keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Dragon Warrior


Games Beaten: 106/709
Genre: RPG
Goal: Defeat the Dragon Lord

Arvosana: 6/10
Vaikeusaste: 5/10

Seikkaillaan nimettömällä sankarilla. Paikka nimeltä Alefgard oli aikoinaan erittäin hienoa aluetta, mutta lohikäärmeherra on onnistunut kuihduttamaan alueen ryöstämällä valon pallon. Ennen kuin lohikäärmeherran pystyy haastamaan, täytyy ansaita kokemusta ja oikeanlaisia esineitä jotta edes pääsee Charlock Castleen missä hän pitää majaansa. 
Vihollisarmeija on ryöstänyt prinsessa Gwaelin ja hänet pitää myös pelastaa kaiken kukkuraksi.

RPG:n aika. Päätin korkata sitten tämän sarjan.
Tiesin entuudestaan millainen peli on kun tullut katsottua TASeja ja speedruneja, mutta en kyllä muistanut muuta kuin pelin ulkonäön. Tarina ja kaikki muukin oli hämärän peitossa.


Noh, eikun tutkimaan vaan! Ulkonäkö ei ole kyllä koskaan vakuuttanut mutta loppupeleissä tää oli ihan hauska. Tottakai kusisuuksiakin löytyy.

Pelialue ei ole kovin iso, mutta hirmuisen levuttamisen takia eteneminen on hidasta. Levuttaminen on todella kannattavaa sillä leveleiden myötä saa enemmän energiaa ja manaa.
Hahmo oppii myös uusia taikoja joiden avulla pystyy pitämään itseään hengissä vähän paremmin.

Aina silloin tällöin vastaan tulee kyliä. Näistä saa parempia aseita ja armoreita joihin uppoaa kolikko poikineen. Voi myös kuunnella kyläläisten jorinoita, välillä ne ovat ihan hyödyllisiäkin.
Täällä on myös majatalo jossa yöpymisestä saa energiat ja manat täyteen. Levutusta kannattaakin tehdä kylien läheisyydessä, pääsee nopeasti parantamaan itsensä jos tulee heikko hetki.

Aluksi peli rullasi ihan näppärästi, mutta aika nopeasti huomasi, että jos vähänkin kauemmaksi lähti seikkailemaan, niin sai kyllä turpaansa ja pahasti. Vihujen vaikeustaso nousee ihan älyttömästi ja todella nopeasti.
Eli tässä saa kyllä grindata ihan mielin määrin mikä on kyllä iso miinus...


Ärsyttävää töksähtelyä että joutui useamman tunnin junnata paikallaan että levu nousi ja pääsi etenemään.

Aika hyvin selvitin tätä ihan omin avuin, aluksi katselin vain karttaa.

Muutamat paremmat tavarat katsoin mistä ne löytyy ja viimeisen linnan oikeastaan kokonaisuudessaan.
Viimeisessä linnassa kun oli melkoisen monta kerrosta ja vielä soihdun valossa piti edetä, niin ei kiitos moiselle touhulle.
Soihtu oli tosi onneton kapistus, sillä ei nähnyt kovinkaan pitkälle. Tosi hankala pitää kirjaa että missä oli ollut ja mihin menossa.

Vihujen spawnaus oli välillä melko älytöntä tässä. Onneksi pelin loppupuolella sai Repel taian sekä Fairy Waterin. Näillä sai helposti pidettyä pienemmät vihut loitolla.
Peli kun tykkää jatkuvasti spawnata taisteluita niin tämä oli todellakin tarpeen.

Taisteluissa jäi välillä ärsyttävään limboon. Pari kertaa löi vihua ja sit se heitti Healmore taian joka täyttää energiat miltei kokonaan. Joskus meni pitkäänkin että pääsi pois tuosta.


Viimeinen taistelu oli kaksiosainen. Ensimmäinen muoto lohikäärmeherrasta oli aika helppo, muutamat iskut ja se on siinä. Suureksi yllätykseksi ukko muuttuu isoksi lohikäärmeeksi ja se onkin melkoisen paha.
Monta yritystä otti että sai tämän alas. Vielä kuolemasta joutuu kävelemään koko matkan uudestaan Charlock Castleen ja sen pimeiden huoneiden läpi, mikäs sen mukavampaa...
Hyväksi osoittautui tyyli, missä joka toisella iskulla kyl ja joka toisella täyttää taian avulla energioita.
Tässä sai olla kyllä reilusti tuuria mukana, että miten hyvin linnan pääsi läpi. Välillä taistelut veivät paljon energiaa ja manaa joten pomoa varten ei ollut niin paljoa.


Ihan jees kokonaisuudessaan, varmasti olisi ollut jotain nopeampia keinoja läpäistä tämä. Itsellä meni luokattoman pitkään tuohon levuttamiseen. Pitää taas perinteisesti kattoa joku speedrun tuosta että näkee kaikki kivat kikat.


Tämä oli sopivan yksinkertainen, ei liikaa valikkosäätämistä. Tulee semmoinen ähky hirveestä säätämisestä.
Myöhemmin näkee onko parannusta tullut myöhempiin osiin :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti