Genre: Sports
Goal: Win the World Championship Tournament (10 Opponents)
Arvosana: 4/10
Vaikeusaste: 10/10
Jälleen oli aika ottaa työn alle yksi peli TMR:n luomalta vaikeimmat NES-pelit -listalta. Tämä peli on toden totta paikkansa ansainnut yhtenä NESin vaikeimmista peleistä. Tätä on hieman hankala verrata muihin listalla oleviin peleihin, sillä tässä vaikeustaso perustuu oikeastaan pelkästään tuuriin eikä niinkään tiukkaan pelitaituruuteen.
Esimerkiksi Bump 'n' Jumpissa on myös paljon tuuriin vaikuttavia elementtejä, mutta tässä sitä on oikeastaan jatkuvasti. Tietysti tässä täytyy myös ymmärtää biljardin perusteet ja esimerkiksi minkälaista kierrettä palloon kannattaa laittaa missäkin tilanteessa. Joka tapauksessa, en ole aikaisemmin näin brutaalia tuuriin pohjautuvaa peliä pelannut.
Ennen pelin valitsemista minulla oli tiedossa tämän pelin älytön vaikeustaso, mutta jotenkin sitä aina yllättyy kun alkaa itse peliä pelata. Karvan verran päälle 40 tuntia tämän parissa vierähti ja tämän suoritin kahden viikon aikana. Parhaimpina päivinä saatoin pelata kuusi tuntia tätä ihanaa biljardia. Mielenterveys oli välillä koetuksella.
Viimein 40 tunnin kohdalla minun oli pakko laittaa pelin musiikki mykistykselle, sillä en enää kestänyt kuunnella yhtä ja samaa biisiä enää hetkeäkään. En tiedä auttoiko tämä sitten paremmin keskittymiseen kun peli meni musiikin mykistämisen jälkeen melkein heti läpi :D
Pelin läpäisyyn vaaditaan turnaus -moodin voittaminen joka tarkoittaa kymmenen vastustajan nuijimista. Kaikkia kymmentä ei onneksi tarvitse putkeen vetää, homma suoritetaan kahdessa osassa. Ensin kilpaillaan jossain pienemmässä turnauksessa jossa täytyy voittaa viisi vastustajaa putkeen.
Jokainen vastustaja täytyy voittaa neljä kertaa jotta pääsee etenemään seuraavaan. Tämä tarkoittaa minimissään 20 ottelun voittamista. Kun tämä alkuturnaus on hoideltu, päästäänkin sitten mestaruusturnaukseen jossa on myös sama setti odottamassa eli täytyy viisi vastustajaa putkeen voittaa jotta saavuttaa turnauksen voiton.
Kun tuon alkuturnauksen voittaa, saa salaisen tavan jatkaa peliä! Tässä ei mitään salasanaa ole, mutta peli antaa ohjeet miten pääsee suoraan mestaruusturnaukseen jotta ei tarvitse aina peliä aloittaa alusta. Pelissä on monia erilaisia pelimoodeja ja yksi niistä on Speed Pool.
Speed Poolissa tavoitteena on saada pallot mahdollisimman nopeasti sisään. Peli antaa vinkin alkuturnauksen päihittämisen jälkeen, että jos pallot saa alta 140 sekunnin sisään ja menee sitten turnausmoodiin, pääsee suoraan mestaruusturnaukseen! Hieman hämmentävä ratkaisu, mitähän vikaa perinteisessä salasanassa olisi ollut...
Mutta onneksi tässä sentään on mahdollista jatkaa, peli olisi ollut täysin pelikelvoton ilman tätä vaihtoehtoa. Huvittavaa, että edes Speedruneissa ei ole koko pelin suoritusta vaan he aloittavat suoraan Speed Poolista ja menevät mestaruusturnaukseen. Kertoo jotain älyttömästä vaikeusasteesta :D Peli on niin voimakkaasti RNG -painotteinen, että ihan mahdotonta voittaa kymmentä vastustajaa putkeen.
Turnauksessa on valittavana joko kasipallo tai ysipallo. Kasipalloa ei kannattanut missään tapauksessa valita, sillä pelin julman RNG:n vuoksi näitä matseja ei olisi voinut voittaa, ainakaan samaan tahtiin kuin ysipallossa. Ysipallo on hieman armollisempi ja siinä pystyi voittamaan matsin jopa muutamalla lyönnillä jos onnistui pussittamaan ysin lyöntipallolla. Sanaa "armollinen" täytyy käyttää tämän pelin kohdalla harkiten, sillä tämä homma on siitä niin kaukana kuin mahdollista.
Kerran vahingossa valitsin kasipallon ysipallon sijaan. Tässä moodissa kun täytyy maalata jokainen pallo tiettyyn pussiin, niin kuin arvata saattaa, RNG:n julmuus sen kuin paheni. Pelissä pystyi valitsemaan AUTO tai MANUAL -asetuksen joka määräsi sen, täytyikö itse lyödä aloituslyönti vai tekikö peli sen sinun puolestasi.
Otin aina tuon auto -asetuksen, sillä näin peli heti loi valmiit asetelmat palloille jotka olivat aina samat.
Peli sisältää kaksi erilaista kuvakulmaa ja sitä pystyi halutessaan vaihtamaan tilanteen mukaan. En tiedä onko kuvakulman vaihtamisesta sen suurempaa hyötyä. Välillä tuntui, että kauemmasta kuvakulmasta lyödyt pallot menivät varmemmin sisälle. Ehkä tuo lähempi kuvakulma antaa pientä psykologista helpotusta jos ei muuta.
Ennen kuin aloitan kertomaan omasta suorituksestani, pitää hieman avata pelin armotonta vaikeusastetta. Vaikka tässä taistellaankin tietokonetta vastaan, tätä pelataan periaatteessa yksin. Tietokoneen lyöntejä ei näe missään vaiheessa ja kun tietokone on tehnyt omat "lyöntinsä", kerrotaan vain, että vastustaja pussitti muutaman pallon jonka jälkeen feilasi tai vaihtoehtoisesti pussitti kaikki.
Ruudulla näkyy sitten, mitä tietokone muka pussitti. Tämä on täyttä kusetusta, sillä pelissä on valmiita pallo-asetelmia mitkä vastustaja MUKA loi. Kusetus paljastuu helposti, sillä vaikka jokin pallo olisi niin lähellä pussin reunaa kuin mahdollista, tietokonevastustaja jotenkin mystisesti sai pallon siirrettyä keskelle pöytää :D
Huomasin myös, että vaikka tietokoneen lyönnin jälkeen tekstissä sanottiin, että "vastustaja pussitti muutaman pallon", niin saattoi olla kaikki pallot edelleen pöydällä :D Nämä valmiiksi luodut tilanteet eivät olleet kuitenkaan mikään huono juttu, sillä pallo-asetelmat olivat aina samat tiettyä tietokonevastustajaa vastaan pelatessa.
Vaikka asetelmat ovatkin samoja, kiven paikka vaihteli randomisti. Ihan täysin samalla kaavalla ei voinut pelata. Joskus kivi oli sellaisessa paikassa, että oikean pallon pussittaminen oli todella hankalaa tai jopa mahdotonta. Ennen uuden vastustajan kanssa ottelemista, heitetään kolikolla, kumpi lyö ensin. Tämä muutti tilanteita niin, että jos tietokone löi ensin, saattoi palloja olla hieman vähemmän pöydällä kuin jos olisi itse aloittanut. Loput matsit menevät niin, että aina voittaja lyö ensin.
Syy, minkä takia tämä on niin julma, on tuo aikaisemmin mainitsemani RNG. Tämä peli poikkeaa muista NESin biljardeista siinä mielessä, että tässä on esikatselu miten pallo liikkuu pöydällä. Voi käyttää niin paljon aikaa lyönnin hieromiseen kuin halusi. Kun lyönti näyttää siltä, että lyötävänä oleva pallo menisi sisään, voi kokeilla onneaan pussituksen kanssa.
Vaikka esikatselussa näyttäisi siltä, että jokainen "haamupallo" menee pussiin, se ei välttämättä tarkoita sitä, että se menisi. Tässä on varmaan haettu sitä, että oikeassa elämässä ei lyönti ole 100% varma, mutta jos esikatselussa kaikki haamupallot menevät sisään, miksi RNG on vedetty niin kireälle, että usein lyönti epäonnistuu. Ehkä tekijät olisivat voineet hieman enemmän pohtia, onko tälläinen esikatselu-systeemi se paras mahdollinen ratkaisu...
Sekin vaikutti jonkin verran, miten kaukana pallo on pussista. Tai joutuuko vallin kautta lyömään joka tietenkin hieman heikentää pussitusmahdollisuutta. Joskus tuo esikatselu huijasi täysin ja lyönti meni aivan eritavalla kuin esikatselussa näytettiin. Suorastaan mahtavaa. Näitä tapauksia onneksi oli melko harvoin.
Jotta tämä ei vielä tarpeeksi hankalaa olisi, kursorin saaminen oikealle kohdalle on myös eräänlainen taiteenlajinsa. Aluksi ihmettelin, että miten näin tarkkuutta vaativassa pelissä ei pysty kursoria laittamaan kuin tiettyyn kohtaan jonka seurauksena haamupallot eivät menneet läheskään sinne kuin halusi. Kursorinpaikan sai huomattavasti tarkemmaksi niin, että "heilutteli" sitä hieman joka suuntaan ja tällä tavoin se saattoi mennä johonkin toiseen pikseliin.
Samaa ongelmaa on pelin voimamittarin kanssa. Hienoisella muljuttelulla lyönnin nopeus muuttui erilaiseksi kuin olisi pelkästään normaalisti siirtämällä asettanut sen. Tämän vuoksi lyöntejä joutui välillä hieromaan useita minuutteja. Parhaimmillaan taisin jonkun vartin käyttää täydellisen lyönnin löytämiseen. Ai että kun tämä vielä sitten epäonnistui, oikein sydämestä viilsi. Täytyy pyöritellä päätä, että näin tarkkaa vaativaan biljardiin on saatu vielä tälläinenkin hauska ominaisuus. Jos miettii vaikka Lunar Poolia, kyllä siinä saa millintarkasti lyönnit asetettua juuri siihen mihin oli suunnitellutkin.
Pelin vastustajat ovat niin ankaria, että he eivät koskaan feilaa jos on tietty määrä palloja pöydällä. Tämä vaihtelee paljon vastustajan mukaan. Esimerkiksi ensimmäinen vastustaja pussittaa loput pallot silloin kun on kolme palloa jäljellä pöydällä. Pahimmat vastustajat pussittavat kaikki jos on alle kahdeksan palloa pöydällä. Viides vastustaja pussittaa KAIKKI pallot jos itse ei saa yhtään sisään...uskomatonta :D
Vaikka olisi minkälainen biljardimestari kyseessä, kyllähän heillekin virheitä sattuu. Ellei sitten kyseessä ole Uuno Turhapuro, hän olisi ollut loistava viimeinen vastus tähän peliin! Varmaan itse Vesa-Matti Loirikin olisi katkaissut NES-ohjaimen keskeltä poikki jos olisi tätä peliä yrittänyt läpäistä.
Tässä pystyi taktikoimaan kun tiesi, minkä määrän mikäkin vastustaja pussittaa kerralla. Esimerkiksi pystyi tahallaan lyömään vääriä palloja sisään ja yrittää saada ysipallon mahdollisimman lähelle pussin reunaa jolloin sen saattoi saada jollain toisella pallolla sisään. Näitä tilanteita on kuitenkin aika harvassa.
Kun nämä pussitusmäärät olivat tiedossa, kannatti tahallaan laittaa oma kivi pussiin tai lyödä vain ohi jolloin tietokone pussitti sen vakiomääränsä. Näin jäi vain muutama pallo pöydälle jotka saattoi saada sisään ilkeän RNG:n salliessa. Ensimmäistä vastustajaa vastaan otellessa pystyi lyömään tahallaan ohi pari kertaa jolloin oli vain yksi tai kaksi palloa jäljellä pöydällä.
Tätä ei harmillisesti voinut myöhempien vastustajien kanssa harjoittaa, sillä pussitusmäärät olivat sen verran rajuja.
Pelin valmiiksi luomat asetelmat ovat välillä aika armottomia, sillä pelintekijöiden luomat pallo-asetelmat saattoivat sisältää sellaisia tilanteita, että yksi tai useampi pallo on aivan kiinni pöydän laidassa. Näitä oli todella hankala pussittaa jos kiven paikka on huonossa kulmassa.
Jos laidan kautta joutui tekemään ns. kimmoituslyönnin, RNG:n määrä nousi huomattavasti. Todella isolla prosentilla nämä epäonnistuivat ja matsi oli sitten siinä. Jo ensimmäisestä vastustajasta alkaen vaikeusaste on todella hurja, armoa ei pahemmin anneta.
Pelin vaikeusastetta on hankala kuvailla, se pitää vain itse kokea. Jokainen lyönti etenkin pahimpia vastustajia vastaan tuntui samalta, kun olisi jonkun todella vaikean tasoloikkakohdan tai pomon hoitanut jossain erittäin hankalassa pelissä :D
Kun lähdin alkuturnausta suorittamaan, siitä ei meinannut aluksi tulla mitään. Yleensä matka katkesi kolmanteen tai neljänteen vastustajaan. Onneksi ystäväni Jomppa jeesasi minua nopeuksien ja pallojen kierteiden kanssa. Hänellä on enemmän kokemusta niin virtuaalisesta kuin oikeastakin biljardista.
Omat kokemukseni oikeasta biljardista rajoittuvat oikeastaan kännibiljardiin mitä on tullut baarireissuilla harrastettua. Virtuaalinen biljardi rajoittuu vain noihin aikaisempiin NES -läpäisyihini ja ei niistä ihan älyttömästi ollut apua tämän kanssa.
Kun tätä peliä olin tahkonnut yli kymmenen tuntia, rupesin pääsemään viidenteen vastustajaan jonka voitosta saa jatkopaikan. Hyvin harvassa olivat ne kerrat kun tätä vastustajaa vastaan pääsi edes yrittämään. Neljäs vastustaja on sen verran paha, että sekin katkaisi yritykseni ja taas olin pelin alussa.
Jostain syystä viidennen vastustajan vaikeusaste on laitettu ihan äärimmilleen ja tämä kaveri pussittaa jokaisen pallon sisään jos itse feilaa. Katselin huvikseni TMR:n suoritusta ja hän käytti manual -toimintoa automaatin sijaan. Kerran TMR feilasi aloituslyönnin niin, että ei saanut yhtään palloa sisään. Niin vai viides vastustaja, Dave Staff pussitti kaikki. TMR oli hieman ymmällään tästä asiasta.
Striimailin Discordissa Jompalle pelaamistani ja yhdessä pohdiskelimme parhaimpia tapoja pussittaa palloja. Pääsimme tilanteeseen, jossa voitot olivat 3-3 ja voitto ratkeaisi seuraavassa pelissä. Minulla oli enää kaksi palloa jäljellä, mutta niin siinä sitten kävi, että peli päätti olla pussittamatta toiseksi viimeistä palloa ja häviöhän siinä tuli...olin melko musertunut tästä häviöstä kun jatkopaikka oli niin lähellä :(
Meni useita tunteja ennen kuin pääsin samankaltaiseen tilanteeseen. Onnistuin voittamaan matseja, mutta niin vain Dave tuli tasoihin ja taas oltiin tilanteessa, että voitto ratkeaa seuraavassa matsissa. Onneksi Davea vastaan on yksi unelmatilanne, milloin hän jättää vain kaksi palloa pöydälle.
Tietysti pallot ovat lähes vierekkäin ja pussitettava pallo on ysipallon takana. Tässä tietokoneen luomassa tilanteessa kivi on onneksi aina samassa kohdassa koska se on periaatteessa aloitustilanne. Minulla oli tähän tilanteeseen yksi hieman epävarma taktiikka ja en uskaltanut tätä käyttää näin lähellä voittoa. Kävin sitten vilkuilemassa miten TMR tilanteen hoiti ja hänellä oli onneksi huomattavasti varmempi tapa saada ysin takana oleva pallo sisään.
Onnistuin pussittamaan molemmat pallot ja fiilis oli kun olisi pelin läpäissyt :D Harmillisesti tämä oli vain ensimmäinen puolisko pelistä.
Seuraavaksi pääsinkin kokeilemaan tuota Speed Poolia ja se olikin raikas tuulahdus normaaliin biljardiin verrattuna. Tuo turnauksen jatkamiseen vaadittava 140 sekunnin aikaraja on todella julma, täytyi tehdä lähes täydellistä työtä jotta sen sai suoritettua. Homma on vielä koodattu todella paskasti, sillä vaikka viimeisen pallon sai sisään juuri aikarajan puitteissa, peli heitti jonkun ylimääräisen neljän sekunnin setin vielä päälle.
Näin monet ns. aikarajan puitteissa tehdyt suoritukset menivät roskakoriin. Speed Poolin läpäisy vaihteli 30 minuutista aina kahteen tuntiin ennen kuin se meni viimein läpi. Tässä kun ei ole aikaa hieroa lyöntejä täydellisiksi ja joutui roiskaisemaan vähän sinne päin, eivät pallot aina menneet sisään. Eikö tässä pelissä ole mitään armollisuutta?
Muutaman kerran sattui hieno glitch yritysten lomassa. Minulla oli lähikuvakulma käytössäni ja lyönnin jälkeen kun vaihdoin kauempaan kuvakulmaan, vain yksi pallo keskeltä kasaa oli siirtynyt hieman sivumpaan. Onkohan tälläinen edes mahdollista oikeassa elämässä...tuskin :D
Onneksi tätä Speed Poolia ei tarvitse kuin kerran läpäistä ja sai jatkaa suoraan mestaruusturnauksesta. Toki kun pelin sammuttaa, joutuu taas Speed Poolin läpäisemään.
Sitten alkoikin mestaruusturnauksen grindaaminen. Onneksi jostain syystä tässä mestaruusturnauksessa kaksi ensimmäistä vastusta on suhteellisen helppoja, sillä näissä pystyi kikkailemaan niin, että vastustaja jätti aina vain kaksi viimeistä palloa pöydälle. Välillä toki näidenkin pussitus oli haastavaa, riippui mihin RNG kiven asetti.
Yhdeksäs eli toiseksi viimeinen vastustaja otti todella luulot pois, sillä tämä kaveri pussitti kaikki alle kahdeksan palloa jotka olivat pöydällä. Kun lyönnit ovat niin tuuripohjaisia, turpaan tuli huolella. Todella pitkään olin tilanteessa, että voitin vain kaksi matsia. En vain millään saanut enempää matseja voitettua.
Onneksi tätäkin peliä on jotkut hullut Speedrunanneet. Tässä vaiheessa peliä Speedrunista oli hieman apua, sillä siitä pystyi katsomaan muutamat ysipallon suorat pussitukset. Nämäkään eivät tietenkään varmoja olleet, sillä ysipallon pussin reunalle siirtämisen jälkeen peli saattoi luoda sellaisen tilanteen, että ysi onkin siirtynyt aivan muualle. En ole ollenkaan varma, miten nämä oikein määrittyivät, sillä välillä ysi saattoi jäädä sinne minne olin sen siirtänyt.
Lähdin viikonlopuksi vanhempien luokse maalle ja en voinut millään pitää taukoa tästä pelistä jotta tatsi ei kärsisi liikaa. Otin sitten NES-ohjaimen ja emuulaattorin mukaan ja pelailin vanhempieni läppärillä jonka kytkin televisioon kiinni :D
Kerroin faijalleni lenkkeilyn ohessa tästä minun järjettömästä läpäisystäni ja häntä alkoi kiinnostaa tulla vilkaisemaan, miten hurjasta pelistä on oikein kysymys. Noin tunnin katselun jälkeen hän tokaisi, että "tämä pelihän on aivan perseestä" :D
Läppäri, mitä käytin pelaamiseen on vanha varaläppäri jota ei enää tarvita missään ja sainkin todella loistavan idean. Jotta vältyn inhan Speed Poolin läpäisyltä, pidän läppäriä päällä ja jatkan aina kun siltä tuntui. Idea sen kuin parani, sillä ajattelin hyödyntää tätä samaa hommaa kun pääsen takaisin omaan kotiini.
Kysyin vanhemmiltani, että saisinko läppärin lainaan ja he suostuivat tähän oitis. Otin läppärin pois virroista ja kuljetin laitteen repussani pelkän akkuvirran voimin 2,5 tunnin ajomatkan päähän jotta ei tarvitsisi enää Speed Pooliin kajota.
Laitteessa kesti virta mainiosti ja liitin läppärin omaan telkkariini. Homma jatkui suoraan samasta pisteestä! Ajattelin pitää läppäriä päällä useiden päivien ajan ja aina pelisession jälkeen laittaa laite lepotilaan.
Kun pääsin kotiini, ei yritykset menneet kovinkaan kaksisesti. Hävisin neljä kertaa putkeen mestaruusturnauksen ensimmäiselle vastukselle minkä pitäisi mennä lähes varmasti läpi :D RNG -vipstaakkeli oli laitettu todella kireälle eikä helpotkaan pussitukset onnistuneet.
Kyllähän jonkin ajan tahkoamisen jälkeen pääsin viimein mestaruusturnauksen puoliväliin asti. Keksin tätä puolivälin kaveria vastaan uusia hyviä taktiikoita. En lähtenytkään yrittämään ysipallon siirtämistä pussin viereen, sillä tätä vastusta vastaan valmiiksi luomat asetelmat ovat todella vittumaisia.
Monessa asetelmassa kaksi palloa on aivan vallissa kiinni ja niiden pussittaminen on yhtä tuskaa. Teinkin niin, että siirsin niitä palloja parempaan paikkaan mitkä tiesin menevän valliin kiinni. Tämä taktiikka toimi ja sain huomattavasti helpompia tilanteita itselleni.
Tähän mestaruusturnauksen puolivälin ukkeliin tuli mukavaa varmuutta ja pääsin helpommin toiseksi viimeiseen vastukseen. Tavoitteenani oli yksinkertaisesti vain parantaa tulostani saaden edes kolmas matsivoitto häntä vastaan. Aikaisemmin kun olin aina hävinnyt 2-4 vaikka yritin mitä kikkoja.
Viimein onnistuin ja sain sen maagisen kolmannen matsivoiton. Sitten kävi jotain uskomatonta ja onnistuin voittamaan koko pelin! Nyt olin ensimmäistä kertaa pelin viimeisessä vastuksessa, Shadowissa. Jännitys sen kuin nousi koska nyt olisi ensimmäistä kertaa todellinen mahdollisuus päästä peli läpi.
Otin kovat keinot käyttöön ja katselin millintarkasti Speedrunia miten saisi helppoja matsivoittoja tehtyä. Hieman yllättäen tämä viimeinen vastus ei pussita kaikkia palloja jos itse feilaa. Jos pöydällä oli kahdeksan palloa, pystyi ysiä siirtämään parempaan paikkaan.
Homma ei kovin ruusuisesti alkanut ja hävisin ensimmäisen matsin yllättäen vittumaisen RNG:n vuoksi. Toiseen matsiin sain todella herkullisen tilanteen pussittaa ysi suoraan ja onnistuin tekemään sen! No, ilo ei ollut kovin pitkäaikainen, sillä Shadow hoiti seuraavan matsin itselleen. Seuraavan matsin taas voitin ja tilanne oli 2-2.
Seuraavassa matsissa pallot olivat mukavilla paikoilla ja onnistuin kuin onnistuinkin voittamaan sen. Nyt tilanne oli 3-2 ja jännitykseni nousi todella korkeaksi. Tiesin Speedrunista, että tässä seuraavassa matsissa pallot ovat todella mahtavilla paikoilla ja ysin pussittaminen suoraan on erittäin helppoa.
No, peli päättikin toisin ja ysipallo ei jäänytkään pussin reunalle ja pakkani alkoi murentua. Rohkeasti aloin yrittämään matsin voittamista muilla keinoilla ja pussittamaan palloja yksi kerrallaan. Tietysti yksi helppo pallo ei mennytkään sisälle ja Shadow voitti matsin...tilanne oli kutkuttava 3-3.
Paniikki iski, sillä nyt on voitto niin lähellä ja tähän samaan tilanteeseen pääseminen vaatisi reilusti yrityksiä... Tässä vaiheessa olin peliä pelannut jo 40 tuntia ja ihan hyvin tähän samaan tilanteeseen pääseminen olisi voinut vaatia vaikka 20 tuntia.
Shadow pussitti palloja ja tämän jälkeen peli antoi todella nihkeän palloasetelman. Kivikin oli sellaisessa paikassa, että kolmospallon sisään saaminen olisi pieni ihme. Oli yksi mahdollinen pussi mihin kolmosen saisi, koska muita palloja oli reilusti lyöntini edessä. Mietin pääni puhki miten saisin kolmosen lyötyä onnistuneesti sisään.
Hinkkasin lyöntikulmaa hyvän tovin ja ei kovin lupaavalta näyttänyt. Mutta jonkun aivan älyttömän tuurin saattelemana kolmonen meni kuin menikin pussiin! Loput pallot olivat mukavilla paikoilla ja onnistuin saamaan kiven niin, että lyönnit onnistuivat huomattavasti vähemmällä riskillä.
Kasipallon pussituksen jälkeen kivi jäi hieman huonoon paikkaan, samalle tasolle kuin ysipallo. Vaihtoehtoina oli lyödä ysipallo jompaan kumpaan keskipussiin. Hieroin lyöntiä varmaan 10 minuuttia kun en ollut tyytyväinen esikatselun näyttämään kuvioon. Aina jokin esikatselun haamupalloista ei mennyt sisään enkä uskaltanut lyödä.
Viimein sain sellaisen kulman, että esikatselun pallot menivät kaikki sisään. Kuumotti aivan valtavasti, että jos nyt RNG tekee tepposet, murenen aivan täysin. Näin pitkälle päästy ja voitto on yhden lyönnin päässä... En pystynyt katsomaan ja painoinkin A:ta silmät kiinni ja toivoin parasta :D
Kuulin, kuinka pallon pussitusääni iloisesti kilahteli ja kun avasin silmäni, olin voittanut matsin ja koko ottelun! Hypähtelin riemusta ja tuuletin raivokkaasti. Näin hyvältä ei ole aikoihin tuntunut minkään pelin läpäisyn kanssa!
Olen niin tyytyväinen, että Shadow kaatui ensimmäisellä yrityksellä. Ei hyvää päivää miten kammottava, stressiä ja verenpainetta nostattava peli. Tämä on siinä mielessä harmittavaa, sillä pelihän ei ole huono. Todella hyvin tehty pallojen fysiikoita myöten, mutta liian armoton RNG pilaa tämän aika tehokkaasti. Tämä on todennäköisesti NESin vaikein urheilupeli.
Kaveria vastaan tästä saisi huomattavasti mukavamman kokemuksen. Sisältöähän tässä on reilusti, erilaisia pelimoodeja ja ne ovat luultavasti huomattavasti mukavampia kuin tämä itse turnausmoodi. En jaksa uskoa, että tätä on kukaan muksu päässyt läpi jos tämän on esimerkiksi joululahjaksi saanut :D
Tuntui, että pelintekijöiden akendana on ollut vain tehdä mahdollisimman vittumainen ja epäreilu peli. Missään tilanteessa ei pelaaja ollut etusijalla.
Tähän loppuun vielä sellaiset terveiset pelin koodaajille Dave O'Rivalle ja Franz Lanzingerille, että "haistakaa paska." Myös pelin musiikista vastaavalle Jerry Gerberille voisi sanoa, että ehkä tähän olisi voinut jonkin muunkin kappaleen säveltää kuin alkuruudusta aina jokaiseen matsiin muuttumattomana soivan rallatuksen. Biisi ei edes looppaa kunnolla vaan jonkin ajan päästä tulee pieni tauko. "Yrittäisit edes".
Mielelläni olisin tälle hieman korkeamman arvosanan antanut, mutta näin armottoman RNG:n vuoksi ei vaan millään pysty. Jotain pientä hupia sai pelin loppuhaastattelusta, yksi vastausvaihtoehto oli ihan hauska!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti