torstai 27. helmikuuta 2020

Zelda II: The Adventure of Link


Games Beaten: 201/709
Genre: Action/RPG
Goal: Defeat Dark Link (Great Palace)

Arvosana: 4/10
Vaikeusaste: 6/10

Hyrulessa vallitsee kaaos. Prinsessa Zelda on loihdittu ikiuneen ja Ganonin uskolliset joukot riehuvat kauniissa Hyrulessa. Näillä joukoilla on myös keino saada Ganon takaisin henkiin.
Muutama tippa Linkin verta Ganonin tuhkien päälle herättäisi hänen pahuutensa jälleen eloon. Veren täytyi olla juuri Linkin, koska hän on ainut kuka on onnistunut tuhoamaan pahuuden kuninkaan.

Kun Link täytti 16 vuotta, hänen käsivarteensa ilmestyi mystinen merkki. Kyseessä on yksi osa Triforcesta.
Link menee kauan kuningaskuntaa palvelleen palvelija, Impan puheille joka oitis tunnistaa muinaisen merkin. Impa kuljettaa Linkin North Castlen luokse jossa Zelda nukkuu.
Sinetöidyn oven saa ainostaan avattua kuninkaalisen perheen palvelija. Impa painaa Linkin käden ovea vasten ja ovi aukeaa!
Huoneessa on arkku, joka sisältää kuusi kristallia ja käärön. Impa ojentaa käärön Linkille joka osaa tulkita muinaista kirjoitusta.
Käärössä sanotaan että "Link tulee hallitsemaan Triforcea tulevaisuudessa. Triforce koostuu kolmesta eri osasta; valta, viisaus ja rohkeus. Valta ja viisaus löytyy North Castlesta, mutta rohkeus on piilotettu Great Palaceen joka kuhisee hirviöitä.
Great Palace on sinetöity kuudella eri sinetillä jotka voi murtaa ainoastaan asettamalla kristallit kuuteen eri palatsiin ympäri Hyrulea".

Kun Triforce on saatu taas yhtenäiseksi, tämän avulla pystytään herättämään prinsessa Zelda ikiunestaan.
Jos Triforcen yhdistäminen ei onnistu ja Link kuolee, saavat Ganonin joukot verta haltuunsa ja onnistuvat palauttamaan pahuuden kuninkaan.

Vihdoinkin läpi tämä kauan välttelemäni peli.
Kaveri tästä jaksoi aina välillä muistutella että pitäisi pelata läpi, nyt oli sitten aika.

Tämän kyseisen pelin olen aloittanut useampaakin kertaan, mutta aina se on vain kesken jäänyt, ei maistu.

Pelistä puuttuu sellainen Zeldamainen fiilis täysin. Tulee olo, että pelaa vain jotain keskinkertaista RPG -peliä.

Nintendo kokeili vähän toisenlaista tyyliä tehdä Zelda-peli ja minun mielestäni homma meni ihan vihkoon.
Ei toimi sivusta rullaavana ollenkaan. Homma menee liian yksinkertaiseksi ja tylsäksi.

Lisäksi peli sisältää expan keräämistä. En pidä expan grindaamisesta ja en sitä todellakaan olisi halunnut tehdä Zelda -pelissä.
Tässä joutuu kolmen eri osa-alueen expoja nostamaan jotka ovat lyöntivoima, taika- ja energian kuluvuus.

Peli sisältää mukavan kokoisen kartan jota sitten tutkitaan ja etsitään kuutta eri palatsia jotta pääsee viimeisen palatsin kimppuun.
Zeldamaiseen tyyliin jokaiselle alueelle ei heti pääse, vaan täytyy selvittää aikaisempia paikkoja ensin.


Karttaan ilmestyy välillä vihollisten siluetteja. Jos näiden kanssa onnistuu törmäämään, joutuu pieneen taisteluruutuun. Taistelun hankaluus määrittyy siten, että törmääkö ison- vai pienen möllin siluettiin.
Taistelussa ei ole pakko tappaa vihollisia, riittää kun kävelee vain jompaan kumpaan reunaan. Tämä on kuitenkin hyvä tapa kerätä expaa.
Taistelun maasto muuttuu kivasti sen mukaan, missä viholliseen törmäsi. Tästä pisteet, oli hauska lisä.

Netistä saatua karttaa käytin häikäilemättömästi hyväkseni kun ei vaan mielenkiinto riittänyt alueiden tutkimiseen. Hyvä että käytin, sillä aika monet asiat olivat hyvin piilotettuna.
Hienoa, kun pelin etenemisen kannalta merkittävät tavarat on kunnolla piilotettuna :D
Lähinnä tuli tsekkailtua, mistä sydämenpalat löytyvät ja osa loitsuista.

Pelin suurin ongelma on, että sen vaikeusaste nousee liian jyrkästi. Jo ensimmäisessä palatsissa oli ongelmia ja joutui sitä ah niin ihanaa grindaamista harjoittamaan, että sai tasoja nostettua.
Loppupuolella viholliset on jo niin kestäviä ja hankalia tappaa, että parempi vaan mennä niistä ohi. Tämä on "todella" hyvän pelin merkki kun haluaa vaan rynniä kaikesta läpi tappamatta juuri mitään.

Vielä semmoisen ihanuudenkin ne on tähän keksineet kun lisärit. Kolmen lisärin voimalla mennään ja muutaman pystyy löytämään pelin tiimellyksessä.
En tiedä voiko lisärit kerätä uudelleen Game Overin jälkeen vai ovatko ne kertakäyttöisiä, ei tarvinnut tähän sen paremmin perehtyä sillä keräsin lisärit aivan lopussa ja käytin ne matkalla Great Palaceen.
Kuoleman jälkeen sai aina jatkaa samasta huoneesta mihin jäi. Mutta, jos Game Over tuli, joutui ihan pelin alkuun, nukkuvan Zeldan huoneeseen.
Aivan järkyttävän paska ratkaisu. Monet paikat olivat todella hankalia ja vaativat paljon opettelua. Rupesi melko nopeasti korpeamaan aina kävellä takaisin kohtaan, mihin oli jäänyt.
Poikkeuksena ihan viimeinen paikka, Great Palace, sieltä sai jatkaa myös Game Overin jälkeen.

Muiden Zeldojen tapaan, tässäkin kerätään kaikenlaista rojua joiden avulla pääsee sitten etenemään pelissä.
Koska peli oli suurimmaksi osaksi sivustapäin kuvattu, ei tavaroita oikein voinut hyödyntää näissä osioissa.
Tavaroita käytettiin karttanäkymässä jossa esimerkiksi rikottiin jokin esteenä oleva kivi tai käveltiin veden päällä.
Suurin osa näistä tavaroista oli automaattisia, missä on ensimmäisen Zeldan hauskuus selvittää, mihin mitäkin tavaraa voi hyödyntää?


No, heikot tavarat oltiin korvattu loitsuilla joita velhot opettivat kylissä.
Yleensä velhon löytämiseksi täytyi tehdä jokin kryptinen asia.
Taiat olivat kyllä oikein hyviä ja monikäyttöisiä. Esimerkiksi hyppytaian avulla pystyi hyppäämään paljon korkeammalle, keijutaialla pystyi lentelemään paikkoihin, mihin ei muuten päässyt.

Eli kuudessa palatsissa täytyy vierailla ennen viimeiseen Great Palaceen pääsyä. Palatsit olivat melko tylsiä ja samanlaisia. Pyörittiin ympäriinsä ja etsittiin avaimia.
Avaimet onneksi säästyivät Game Overin jälkeen ja pystyi näppärästi lähteä tutkimaan mihin se käy.
Tässä taas huomataan Zelda -pelin ongelmat kun se käännetään sivusta päin rullaavaksi. Ei saada mitenkään mielenkiintoisia tai vaihtelevia palatseja.

Pomot olivat tästä samaisesta syystä aika mitään sanomattomia. Lähes kaikki oli samanlaisia, paitsi kuudennen palatsin bossi, tulilohikäärme Barba.

Peli alkaa jo suhteellisen hankalasti, mutta todellinen vitutuksen multihuipennus saavutetaan kun päästään Death Mountainille. Mesta on tottakai sokkelo ja viholliset ovat todella kestäviä.
Koita siinä sitten muistella missä oli käynyt ja minne mennyt kun aina Game Overin jälkeen sai pelin alusta asti kävellä samaan paikkaan. Netistä löytyvä kartta tuli mukaan kuvioihin suhteellisen nopeasti.


Tämän jälkeen peli hetkellisesti hieman helpottuu kun onnistuu vielä löytämään uuden miekkataidon, alaspäin lyönnin.
Vihollisista on huomattavasti helpompi päästä eroon tämän keinon avulla, sen kun vain pomppii niiden yli.


Kun oli saanut grindattua tarpeeksi energiaa, taikaa ja lyöntivoimaa, vihollisten ja pomojen tappaminen meni hieman kivuttomammin.


Osan viidennestä palatsista katsoin netistä kun ei meinannut mitenkään löytää oikeaa reittiä vaikka joka huone oli koluttu useampaan kertaan.
Selvisikin, että salaseinän takaa löytyi oikea reitti. Ai että, pelin pisteet sen kuin nousee. Joten kuten ymmärrän jos pommittamalla täytyy reittiä ehjistä seinistä, mutta tässä olisi täytynyt hyppiä jokaista seinää vasten.

Myös viimeisen, Great Palacen karttaa vähän vilkuilin. Ihan hyvä idea oli, sillä tässäkin paikassa oli hieman kyseenalaisia ratkaisuja.

Viimeiset pomot olivat aika helppoja. Thunderbird vaati muutaman yrityksen jotta sen heittämät tulipallot onnistui väistämään paremmin. Hieno, että tähän pomoon ei voi tehdä osumaa, ennen kuin on käyttänyt Thunder -loitsun.
Onneksi tämän tiesin entuudestaan ja ei tarvinnut aikaa tuhlailla sen enempää asian selvittämiseen.


Ilmeisesti pelin viimeinen pomo, Dark Link on melko hankala, mutta kiitos AVGN:n videon, se olikin pelin helpoin vastus. Riitti, kun oli vasenta seinää vasten kyykyssä ja hakkasi miekalla kokoajan.
Dark Link otti osumaa mutta itse ei.


Nyt tämä on onneksi läpi, ei tarvitse enää tähän koskea.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti