etsiä oikea reitti. Jotkin Republicaanit antavat vinkkejä radion välityksellä. Myös natsien keskusteluja voi salakuunnella.
Myönnän että näitä tuli netistä vilkuiltua hieman. Esimerkiksi pelissä on neljä erilaista kommunikaattoria ja tiettyihin kenttiin tarvitsee tietyn että saa tarinan etenemään. Eli periaatteessa kenttä olisi pitänyt mennä neljästi läpi jos huono tuuri käy.
Tämä oli itselle vähän turhan ahdistavaa sillä joihinkin paikkoihin piti valita alkuvalikosta oikeat tavarat että homma etenisi.
Kyllähän tätä olisi varmaan skidinä jaksanut tehdä mutta nyt ei sitten millään.
Muuten kenttien tutkiminen oli hauskaa ja oli mukava itse yrittää löytää oikeat huoneet joissa täytyy vierailla.
Vähäisen energian lisäksi pelin alussa ei ole edes continueja. Alusta vaan jos elämät loppuvat. Kartalla rullaa vihreitä rekkoja ja sellaiseen kun törmää, joutuu lintuperspektiivistä kuvattuun pieneen minipeliin. Tässä tarvitsee vain päästä alhaalta ruudun yläosaan. Matkalla ammutaan natseja ja yritetään pysyä hengissä.
Näissä minipeleissä on kuitenkin todella loistava puoli, sillä niistä saa continueja! Kaksi vähän muusta poikkeavaa vihollista pudottavat esineen jonka keräämällä continuen saa. Eli periaatteessa kun tähän pisteeseen peliä pääsee, on loppumattomat continuet.
Yleensä kenttien lopussa oli pomotaistelu. Näistä oli monia variaatiota mutta pääidea sama; tuhoa pääjärjestelmä. Välillä vastassa oli natsiarmeija, välillä yksittäinen isompi jässikkä. Aika nopeasti nämä taistelut menivät ihan naurettaviksi kun sai raketinheittimen käyttöönsä. Aivan liian ylitehoinen ase, muutamalla iskulla sai tuhottua hankalatkin viholliset.
Kolme viimeistä kenttää oli kyllä melkoisen pahoja ja sai hikikarpalot nousemaan otsalle. Äärimmäisen tarkkoja kohtia joissa koukun ampumisen ajoitus täytyi olla täysin kohdillaan.
Albatross -alus oli ihan hauskasti tehty pomotaistelu. Tässäkin joutui käden kanssa kikkailemaan itsensä aluksen yläosaan lieskoja väistellen. Viimeinen kohta, johon koukku piti ampua, oli todella tarkka ja monesti epäonnistui. Aikaahan tässä ei ollut ja osumiakaan ei kovin helposti tullut joten aika rauhassa sai yrittää.
Hitlerin tappaminen olikin hieman mielenkiintoisempi ratkaisu. Juuri ennen "taistelua" saa oman miehistön jäseneltä haltuun singon jolla Hitlerin helikopteria pitää ampua.
Ammuksen täytyy osua juuri helikopterin hyttiin tai muuten se menee ohi. On vain yksi mahdollisuus osua ja jos tämän missaa, menettää elämän. Tässä vaiheessa peliä kannattaa olla continueja jäljellä melkoinen kasa sillä tuon ampumisen missaa melkoisen helposti. Itsellä meni jokunen continue tätä yrittäessä.
Osuman jälkeen tulee raaka cutscene missä Hitlerin pää räjähtää! Peli on ohi vai onko...
No ei se ihan ole. Tulee vielä Metroid -tyylinen ratkaisu jossa koko paikka räjähtää ja karkuun on päästävä tietyn aikarajan sisällä. Puolessa välissä pakoa vastaan tulee vielä yksi viimeinen vihollinen. Se on melkoisen ärsyttävä tapaus. Halutessaan sen voi tappaa ja se ottaa aika monta osumaa. Itse menin damageboostin avulla ohi tästä ukosta ja annoin sen jäädä räjähtelemään tukikohtaan.
On kyllä hyvä peli! Äänimaailmasta tulee vahvasti Mega Man 2 mieleen ja ihmekös se kun peli on Capcomin tekemä ja tehty samoihin aikoihin. Musiikit ovat myös todella hyvät tässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti