Genre: Platform
Goal: Defeat Evil Witch Doctor (Area 8-4)
Arvosana: 7/10
Vaikeusaste: 8/10
Paha noitatohtori on kidnapannut ihanan Tinan Master Higginsin silmien edestä ja vienyt hänet Eteläisellä Tyynellämerellä olevalle saarelle.
Sinun tehtävänäsi on auttaa Master Higginsiä saamaan tämä kaunis prinsessa takaisin pahan kynsistä. Tehtävä ei ole kuitenkaan helppo ja Master Higginsin täytyy taivaltaa läpi metsien, vuorien ja luolien joissa moni paha olento odottaa saapumistasi.
Pystyykö Master Higgins pelastamaan Tinan pahalta noitatohtorilta?
Jännästi ohjekirjassa puhutaan jostain prinsessa Leilanista vaikka Master Higginsin kultana on tunnettu ihanainen Tina. Loppukuvissakin Higgins myhäilee tyytyväisenä Tina vierellään. No, eipä siitä sen enempää.
Viimein otin työn alle tämän lapsuuttani piinanneen klassikon! Tätä tuli moneen otteeseen tahkottua piracartilta, mutta ei ollut toivoakaan, että pelin olisi päässyt läpi.
Jos minulla olisi ollut ohjekirja hallussani, sen sisältämillä vinkeillä olisin ainakin paljon pidemmälle päässyt.
On tähän tullut tutustuttua hieman uudelleen noiden lapsuusaikojen jälkeen, sillä samaisessa 2015 järjestetyssä NES-Retromaailma -peliturnauksessa oli tämäkin peli mukana. Tavoitteena oli kerätä mahdollisimman paljon pisteitä.
Tällöin pääsin huomattavasti pidemmälle kuin muksuna, mutta en kuitenkaan läpi asti.
Peli on kohtuullisen pitkä - kahdeksan maailmaa joissa jokaisessa on neljä kenttää. Master Higginsin täytyy siis kahlata 32 kentän verran ennen kuin löytää ihanan Tinansa. Master Higginsillä on aina nälkä ja hänen täytyykin syödä jatkuvasti hedelmiä ja juoda maitoa jotta ei henki lähtisi. Ruudun yläreunassa näkyy aika/ruokapalkki joka kuluu tasaista tahtia jos ei saa hedelmiä kitusiinsa.
Seikkailu alkaa vain muutaman lisärin voimin, mutta niitä saa kerättyä lisää pisteistä ja kentistä löytyvistä jemmatuista munista. Jos Game Over pääsee yllättämään pulskean seikkalian, peli alkaa täysin alusta.
Tämä oli se kompastuskivi mihin pienen Nintendo-fanin matka katkesi kultaisella 90-luvulla. Sama armottomuus koitui kohtaloksi myös peliturnauksen aikana.
Tähän ongelmaan on olemassa ratkaisu, Hudson Bee -figuuri. Ohjekirja kertoo, että ihan pelin ensimmäiseen kenttään on piilotettu tämä mehiläinen ja sen kerättyään aktivoi continue -koodin!
No huh huh, tämän kun olisi silloin muksuna tiennyt, olisi monet ärräpäät jäänyt sanomatta :D Peliä pystyy siis jatkamaan kun Game Over -ruudussa painaa vasemmalle ja Start-näppäintä. Peli vielä jatkuu täysin samasta kentästä mihin oli meno loppunut, loistavaa!
Peli alkaa mukavan leppoisasti perinteisellä tasoloikalla, mutta muuttuu jäätävän vaikeaksi millintarkaksi työskentelyksi. Jatko-osista poiketen, tässä ei saa dinosauruksia avukseen vaan täytyy turvautua omaan lihasvoimaan.
Sentään skeittilaudalla pääsee kikkailemaan, mutta se homma tässä pelissä on melkoista herran haltuun touhua ja homma päättyi yleensä rotkon pohjalle. Myös vihollisesta toiseen viholliseen kimpoaminen hienolla domino efektillä kävi todella usein lautaa käyttäessä.
Ei tässä sentään ihan perinteisellä kirveellä tarvitse pärjätä sillä kentistä löytyviin piilotettuihin muniin on kätketty tuliammukset. Nämä ovatkin ehdottoman tärkeät jotta eteneminen olisi helpompaa. Tuliammukset pystyvät tuhoamaan lähes kaikki esteet mukaan lukien kivet ja päin vierivät lohkareet.
Ainoastaan nuotioihin ei tehoa muu kuin Honey Bee -kuolemattomuus. Tuliammukset kestävät kuolemaan asti niin kuin tässä kaikki muukin kerättävä.
Aseen menettäminen oli pahinta mitä tässä pelissä pystyi käymään. Jotkin kentät olivat niin julmia, että niistä ei saattanut löytyä lainkaan uutta kirvestä. Tai jos löytyi, se oli sijoitettu ihan kentän loppuun.
Uskomattomia tasoloikka skillsejä vaati, että joistain tiukemmista kohdista pääsi ohi ilman kirvestä. Hieman typerää tälläinen pelisuunnittelu - yhdestä virheestä rankaistiin vähän turhan armottomasti :D
Onneksi sentään continue -kikalla sai yrittää kenttään loputtomasti ja onneksi vihollisten paikat onnistui muistamaan. Tuuriakin oli matkan aikana mukana, sillä muutamat todella hankalat kentät onnistuin päihittämään ensimmäisellä yrityksellä kirveen avustuksella.
Jostain syystä aina ennen pomoa olevassa synkeässä metsäkentässä kirveet olivat aina kortilla. Lähes jokaisesta tälläisestä kirveen sai vasta juuri ennen pomon kohtaamista. Näissä kentissä vihollisten sijoittelu oli vielä todella pirullista ja täytyi tehdä erittäin tarkkoja hyppyjä, että pääsi esimerkiksi pujahtamaan kahden hämähäkin välistä.
Vielä jonkinlaisena lisä vittuiluna munakoisoja sisältävät munat oli laitettu mahdollisimman ärsyttäviin kohtiin. Munakoiso on muiden Nintendo-pelien tapaan ikävä asia ja se kuluttaa aikamittaria viisi kertaa nopeammin. Synkissä metsäkentissä sai tehdä melkoisia akrobaattisia suorituksia jotta ilman kirvestä onnistui vihollisten väistelyn lisäksi väistelemään munakoisot.
Pelin vaikeusaste nousi tasaiseen tahtiin, mutta sadismin puolelle mentiin vasta viimeisessä kahdeksannessa maailmassa. Kahdeksannen maan ensimmäinen, vuorilla seikkailtava kenttä ei ollut kovin paha vaikka siinä aikamittari olikin jatkuvasti lopussa. Kuoleman jälkeen sen sai täyteen ja meno jatkui.
Todelliset vaikeudet alkoivat kentässä 8-2 joka oli meri -teemainen. Tähän kenttään oli työnnetty sellainen määrä vihollisia, ettei tosikaan. Kesti todella pitkään opetella jokaisen paikka ja välillä viivästyttää hyppyjä jotta ei syöksy surman suuhun.
Ja totta kai koko kenttä piti mennä ilman kirvestä, uskomatonta. Kirveen kanssa kenttä olisi ollut todella helppo, mutta menin sen menettämään hieman typerällä tavalla. Olisi pitänyt malttaa edetä paljon rauhallisemmin!
Seuraava kenttä ei aluksi tuntunut kovin kummoiselta kun siinä sai kirveen käyttöönsä jo heti alkumetreillä. Kuoleminenkaan ei tässä kentässä ollut kovinkaan rangaistava juttu, sillä kirveitä tarjoiltiin jokaisen jatkopaikan jälkeen.
Kentän vaikeuden teki ihan loppupuolella oleva hyppelykohta. Kahdeksan putoavan tason päältä piti hypätä ja Master Higgins ylsi juuri ja juuri seuraavalle tasolle jos hypyn ajoitti oikein. Tämä sama hyppelykohta toistuu jo aikaisemmissa kentissä, mutta tähän pelintekijät olivat laittaneet kolme lepakkoa jotta peli ei nyt liian helppo olisi.
Kolmannen lepakon sijoittelu oli kuin suoraan pahimmalta vihamieheltä. Siihen osuminen kirveellä oli täysin tuurista kiinni ja monia kertoja se onnistui minut tuhoamaan. Koska hypyt oli venytetty äärimmilleen, täytyi kirves nakata lepakkoa kohti niin, että juoksuvauhti ei putoa yhtään. Aivan älytön kohta, mutta viimein kymmenien yritysten jälkeen se onnistui.
Sitten on vielä jäljellä kahdeksannen maan synkeä metsäkenttä. Onneksi aikasempi kenttä on pakko mennä läpi kirveen säestämänä, niin se on kivasti käytössä tässä viimeisessä koitoksessa. Etenin todella varovasti tuhoten kaiken liikkuvan, sillä en enää halunnut yrittää tätä viimeistä kenttää ilman kirvestä :D
Kenttä menikin aika kivuttomasti läpi ja saavuin noitatohtorin huoneeseen. Pomohan on täysin sama kuin seitsemän aikaisempaakin pomotaistelua - seiso mahdollisimman lähellä noitaa ja odota kunnes se heittää tulipallon. Tulipallon jälkeen ammu noitaa muutaman kerran päähän ja odota taas seuraavaa tulipalloa. Onneksi sentään pelin pomot olivat helppoja ja onnistuinkin vetämään jokaisen niistä kuolematta läpi.
Aivan älytön vaikeustaso tässä pelissä. Olisi tuottanut suuria vaikeuksia päästä tämä ilman continue -koodia läpi. Liekkö olisi edes onnistunut, kiitos 8-3:sen hyppelykohdan :D Liian pikkutarkkoja kohtia ja rajua rankaisemista yhdestä virheestä. Ilman kirvestä oli inha kulkea eteenpäin.
Hyvä peli ei siinä mitään, hieman olisi voinut vaikeusastetta laskea!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti