Genre: RPG
Goal: Defeat Sorcerer Mangar
Arvosana: 7/10
Vaikeusaste: 7/10
On olemassa kylä nimeltä Skara Brae. Tämä pieni kylä on päässyt täyteen kukoistukseensa monien vuosien rauhallisen elämistyylin vuoksi. Tämän huomaa kyläläisistä kun heidän eläväiset äänet kantautuvat ympäri katuja.
Kerran Skara Braeen saapui mahtava velho, Mangar joka muutti kaiken voimakkaalla loitsullaan kylmäksi ja talviseksi. Rauhallinen kylä muuttui hetkessä vihollisten piirittämäksi pelkoja aiheuttavaksi alueeksi.
Moni asukkaista sai surmansa ja ne ketkä selvisivät, jättivät jäisen kylän taakseen. Kuitenkin muutama rohkea kyläläinen jäi Skara Braeen ja he olivat valmiita taistelemaan Mangarin mahtia vastaan.
Kylän vanhin sanoi rohkeille, että "legendaarinen, hyveellinen velho Kylearan yritti taistella Mangaria vastaan, mutta epäonnistumisen myötä hänet vanhgittiin torniin kylän luoteisosaan.
Kylearanin halussa on avain torniin, missä Mangar pitää tukikohtaansa. Jos saisimme avaimen haltuun, pystyisimme livahtamaan torniin Mangarin huomaamatta, ehkä täten saamme kylän takaisin itsellemme."
Rohkeat innostuivat tästä ja kokosivat joukon kasaan joka lähtivät suorittamaan tätä haastavaa tehtävää.
Tämän RPG seikkailun kohdalla ennakkotietoni olivat todella vähäiset. Sen verran tiesin, että jälleen kerran kyseessä on hahmon silmistä kuvattu "3D" pläjäys. Tämä kieltämättä loi hieman ahdistusta.
Kyseessä ei ollutkaan mikään äärettömän monimutkainen ja jäätävän kokoinen eepos. Luvassa oli simppeleitä ratkaisuja ja pienen alueen tutkimista. Juuri täydellistä meikälle!
Peli sijoittuu vain yhdelle alueelle - Skara Braeen. Ohjekirjan kartta näytti aluksi hieman pahalta ja luulin, että alue olisi paljon isompi.
Kun RPG -peleissä on tottunut siihen, että vaellellaan ympäri maita ja mantuja etsien uusia kyliä joista saa sitten parempia varusteita ynnä muita, tässä ei moista ollut. Kaikki tarpeellinen löytyi Skara Braesta.
Pelistä tuli hieman mieleen jo aikaisemmin pelaamani Pool of Radiance lähinnä tämän yksinkertaisuuden vuoksi. Tuon lisäksi löytyi paljon samantyylisiä vihollisia ja DnD -sarjasta tuttu Armor Class -järjestelmä.
Onneksi pelillä ei ollut enempää yhteistä tuon Pool of Radiance -kikkareen kanssa.
Pelin idea on ihanan yksinkertainen; vaellellaan ympäri Skara Braea ja etsitään mihin pääsee seuraavaksi. Tavernoista kuulee huhuja joiden avulla reittiä pystyy selvittämään. Kun oikea mesta on paikannettu ja selvitetty, saa sieltä jonkin esineen millä pääsee seuraavaan mestaan. Täydellistä.
Vaikka peli onkin kuvattu hahmon silmistä, oikealla oleva kartta pitää homman ruodussaan. Todella hyvä, että nämä asiat on mahdutettu samalle ruudulle, sillä Pool of Radiancessa oli todella tylsä tuijotella pelkkää sokkeloista karttaa pelin grafiikoiden sijaan.
Tämän yhdistelmän vuoksi eksyminen ei ollut kovinkaan helppoa - ainakaan pää-alueella.
Skara Braessa pystyi kulkemaan "väärille" alueille jonne ei vielä pelin aikaisessa vaiheessa ole mitään asiaa. Tämän kyllä huomasi melko nopeasti kun vastassa oli esimerkiksi ritari, kuka teki jäätävät määrät vahinkoa :D
Homma alkoi tuttuun tapaan kunnon hahmoruletilla. Jälleen kerran tämä tuli tsekattua netistä. Pelistä mitään tietäneenä en uskaltanut ihan suin päin syöksyä suden suuhun. Suhteellisen pitkään sai rullailla jotta hahmot saivat tarpeeksi hyvät statsit.
Hahmoluokat valitsin myös Youtube -videon mukaan, jos matkalla olisi tullut jotain pahoja ongelmia, olisi ollut näppärä tarkistaa asioita kun oli samat hahmoluokat.
Hahmoluokiksi valikoitui kaksi Warrioria, Hunter, Bard, Sorcerer ja Wizard. Bardista ei ollut minkäänlaista hajua ja pienen googlettelun jälkeen selvisi sen olevan jokin runoja ja lauluja luritteleva hahmo...mahtavaa?
Bardilla pystyi esimerkiksi taistelun aikana laulaa jotain laulua joka sitten nosti muiden taistelijoiden lyöntien tehokkuutta. Laulujen avulla pystyi karkottamaan suurimman osan vihollisista kun tutki luolastoja/linnakkeita.
Aluksi en osannut tehdä Bardilla yhtään mitään. Ensimmäisessä taistelussa testasin laulua jonka jälkeen hahmo menetti äänensä. Meni todella pitkä tovi kun tajusin, että äänen saa palautettua kun käy kaupasta ostamassa root beeriä.
Tämän jälkeen hahmon tärkeys kulminoitui, sillä hahmojen tehokkuuden parantamisen lisäksi sillä pystyi teleporttaamaan luolastoista/linnakkeista suoraan Skara Braen turvalliselle kadulle.
Pelin alussa sijaitsevalta kadulta löytyi kaikki tarpeellinen kuten ase/tavarakauppa, parannus mesta, hahmojen kehitys-alue ja tallennuspaikka. Kaupasta löytyi ihan pätevät varusteet, mutta jos halusi parempaa lyöntitehoa tai suojaa, täytyi parempia varusteita löytää luolastoista ja linnakkeista.
Tämä oli hieman jännä ratkaisu, sillä viholliset pudottivat näitä parempia varusteita ihan tuurilla. Välillä saattoi löytyä jokin todella kova ase millä sai tehtyä paljon tuhoa. Löytyneet aseet täytyi käydä asekaupassa tarkistuttamassa ennen kuin niitä pystyi käyttämään. Mielestäni parempi ratkaisu olisi ollut, että kaupan inventaario kasvaa mitä pidemmälle pelissä etenee.
Parannus mestassa hoidettiin taisteluissa tulleet haaverit. Tämä oli nopea tapa saada kaikkien hahmojen energiat kerralla täyteen. Tämä oli myös ainut paikka saada kuollut hahmo takaisin elävien kirjoihin jos oli sattunut käymään hieman hassummin jonkin taistelun lomassa.
Pelissä leveleitä ei saanut suoraan, vaan ne täytyi käydä anomassa joiltain korkeimmilta herroilta. Jos expaa oli kertynyt tarpeellinen määrä, sai uuden levelin. Tästä sai myös ostettua taikureille uusia taikoja jos siihen oli varaa ja tarpeeksi leveliä.
Hahmojen kehittäminen oli tässä pelissä melko leppoisaa touhua. Uuden luolaston/linnakkeen alussa kannatti hieman pyöriä ja tappaa uusia hankalampia vihollisia saaden niiltä reilusti expaa.
Pelissä pystyi myös menemään vanhoihin jo tutkittuihin luolastoihin/linnakeisiin uudelleen ja ne olivat siinä tilassa, että aivan kun niissä ei olisi koskaan aikaisemmin käyty. Luulen, että tämä oli tehty sitä varten jos jonkin tärkeän tavaran erehtyi heittämään pois tai myymään, niin pääsi sen vielä hakemaan uudelleen takaisin.
Kun kerta nämä mestat olivat aina sisään astuttaessa koskemattomia, olivat niiden pomotkin omalla paikallaan. Tämä mahdollisti niiden uudelleen tappamisen ja näin ollen saaden jäätävän kasan expaa. Kun itse oli paljon kovemmalla levelillä kuin aikaisemmin paikassa vieraillessaan, selvitti mestan todella nopeasti läpi.
Olisin toivonut, että Skara Braen alueella ei enää olisi tullut taisteluita kun oli päässyt tietylle levelille. Välillä taisteluita tuli todella sakeaa tahtia ja vastassa oli vihollisia jotka eivät edes voineet osua hahmoihin. Välillä näistä taisteluista ei edes päässyt juoksemaan karkuun vaan joutui nöyryyttämään vihollisia. Totaalista ajanhukkaa.
Pelissä oli hieman hassu mekaniikka, sillä vain kolmella ensimmäisellä hahmolla pystyi fyysisesti hyökkäämään vihollisiin. Tämä tarkoitti sitä, että Warriorit ja muut kovat lyöjät kannatti ehdottomasti laittaa jonon kärkeen. Loppupäässä olevat taikurit hoitivat sitten vihollisia taikojen avulla pois päiviltä.
Tässä oli myös sekin puoli, että viholliset iskivät vain kolmeen ensimmäiseen, elleivät ne tehneet iskua, mikä vaikutti koko partyyn. Jos jokin kolmesta ylimmästä hahmosta sattui kuolemaan, siirtyi se jonon hännille ja seuraavana vuorossa oleva aikaisemmin lyömätön hahmo sai hyökkäyskomennon käyttöönsä.
Tämä oli erittäin toimiva mielestäni, taikurit säilyivät paljon suuremmalla todennäköisyydellä hengissä.
Luolastoissa ja linnakkeissa oli hyviä sekä huonoja puolia. Hyvinä puolina ne olivat yleensä todella lyhkäisiä, vain kaksi tai kolme kerrosta. Huonona puolena niistä löytyi ihania vanhoille RPG -peleille tyypillisiä kryptisiä ratkaisuja.
Löytyi salaovia, teleportteja joista ei välttämättä edes tajunnut että käytti moista ja reittejä joista ei päässyt kulkemaan kuin yhteen suuntaan. Myös vihollisten vaikeusaste heitteli todella paljon. Välillä tuntui, että jonkin luolastoon oli vahingossa koodattu liian hankala vihollinen.
Luolastojen/linnakeiden pohjapiirustukset tuli katsottua netistä, sillä yllä mainitsemani seikat oli vähän too much. Myös yksi syy nettikarttoihin oli, että näissä paikoissa on myös huoneita, joita ei voi oikealla olevan pikkukartan avulla katsoa, sillä näkyvyys on täysin blokattu. Pelin ihan lopussa on vielä yksi huone jota on lähes mahdoton selvittää ilman karttaa, siitä lisää hieman myöhemmin.
Karttojen avulla luolastojen/linnakeiden tutkimisesta tuli ihan hauskaa hommaa vaikka välillä nämä överi vaikeat viholliset saivatkin tunnelmaa latistettua. Onneksi Bardin avulla pääsi nopeasti pois jos tilanne kävi liian tukalaksi :)
Luonnollisesti näiden mestojen lopussa odotti pomo jolta sai sitten haltuunsa seuraavaan alueeseen tarvittavan tavaran. Pääsin nämä pomot ensi yrittämällä läpi viimeistä lukuun ottamatta. En tiedä kävikö jäätävä tuuri vai olinko kehittänyt hahmoja juuri sopivasti, mutta kerrankin näin! :)
Viimeinen linnake oli hieman pahempi kuin aikaisemmat. Siinä oli huimat viisi kerrosta ja paljon sokkeloisia käytäviä. Myös vastaan tulevat viholliset olivat paljon hankalampia kuin missään muussa aikaisemmassa paikassa vastaan tulleet möröt. Täällä kannatti ehdottomasti luottaan Bardin laulutaitoihin ja näin ollen vähentää spawnaavien vihollisten määrää.
Tässä linnakkeessa oli myös yksi pelin älyttömimmistä ratkaisuista; käänteishuone. Kun tähän huoneeseen astuu sisään ja on edennyt pienen tovin, ruudulle tulee teksti missä sanotaan että "seinät muuttuvat oviksi ja ovet seiniksi". Näin todellakin tapahtuu ja navigointi tässä huoneessa muuttuu erittäin hankalaksi.
Kun kerta reunaseiniinkin ilmestyy ovet, pystyy ruudun ylälaidasta looppaamaan ruudun alalaitaan. Ongelmana tässä on se, että tätä vaihdosta ei näe millään tavalla. Oman kartan piirtämisestä tulee älytön projekti ja minulla oli todella vaikea pysyä kärryillä vaikka valmista karttaa seurasikin. Onneksi hieman tuurinkin säestyksellä löysin todella nopean reitin loppuun ja onnistuin muistamaan sen.
Ennen viimeistä pomoa kohdataan vielä yksi erikoisvihollinen - Demon Lord. Taistelu ei ollut onneksi älyttömän paha kunhan vain muisti jatkuvasti täyttää Wizardilla porukan energioita. Demon Lordin jälkeen kohdattiin sitten pelin viimeinen vastus, Mangar. Mangarilla oli huimat 3154 HP:ta, reilusti enemmän kuin millään muulla pelin vihollisella. Vertailun vuoksi, aikaisemmalla Demon Lordilla on vain 850 HP:ta :D
Mangar lyö kovaa ja sillä on inhottavia taikoja jotka saavat pelihahmot hämmennyksiin. Ei tässä mitään, mutta hieman pelinautintoa söi se, että Mangarille oli laitettu Restoration loitsu. En ole ihan varma saiko Mangar tämän loitsun avulla kaikki energiat täyteen vai osan, mutta joka tapauksessa ihan tarpeeksi, että taistelusta tuli todella ärsyttävä.
Hahmoni löivät hieman päälle 100 damagea ja muutaman kierroksen jälkeen Mangar paransi itsensä. Ensimmäisellä läpäisy yrityksellä Wizardilta loppui MP ja en saanut enää hahmojen energioita täytettyä. Mangar oli vittumaisella päällä ja käytti mahdollisimman ärsyttävissä kohdissa Restorationia. Tässä taistelussa ei auttanut edes Bardin loitsujenestolaulu, totta kai Mangar on immuuni tälle.
Ennen toista yritystä kehitin hieman hahmojani ja hankin molemmille taikureille parhaimman tason loitsut. Ne maksoivat mansikoita, mutta sitkeällä yrittämisellä sain haalittua rahat kasaan.
Toinen yritys alkoi yhtä kurjasti kuin ensimmäinenkin ja Mangar täytti energioitaan, jopa kaksi kertaa putkeen :D Viimein kävi tuuri ja Mangar teki ainoastaan hyökkäyksiä. Wizardin MP:t alkoivat taas olla melko lopussa ja pelkäsin, että jos Mangar nyt täyttää energiansa, peli on menetetty.
Hän ei onneksi tehnyt sitä ja nimikkohahmoni hoiti viimeisen kuolettavan iskun perille!
Vaikka tässä olikin näitä vanhojen RPG -pelien vitsauksia, nautin tästä! Ei mitään jäätäviä kikkailuja, muutamia erilaisia aseita ja kaupasta ostettavia tuotteita sekä todella yksinkertainen kartta. Tälläisestä minä pidän.
Tämä oli graafisestikin miellyttävää katseltavaa niin kartan kuin taisteluidenkin osalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti