Hook

Games Beaten: 465/710

Genre: Platform

Goal: Defeat Hook (Stage 18)

Arvosana: 6/10

Vaikeusaste: 4/10

Kasvaa ja elää lakimiehenä, jolla on omia lapsia, Peter Banning ei koskaan ajatellut palaavansa Mikä-mikä-maahan. Itse asiassa, hän ei edes muistanut koskaan vierailleensa siellä! 

Mutta kun paha Kapteeni Koukku palasi kidnappaamaan hänen lapsensa, isoäiti Wendy virkisti Peterin muistia jotta hän muistaisi huolettomat päivät, milloin Peter kirmasi Lost Boysien kanssa Mikä-mikä-maassa. Peter Banning on Peter Pan!

Onnekkaasti Peter on aseistettu puisella miekalla isoäiti Wendyn kehottamana ja ystäväsi Tinkin neuvolla, olet hyvin varustautunut edessä oleviin seikkailuihin.

Peter Panina tulet kohtaamaan monia esteitä ja taistelemaan vihollisia vastaan jotta löydät lapsesi. Olet pakotettuna kohtaamaan monia merirosvo-haamuja ja zombeja. Mikä-mikä-maan metsässä kohtaat merirosvoja, banaaneja nakkelevia apinoita, köysitikapuita ja näennäisesti ylittämättömiä virtauksia.

Joissain kohdissa sinun täytyy lentää toisesta kohteesta toiseen ja napata marmorikuulua jotta pysyt ilmassa.

Matkan varrella kehität taitojasi jotta pystyt päihittämään Kapteeni Koukun ja vapauttamaan lapsesi. Jotta onnistuneesti saavutat Koukun ja päihität hänet, sinun täytyy löytää neljä erikoista esinettä. Tiedät milloin olet saanut nämä esineet, sillä näet erikoisen ruudun jossa näet mitä olet kerännyt.

Mutta Mikä-mikä-maa on iso saari ja Koukku taitava, vaikeasti tavoitettava hahmo. Edessä on monia vaaroja joita täytyy välttää ja sinun täytyy ohittaa jokainen niistä löytääksesi Kapteeni Koukun ja lapset.

Joten onnea matkaan ja pidä kiirettä, lapset odottavat!

Jälleen yksi kaverivalinta muiden pelien jatkoksi. Ocean komeilee jälleen ruudulla mikä ei yleensä lupaa kovinkaan hyvää. Tässä tapauksessa pelin laatu oli ihan ok, ei nyt mitään tajunnan räjäyttäjää, mutta ei nyt sitä ihan pahinta jätettäkään.

Peli on tyyliltään iki-ihanaa tasohyppelyä ja sitä harrastetaankin 18 kentän verran. Tässä pelissä ei edetä lineaarisesti, vaan voi itse valita kenttiä mihin mennä. Tämä on kuitenkin putkinäköisesti tehty, sillä pelissä vaaditaan tiettyjä asioita jotta pystyy menemään tiettyihin kenttiin.

Kenttiä valitaan karttanäkymässä ilmansuuntien avulla ja tämä oli aluksi todella hämmentävää. Välillä jonkin kentän nimi vilahti ruudulla kun selasi ilmansuuntia. Kun sitten yritti johonkin kenttään mennä, Helinäkeiju motkotti, että "et voi vielä mennä kun sinulla ei ole sitä ja tätä mukanasi."

Kun sitten viimein johonkin kenttään pääsi sisälle, heti vastaan tuli tuttua Oceanin laatua. Pelissä on täysin sama ongelma kuin aikaisemmin läpäisemässäni Darkmanissa, tässä ei osu yhtään mihinkään. Peter Panin miekka on kuin pieni tikku jolla hän yrittää tökkiä hurjia merirosvoja.

Onneksi tässä pelissä pystyi hyppimään vihollisten yli suurimmaksi osaksi joten paskat osumat eivät pelinautintoa sen enempää pilanneet. 

Tasoloikkakentissä ei vaan voi suoraan juosta maaliin, vaan tässä täytyy ensiksi keräillä tietty määrä juttuja. Vasemmasta yläkulmasta näkee, mitä pitäisi keräillä ennen kuin Exit aukeaa. Kerättävät keskittyivät lähinnä syötäviin asioihin, muutamassa loppupuolen kentässä täytyi keräillä kultakolikoita. Jostain syystä pelintekijöiden kieroutuneen huumorintajun vuoksi kaikki asiat kerättävistä aina energioihin rullaavat vuorotellen ruudulla.

Sen ymmärrän, että välttämättä kaikki kerättävät jutut eivät mahdu samaan aikaan ruudulle sillä tässä keräillään muutakin kuin vain Exitin avaavia juttuja, mutta että energiatkin rullaavat samaan syssyyn. Sen olisi voinut sentään laittaa erikseen. Rasittavaa pysähtyä paikalleen varmistaakseen, että on tarpeeksi energiaa jäljellä, sillä kuolemasta joutuu kentän alkuun.

Muita kerättäviä juttuja ovat sormustimet millä saa Helinäkeijun hyökkäämään vihollisia vastaan. Nämä ovat rajallisia ja kannatti miettiä, milloin moisen haluaa käyttää. Muutamassa kentässä on pakollista säästää Helinän hyökkäys johonkin tiettyyn kohtaan tai muuten siitä ei päässyt eteenpäin. Huvittavasti viholliset lentävät taivaan tuuliin sätkien ilmassa :D

Löytyy myös marmorikuulia jotka saavat Peterin hyppimään ilmassa! Tätä ei voi kuitenkaan tehdä missä hyvänsä, vaan kun ruudulla näkyy jotain tähtipölyhommelia, ainoastaan siinä pystyy hyppimään. Nämäkin ovat tietysti rajallisia ja jos liikaa pyörii kentässä ympyrää tuhlaten kaiken, pulassa olet.

Pelin kentät eivät suinkaan ole kovinkaan suoraviivaisia vaan pieniä sokkeloita joihin kerättävät jutut on jemmattu ympäriinsä. Pahimpia ovat luolakentät, sillä niissä on jokin tyyppi kuka on perso kakuille ja hän ei päästä ohitse ennen kuin on löytänyt tarpeeksi kakkuja.

Tämä oli aluksi todella hämmentävää, sillä olin missannut yhden kakun ja lukenut Helinän alkulöpinät hieman huolimattomasti - ukkeli ei vaan päästänyt ohi ja täytyi oikein päätä raapia, että mitähän ihmettä.

Pelissä on muutamia erilaisia kenttätyyppejä jos puhutaan tasoloikista, mutta ne kaikki ovat idealtaan samanlaisia. Täytyy etsiä kamaa jotta pääsee Exitiin. Luolakentistä löytää metallipaljastimen ja aluksi innostuinkin tästä, että nyt täytyy etsiä tavaroita sen avulla.

Mutta vielä mitä - mokoman aparaatin avustuksella löytää vain arkkuja joista saa pisteitä. Hip hip huraa...

Variaatiota peliin on saatu ihan mukavasti kun tasoloikkakenttien lisäksi Pan laitetaan mereen sukeltelemaan simpukoiden toivossa. Tämän lisäksi vielä pääsee lentelemään mistä itselle tuli vahvasti mieleen vanha kunnon Hugo -peikon seikkailut.

Lentely-osion ilmapallot ja pilvet muistuttivat todella paljon Hugoa :D Lentelyt olivat melko turhaa kamaa, sillä hetken lentelyn jälkeen homma olikin jo ohi ja Pan laskeutui maan pinnalle.

Ohjekirjassa kerrotaan, että samaisia marmorikuulia keräilemällä, mitä on ripoteltu tasoloikkakenttiin, Pan pysyy ilmassa lentämisen aikana. Tämä on kyllä hevonkukkua, sillä ensimmäisellä kerralla väistelin vain kaiken kun luulin, että jokainen asia satuttaa. En edes huomannut marmorikuulia ilmapallojen päässä roikkuvien dynamiittien joukosta.

Ehkä myöhemmissä lentelyissä tarvitsi keräillä kuulia ilmassa pysymiseksi, mutta tätä en voi varmaksi sanoa kun loppupuolella keräilin kaikkea mahdollista kun lentelyt kävivät hieman tylsäksi.

Viimeisenä erilaisena pelimuotona on miekkataistelu. Tätä näkee vain kaksi kertaa pelin aikana ja homma on suhteellisen kankeaa. Tavoitteena on saada vastustajalta paita pois päältä (mitä?) ennen kuin hän tekee saman sinulle. Tämä paidan riisuminen koskee vain ensimmäistä versiota tästä miekkataistelusta.

Miekalla voi sohia kolmelle eri korkeudelle ja ilmeisesti olisi pitänyt lukea mitä vastustaja tekee, mutta itse vain sohin menemään ihan tuurin sävyttämänä. Paras taktiikka oli hypätä vastustajan yli jolloin hän hetken aikaa katselee Panista poispäin ja sitten yrittää saada osumaa aikaiseksi.

Ihan kiva lisä peliin, mutta toteutus liian kankeaa jotta tästä olisi voinut nauttia.

Aluksi pelaaminen oli melkoista suhimista ympäriinsä yrittäen päästä edes johonkin pelatavaan kenttään. Pääsin ensimmäisellä yrityksellä itse Kapteeni Koukkua vastaan taistelemaan ja aluksi luulin, että tässä on mukavasti laitettu loputtomat continuet. Niiden määrää ei kerrota missään vaiheessa peliä ja ajattelin Oceanin olevan hieman höveliäämmällä päällä asian suhteen.

Koukku olikin paha vastus ja elämät kuluivat. Viimeiset elämät kuluivat ja tämän jälkeen kursori olikin Start -kohdassa ja peli alkoi alusta. Tämä hieman harmitti, sillä ihan mistään lyhyestä seikkailusta ei ole kysymys. No, kun pelin metkut tiesi, niin toisella yrityksellä peli menikin läpi.

Viimeiset kentät olivat hieman rasittavia sillä peliruutu tärisi erittäin inhottavasti. Tässä oltiin selvästi haettu laivan huojumis-efektiä, mutta lopputulos oli vain hieman pahoinvointia aiheuttavaa.

Jotta pääsee syvälle Kapteenikoukun alueelle, täytyy neljä erikoistavaraa saada haltuunsa. Nämä löytyvät aika kivuttomasti, sillä ne tulevat vastaan kun kentistä etsii pakollisia kerättäviä juttuja. Eli tavallaan ihan realistinen kokemus!

Kun Koukun luokse pääsin uudemman kerran, taistelu hieman kuumotti, sillä Koukku antoi todella pahasti pataan ensimmäisellä yrityksellä. Onnistuin pääsemään Koukun taisteluun kaikki continuet taskussa ja minulla olikin reilusti yrityksiä treenailla taistelua. Taistelu on samalla tyylillä toteutettu kuin strippaustaistelu Rufion kanssa.

Tässä vain se erona, että molemmilla on selkeät energiapalkit. Taistelua häiritsi jokin Kapteeni Koukun alamainen joka laittoi joulukoristetta muistuttavan asian Peter Paniin kiinni. Tämä esti hyppäämisen ja koriste täytyi karistaa pois jotta pystyi uudelleen hyppäämään.

Alamainen ilmestyi satunnaisesti neljästä eri kohdasta ja hänen liikkeitään oli todella hankala seurata samalla kun yritti taistella Koukkua vastaan. Keksin tähän taisteluun erittäin oivan taktiikan! Menin ruudun vasempaan reunaan ja hyppäsin paikallaan jonka jälkeen iskin Koukkua miekalla.

Tämä toimi todella hyvin ja pääsin taistelun läpi ottamatta yhtään osumaa :) Tämän keksimiseen ei mennyt kovin montaa elämää ja aluksi todella hankalalta vaikuttanut taistelu muuttui leppoisaksi läpsyttelyksi.

Kun Koukku oli hoideltu, tästä palkittiin "upeilla" loppukuvilla missä jälleen kerran Helinäkeiju härväsi tekstien edessä. Aluksi aika käppäiseltä tuntunut peli muuttuikin ihan ok seikkailuksi. Vaikka pelissä onkin paljon parannettavaa, nautin pelaamisesta.

Vaikka kentät ovatkin sokkeloisia keräämistä vaativia, eivät ne kovin pitkiä olleet ja rauhallisella etenemisellä ne sai hoideltua ilman sen kummempia ongelmia. Typerää pelisuunnittelua, että joutuu käyttämään rajallisia asioita jotta kentän saa suoritettua.

Tämä olisi toiminut suoraviivaisessa kentässä paremmin, mutta onneksi pakollisia tavaroita sai kuitenkin aika paljon, niin ympäri pyörimiseenkin oli varaa. Tämä menee listalle "kerran läpäistävät" pelit.

Uncharted Waters

Games Beaten: 464/710

Genre: Simulation/RPG

Goal: Rescue the Princess

Arvosana: 7/10

Vaikeusaste: 6/10

Vuonna 1502, kymmenen vuotta mahtavan Columbuksen matkan jälkeen, sinä otat nuoren Portugalilaisen kapteenin roolin. Tehtävänäsi on saavuttaa kunniaa ja palauttaa jalon sukusi nimi kukoistukseensa.

Tämä ei tule olemaan helppo tehtävä. On paljon kaukana olevia satamia etsittävänä, taisteluita merirosvoja vastaan, ryöstää mittaamattoman arvokkaita aarteita ja pelastettava kaunis prinsessa!

Olet seikkailija 1500-luvulla ja osaat löytää omat tiesi unelmiin. Ota osaa kaupustelijan elämään ja tee vaihtokauppaa arvokkaista esineistä. Tai ole armoton merirosvo ja pistä muut maksamaan maineestasi.

Päätä oma kohtalosi kun seilailet avomerellä. Ankkurit ylös!

Oli sellainen fiilis, että tekisi mieli pelata jotain simulaatiopeliä tai vaihtoehtoisesti RPG peliä. Harvemmin tälläisiä mielenhäiriöitä esiintyy, mutta asialle on tehtävä jotain kun moinen tapahtuu.

Selailin pelilistaa ja sieltä löytyi lääke molempiin vaivoihin! Yhden pelin kuvauksesta löytyi sekä simulaatio, että RPG. Tämähän passasi mainiosti ja ei kun Uncharted Water tulille.

Peli on vanha, alunperin kotitietokoneille julkaistu seikkailu. Tällä tuskin on mitään tekemistä Uncharted -pelisarjan kanssa mitä on julkaistu pleikkareille. Ehkä jokin muinainen suunnannäyttäjä, korkeintaan. 

Tämä on pelkkää mutuilua kun en näitä pleikkaripelejä ole koskaan pelannut enkä asiasta tarkemmin selvää ottanut.

Pelissä ideana on seilailla ympäri maailmaa haalimassa menetettyä mainetta takaisin ja saada suvun nimi taas kukoistamaan. Mainetta voi haalia muutamalla erilaisella tavalla kuten etsimällä uusia kaupunkeja ja tehdä heistä liittolaisia tai sitten sotimalla muita valtioita vastaan.

Ohjekirja kertoo, että todelliset merimiehet onnistuvat tässä tehtävässä 20 vuodessa. En tiedä mitä tuon rajan ylittämisen jälkeen tapahtuu, kuoleeko kapteeni kenties tuberkuloosiin, mutta joka tapauksessa tätä en halunnut selvittää.

Pelissä on kolme isoa tekijää; Portugali, Espanja ja Turkki. Itse tässä ollaan Portugalin alaisuudessa ja yritetään pitää Espanja ja Turkki aisoissa.

Itse keskityin kaupusteluun viemällä erilaisia tuotteita kaupungista kaupunkiin ja investoida niihin jotta heistä tulisi Portugalin liittolaisia. Taistelua kokeilin muutamaan otteeseen, mutta sitten luovutin asian suhteen ja taistelin ainoastaan jos se oli pakollista.

Aluksi ihmettelin pelin tavoitetta jossa puhutaan prinsessan pelastamista kun kyseessä on kuitenkin Simulaatio/RPG -peli. Tämä kuitenkin selvisi sitten pelin lopussa.

Pelin mukana tuli kartta, mutta siinä ei kovin montaa kaupunkia näkynyt, vain isoimmat paikat. Ideana on etsiä itse kaupunkeja, mutta tämä homma olisi ollut älyttömän aikaa vievää ja ahdistavaa puuhaa. Pelissä pystyy periaatteessa "softlockaamaan" jos erehtyy tallentamaan sellaiseen tilanteeseen, että resurssit ovat aivan lopussa ja rahakirstu huutaa tyhjyyttään.

Siinähän sitä sitten ollaan jossain liian kaukana maailman uumenissa etsimässä piilotettuja kaupunkeja kun miehistö kuihtuu hiljalleen pois. Päätin sitten käyttää sellaista karttaa, missä näkyi kaupunkien sijainnit valmiiksi. Pelin alkupuolella selvisi asia, että kaupunkeja voi olla myös piilotettuina. Tämän löysin hieman vahingossa, kun manteretta päin seilatessani onnistuin avaamaan Lontoon. 

Tämä käännekohta oli sitten hieman liikaa itselleni ja oli pakko turvautua hieman kehittyneempään karttaan. Pelissä saa ostettua erilaisia apuvälineitä kuten teleskoopin minkä avulla löytää näitä piilotettuja kaupunkeja, mutta sai seilata aika lähelle, että laivaston ukot huomasivat uuden mestan.

Tämä olisi ollut penskana varmasti todella mahtavaa hupia etsiä piilotettuja kaupunkeja kun siihen aikaan ei uusia pelejä kovin usein saanut.

Lähdin peliä pelaamaan perinteiseen tyyliini, eli todella varovasti. Aluksi kuljetin sokeria Lissabonista Sevillaan jonka seurauksena sain hieman kerättyä kultaa kirstun pohjalle. Näin sain suurennettua laivuettani jonka vuoksi pystyin kuljettamaan suurempia määriä tavaraa eri kaupunkeihin.

Kaupungit ovat todella isossa osassa peliä ja niistä löytyikin kaikenlaista kiinnostavaa kuten tarvikekauppa, mikä myi seilaukseen liittyviä parannuksia. Kauppa, minkä hieman luihun näköiseltä myyjältä ostettiin kuljetettavia hyödykkeitä. Löytyi myös totta kai taverna, mistä saattoi löytyä uusia laivastonjäseniä ohjastamaan uusia aluksia. 

Tavernoista kuuli myös hyödyllisiä huhuja esimerkiksi, mistä kaupungista saisi ostettua halpoja tuotteita. Portugalissa, Espanjassa ja Turkissa majailivat myös kuninkaat joiden luona pystyi vierailemaan. Lähinnä vain Portugalin kuninkaan luona oli järkevää vierailla, sillä hän näytti minkä kaupunkien liittolaisia olemme.

Kaupungeista löytyi myös aluksiin liittyviä kauppapaikkoja joissa aluksia pystyi rakentamaan, korjaamaan ja aseistamaan.

Minä kun en aluksi tiennyt mitä haluaisin pelissä tehdä tai lähteä sitä tutkailemaan, niin aseistin heti alukseni kunnolla vaikka tämän olisi voinut tehdä huomattavasti myöhemminkin kun sotimista en pahemmin harrastanut.  Muutamia kertoja hyökkäsin viattomien kaupustelijoiden kimppuun ketkä haukkuivat minua merirosvoksi :( Muutaman tälläisen taistelun voitinkin, mutta millä hinalla.

Minulla oli myös ihan liikaa miehistöä aluksillani, sillä resurssien keston määrä meni miehistön mukaan. Mitä vähemmän porukkaa, sen pidemmälle pystyi seilaaman.

Ruoan ja veden määrää piti jatkuvasti seurailla, sillä niiden loppuminen on erittäin kohtalokasta. Onneksi ennen satamasta poistumista kerrotaan, kuinka monta päivää ruoan ja veden määrällä pystyy seilaamaan.

Ruokaa ja juomaa sai kaupunkien satamasta. Ruoka maksoi, mutta vesi on jostain syystä täysin ilmaista! Ihan kaupungista riippui, paljon ruoka sattui maksamaan. 

Peliä lähdetään pelaamaan todella pienellä purtilolla mihin ei paljoa mahdu ruokaa tai miehistöä. Täytyi siis yrittää saada parempi paatti alle!

Menin suhteellisen pitkään pelin aloitusaluksella, sillä en tiennyt miten botski oikein vaihdetaan parempaan. Kun alusta yritti vaihtaa, huudeltiin vain, että kapteeni matkustaa tässä aluksessa, sitä ei voi vaihtaa!

Viimein kuitenkin selvisi, että seilaamisnäkymässä täytyy vaihtaa kapteeni toiseen purtiloon jotta aloitusaluksen voi vaihtaa parempaan. 

Pelissä ei ollut aina ihan selkeät ohjeet, että mitä pystyy missäkin näkymässä tehdä. Tai sitten vaan missasi jotain kun ei tiennyt sen olevan vain jossain tietyssä näkymässä.

Laivueen maksimimäärä on viisi alusta ja keräsinkin sen verran kultaa, että sain ostettua heti pari pelin isointa purtiloa. Seilasin suhteellisen pitkään pelkästään Euroopassa kun en rohjennut lähteä pidemmälle softlockauksen pelossa.

Mainetta ei oikein tällä tavoin kertynyt ja piti hieman tutkia miten sitä saa haalittua lisää itselleen. Mainetta pystyi nostamaan uusien kaupunkien löytämisellä, kaupunkeihin investoimalla ja tietysti taistelemalla Espanjan ja Turkin laivueita vastaan.

Uusien kaupunkien löytämisestä palkittiin mainemittarin kasvamisella, mutta ei sitä kovin paljoa tullut. Isompia mainepisteitä sai, kun investoi kaupunkiin jotta siitä tulisi Portugalin alainen. Kaupungin tilannetta pystyi seuraamaan majapaikasta joita löytyi jokaisesta kaupungista.

Jos kyseessä on vauras kaupunki, sen alaiseksi saaminen nostatti mainetta mukavasti. Muut kuningaskunnat yrittivät saada kaupunkia takaisin tasaiseen tahtiin ja välillä jo alaisuuteen saatuja joutui käydä uudestaan kosiskelemassa itselleen.

Mainetta ei onneksi menettänyt vaikka kaupunki poistui alaisuudesta ja uudelleen alaisuuteen saaminen nostatti mainetta uudelleen, näppärää!

Meni todella pitkään ennen kuin hiffasin investoinnin hyödyllisyyden mikä olikin erittäin hyvä juttu, sillä tässä vaiheessa minulla oli jo todella hyvin rahaa kertynyt säästöön ja investointi hoitui nopeasti. Jotkin kaupungit vaativat useita kymmeniä tuhansia kultaa jotta ne sai itselleen.

Maksimisumma mitä pystyi pitämään hallussaan on 60 000 kultaa, ja tämä määrä menikin hujauksessa kun alkoi tarpeeksi investoimaan. Onneksi kuninkaan hoteisiin pystyi tallettamaan kultaa, niin näistä säästöistä sai näppärästi otettua kun sitä tarvitsi. Myös kuninkaalta pystyi pyytämään kultaa ja ukko sitä antoikin mukavan avokätisesti.

Jos olisi ollut fiksu, niin olisi kirjannut ylös mitkä kaupungit maksavat paljon kultaa mistäkin tuotteesta. Menin kuitenkin aika pitkälti mututuntumalla, mutta muutamia paikkoja aloin muistamaan ulkoa. Samasta paikasta ostaminen ja tuttuun paikkaan myyminen aiheutti sen, että tuotteen hinta kallistui ja kaupunki mihin halusi myydä, ei enää maksanutkaan tuotteesta enää niin paljoa.

Kun viimein rohkaistuin lähtemään kauemmaksi seikkailemaan, huomasin, että siellä pärjäsi hyvin kun vain myi tuotteita oikeisiin paikkoihin. Ei tarvinnut aina häntä koipien välissä palata Lissaboniin huilimaan. Näin sain monia uusia kaupunkeja avattua samalla reissulla.

Pelissä on ärsyttäviä luonnonilmiöitä kuten myrskyjä jotka randomisti häiritsivät laivueen kulkua. Monesti tein niin, että kun olin varma, että pärjään ruoan ja veden määrällä, uskalsin tallentaa hieman kauemmaksikin. Sitten jos myrsky puhkesi, painoin tylysti resettiä jotta seuraavalla kerralla myrsky ei iskisi.

Trooppisella alueella laiva saattaa jäädä myös merilevään kiinni ja jos näin kävi, se oli automaattinen resetti. Laivasto vain lipui yhteen suuntaan eikä sitä pystynyt hallitsemaan. Onneksi kaupoista pystyi ostamaan tavaroita jotka estivät merilevään tarrautumisen.

Kun olin rohkaistunut tarpeeksi, uskalsin seilata niin, että minulla oli mahdollisimman paljon tuotteita kyydissä ja juuri ja juuri selvisin perille, että miehistö pysyi hengissä. Ärsyttävintä tässä oli se, että jos esimerkiksi myrsky puhkesi, se tarkoitti resettiä ja joutui pitkänkin matkan taivaltavaan uudelleen. En rohjennut tallentaa reitillä oleviin kaupunkeihin, kun kulta oli lopussa. Jos olisi käynyt niin, että ruoka ja juoma ei olisikaan riittänyt, olisin ollut pulassa.

Tämä on selkeästi vain seilailupeli ja mantereilla ei pääse seikkailemaan. Ihan rannassa pystyy kekkuloimaan veden tai jopa aarteen toivossa. Yhtään aarretta en onnistunut löytämään pois lukien yhtä kuninkaan tehtävään liittyvää aarretta lukuun ottamatta. 

Tavallaan ihan hauskaa, että pelintekijät olivat ajatelleet homman näin, olisi tullut aivan liian pitkä peli jos olisi mantereelle päässyt tutkimaan juttuja. 

Pelissä on yhdeksän ylenemismahdollisuutta joita kuningas myöntää kun tarpeeksi saa mainetta kasaan. Kun ylenemistaso on saavutettu, täytyy vierailla kuninkaan luona ja hän antaa jonkin erikoistehtävän. Itselle tuli sellaisia tehtäviä, että täytyy viedä jokin salainen kirje toiselle kuninkaalle, tuhota merirosvojen laivue joka häiritsee Portugalia tai etsiä kuninkaalle jokin legendaarinen esine.

Näissä kuninkaan antamissa tehtävissä jouduin muutamaan otteeseen taistelemaan. Taistelut olivat todella ärsyttäviä, sillä alukset kulkivat tuulen suuntaisesti ja välillä ei omaa laivaa saanut tarpeeksi lähelle merirosvojen aluksia. Onneksi olin varautunut kunnon tykistöllä ja tykeillä sai osumia tehtyä hieman etäämmältäkin.

Tykeissä oli vain sellainen ärsyttävä ominaisuus, että en tiennyt missä kulmassa alukseni pitää olla, jotta edes jokin ammus osuisi kohteeseen. Ilmeisesti riippui aluksesta miten tykit on sijoiteltu siihen, mutta ei näitä voinut mitenkään muistaa. Todella tuurilla meni, että laivani sattui olemaan oikeassa asennossa tykkien suhteen.

Taisteluissa pääpainona on vain tuhota pääjehun alus, sen jälkeen muut antautuvat. Sama tietysti toimii toisinpäinkin ja tässä parhaimpana ratkaisuna oli vain mennä kapteenin aluksella karkuun ja antaa muiden hoitaa sotiminen. Oli myös tärkeää, että omalla kapteenillani on iso alus ja paljon miehistöä apunaan. Näin ei ainakaan heti päädy lankulle kävelemään.

Ennen näitä taisteluita kannatti miehistöä ottaa täysi lasti kyytiin jotta laivue pärjäsi paremmin taistelussa. Kun mähinä oli ohi, heitin sitten ylimääräiset ukot pois jotta sai taas enemmän tuotteita kyytiin.

Taisteluissa resetti huuti aika armottomasti, sillä välillä vastustajan laivue vain jyräsi päälle ilman minkäänlaista armoa enkä saanut oikein mitään aikaiseksi. Sekin myös vaikutti, missä kohdassa taistelun aloitti, meressä olevat asiat määräytyivät sen mukaan. Esimerkiksi joidenkin kivien taakse pääsi turvaan hyökkääviä laivoja.

Peli alkoi maistua vahvasti puulta loppupuolella kun koko homma on sitä yhtä ja samaa. Katsoin hieman intternetsistä, kuinka paljon mainepisteitä tarvitsee millekin ylennykselle ja hieman järkytyin viimeisen ylennyksen määrästä. Aloin pelkäämään, että minun tarvitsisi alkaa taistelemaan oikein urakalla, sillä olin jo löytänyt suurimman osan kaupungeista sekä investoinut niihin.

Pelistä löytyy monia ns. tyhjiä kaupunkeja missä ei ole yhtään mitään. Pelkästään satama, missä voi täyttää varantojaan jotta pääsee jälleen seilaamaan. Näistäkin kaupungeista sai mainepisteitä ja kun en enää oikein muuta keksinyt, lähdin metsästämään niitä itselleni jotta välttäisin taistelut. Monet aavekaupungeista on todella pitkän matkan päässä ja niihin päästäkseen tarvitaan paljon resursseja.

Kultaahan minulla on reilusti ja sitä sai helposti lisää, ongelmana oli vain viitsiminen seilata sinne kuuluisaan "missä pippuri kasvaa" -mestaan. Onneksi tätä hupia ei tarvinnut harrastaa loppupelin ajan, sillä selvisi, että muut kuningaskunnat yrittävät vallata kaupunkeja takaisin ja näin sai vanhoista kaupungeista lisää mainetta kun ne hoiti takaisin itselleen. Mainepisteiden määrä myös nousi reilusti ja loppuylenemiset siinsivät horisontissa!

Ennen viimeistä ylenemistäni kuningas halusi nähdä ja syy olikin erittäin tärkeä - prinsessa on kaapattu! Kaappaajana on hurja Nasty Nate ja hänet täytyisi paikantaa jotta prinsessan saisi takaisin. Homma toimi samalla tavalla kuin muidenkin merirosvojen kanssa eli ensin mennään tavernaan kuuntelemaan juoruja. Kun juoruja kuunteli tarpeeksi, sai jonkin todella hyvän vinkin joka kertoi mihin pitäisi seuraavaksi mennä.

Pienen seikkailun jälkeen kuulin juorun, että Nasty Nate olisi nähty Nova Granadan lähettyvillä. Täytin alukseni miehistöllä ja resursseilla, matka voi alkaa kohti Nova Granadaa! Pyörin kaupungin lähettyvillä ja tutkailin kiikarillani lähellä kulkevia aluksia jotta selviäisi, onko Nasty Nate yksi heistä.

Kyllä tämä hurja merirosvo viimein löytyi! Taistelu hänen kanssaan oli ihan perus huttua, ehkä aavistuksen vaikeampaa kuin niiden muutamien kanssa mitä aikaisemmin olin testannut. Hieman huvittavaa, että kapteenin ja muutaman muun miehistön jäsenen taistelukokemus ei ollut noussut lainkaan missään pelin vaiheessa. Myös parin miehistön jäsenen lojaalisuus ei kasvanut ollenkaan ja ne lähtivät välillä karkuun ennen taistelua. Jos näin kävi niin arvaatte varmaan mitä tein :D

Ehkäpä olisi tarvinnut taistella todella paljon jotta taistelutaitoa olisi saanut kerrytettyä. Onneksi tälläinen alhainen määrä riitti, varsinkin kun keskittyi vain Nasty Naten paatin tuhoamiseen. Kun alus oli tuhottu, taistelu loppui siihen ja sain prinsessan pelastettua.

Samaan syssyyn loppui itse pelikin ja viimeinen, Duke -arvonimi jäi saavuttamatta. Eipä asia harmita pätkän vertaa, sillä peli on nyt lopullisesti taputeltu :) Loppukuvien lomassa saa valita, minkä palkinnon ottaisi kuninkaalta itselleen. Valittavana on maata, prinsessa tai kunniaa. 

Minä tietysti valitsin itselleni prinsessan! Ehkäpä tässä valintaruudussa eri vaihtoehdolla olisi saavuttanut tuon Duke -arvonimen. Joka tapauksessa prinsessa houkutti enemmän, vielä kun hän minua katsoessaan tokaisi "Oh My!".

Kyllähän tämä erittäin laatupeli on, hieman vaan itseään toistava pidempään pelatessa, mutta se nyt taitaa olla aika yleinen ongelma tämän tyylisissä peleissä. 

Ehkä tämä olisi kaivannut vielä enemmän seikkailuun liittyviä juttuja pieneksi piristykseksi prinsessan pelastamisen lisäksi.