Games Beaten: 214/709
Genre: Platform
Goal: Defeat Red Skull Brother (Round 80)
Arvosana: 10/10
Vaikeusaste: 4/10
Sama homma toistuu kuin ensimmäisessä osassa, vähän kuin päiväni murmelina -elokuvassa.
Jälleen on veljekset Bubby ja Bobby muutettu dinosauruksiksi.
Tällä kertaa asialla oli yksi Kalloveljistä.
Samassa rytäkässä veljesten ystävä, Judy kaapattiin.
Jälleen on lähdettävä pelastusretkelle jotta Judy saadaan pelastettua ja pääsee eroon dinosaurus kuosista.
En kyllä ihan yhdy tähän ohjekirjan juoneen, sillä pelin lopussa Bubby ja Judy näyttivät hyvinkin rakastuneilta.
Ehkäpä pieni käännöskukkanen käynyt tai sitten vain pelastusretken aikana tunteet nousivat pintaan :)
Lähes identtinen ensimmäisen osan kanssa, tässä on vain vähemmän kenttiä. Niitä löytyykin 80 kappaletta sisältäen pomotaistelut.
Pomojen lisäksi uutena juttuna on tullut bonuskentät ja kerättävät lisäenergiat.
Tässä ei myöskään ollut loputtomia continueja tai salasanaa, vain kuusi continuea.
Aluksi tämä hieman kauhistutti, sillä ensimmäisessä osassa oli melkoisen pahoja kenttiä joita sai hangata useammankin yrityksen verran.
Mutta, vaikeustaso oli oikein sopiva, sai useamman kerran aloittaa alusta ennen kuin meni läpi :)
Jälleen huomaa että on NESin loppupään pelejä, sillä grafiikat ovat silmää miellyttäviä.
Tämä on kanssa yksi niistä peleistä, joita tuli nuorempana Save Statejen kanssa pelailtua.
Noista ajoista ei hirveästi muistikuvia enää ollut ja kaikki kentät olivat täysin tuntemattomia.
Ainoastaan yksi mekaniikka oli pinttynyt mieleen jonka löysin vasta pelin loppupuolella.
En tajua miten olin onnistunut edes Save Statejen avulla pääsemään joitain kenttiä läpi ilman tätä mekaniikkaa, sillä se on iso uudistus :D
Mekaniikka on siis hahmolla leijuminen. Kun ei heti päästäkään kuplia suustaan vaan pitää ne sisällään, Bubby rupeaa leijumaan ilmassa ja lähtee kiertämään samoja reittejä kuin muutkin kuplat.
Hahmoa voi onneksi hieman ohjailla omia reittejä, mutta joka paikkaan ei pääse.
Tämä tuo kyllä mukavaa helpotusta ensimmäisen osan kuplien päällä hyppimiseen joka osasi olla välillä todella rasittavaa.
Aina 20 kentän välein tuli pomotaistelu. Pomoissa käytettiin aseina erilaisia kentistä löytyviä lisäaseita.
Pomot olivat kyllä todella helppoja, ei niistä oikein mikään tuonut kunnon vastusta.
Mukavaa oli, että jokainen pomo oli kuitenkin erilainen, ei ollut samanlaista mäiskettä vaan joutui kehittelemään erilaisia taktiikoita niiden päihittämiseksi.
Kentät sisälsivät siis lisäaseita ensimmäisen pelin tyyliin. Niitä ei ollut jokaisessa kentässä vaan aina silloin tällöin.
Yhdessä kentässä oli vain tietyn tyyppisiä lisäaseita, kentän tyyliin sopivia.
Tähän toiseen osaan oli lisätty muutama uusi lisäase kuten pyörremyrsky joka menee tiettyä reittiä pitkin tuhoten viholliset matkallaan, kaikki viholliset ruudulta tuhoava pisara-ase ja tuliase joka heittelee pieniä pisaroita ympäriinsä.
Jokaisen pomotaistelun jälkeen tulee bonuskenttä. Näitä on kolme kappaletta ja jokainen niistä on erilainen.
Ensimmäisenä lajina on lentopallo, toisessa keräillään timantteja ja kolmannessa yritetään saada palloa jonkun olennon suuhun.
Bonuskentissä on kaikissa sama idea; ajan loputtua ole johdossa vastustajaasi.
Jännä että ensimmäinen laji, lentopallo on ehdottomasti vaikein, en onnistunut kertaakaan voittamaan sitä :D
Voitto kannatti kyllä tavoitella, sillä tästä sai kolme lisäriä.
Vaikeusaste oli hyvin tasalaatuista eikä edes viimeisissä kentissä ollut suuria ongelmia.
Ensimmäisen osan "asshole" -kenttäsuunnittelut loistivat poissaoloaan, mitä nyt muutama vähän ärsyttävästi sijoiteltu vihollinen oli mukaan saatu.
Viimeinen bossi oli kaksiosainen. Ensimmäisenä vastaan tuli ensimmäisestä pelistä tuttu, Baron Von Blubba!
Tämä oli kyllä naurettavan helppo ja se ei montaa iskua kestänyt.
Seuraavaksi vastaan tulivat itse Kalloveljekset. Punaista ei pystynyt vahingoittamaan mikä oli hieman rasittavaa, sillä se lenteli jatkuvasti edessä.
Toinen veljeksistä ampui tulipalloja ja kolmas muutti Bubbyn kääpiöksi jos sattui osumaan.
Viimeisessä taistelussa avukseen sai pisara-aseen joka oli yllättävän toimiva. Sitä pystyi tiputtelemaan korkealta veljesten niskaan ja se levisi mukavan laajalle.
Kun kaksi muuta veljestä oli tuhottu, muuttui kolmannesta veljeksestä huomattavasti isompi. Hieman kyllä yllätyin, pakko myöntää :D
Helppohan tämä oli kuin mikä. Ainut uhkaava asia tässä oli, että bossi pystyi summonoimaan paikalle valkoisia kummituksia. Nämä on niitä samoja veijareita, jotka tulevat kiusaamaan jos ei kenttää onnistu tarpeeksi nopeasti läpäisemään.
Ja luonnollisesti kummituksia ei voi tappaa.
Pomo jähmettyi aika hyvin paikalleen kun käytti pisara-asetta ja sen sai melkoisen nopeasti tapettua.
Olipahan vaan mahtava peli! Tässä oli hyvä vaikeustaso, joutui useamman kerran aloittamaan alusta. Pelattavuus oli huippuluokkaa ja pomotaistelut sekä bonuskentät toivat mukavaa vaihtelua.
Ensimmäisellä kierroksella pääsin pelin puoleen väliin, toisella jo viimeiseen pomoon. Sitten tuli muutama kehnompi suoritus ennen kuin meni läpi. Viimeisellä yrityksellä oli kaikki continuet vielä käyttämättä viimeisessä pomossa joten sai hyvin treenata :)
Ehdoton suositus, mutta jos tämän aitona itselleen haluaa, saa pulittaa pitkän pennin... :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti